Oman maan makupaloista herahtaa vesi kielelle - Viljely onnistuu yhtä lailla kasvimaalla ja parvekkeella
Omasta sadosta saa ja pitääkin nauttia.
Kasvimaalla kasvaa perinteisesti tuottoisin vihannes- ja juuressato, mutta patiolla ja parvekkeellakin onnistuu vallan mainiosti. Omalla sadolla voi herkutella, vaikka into tai aika ei riittäisikään kasvimaan kitkentään.
Katso tästä miten pääset alkuun
Mökilläkään ei tarvitse pystyttää työleiriä hyötytarhan hoivaamiseen, vaan juuri nostetuista vihanneksista voi nauttia helppohoitoisten ruukkuviljelysten antimilla. Parvekepuutarhuri loihtii oleskelualueelleen oman maan makupalojen lisäksi viihtyisän ympäristön yhdistelemällä hyöty- ja koristekasveja. Ja kun yksi kasvi joukosta on satonsa antanut, tilalle istutetaan toinen. Vähittäin uudistamalla pysyvät istutukset aina tuoreen ja raikkaan näköisinä.
Näyttävät hyötykasvit
Parvekeviljelyssä kannattaa panostaa sommitteluun, jotta siellä olisi erityisen viihtyisää ja mukavaa oleskella. Kun hyötykasvien joukkoon valitaan itselle mieluisia koristekasveja, vaikkapa kesäkukkia, perennoja tai havupensaita, istutuksista tulee runsaita ja näyttäviä. On makuasia, istutetaanko isoihin ruukkuihin useita erilaisia lajeja vai moneen pienempään, joissa kussakin on yhtä lajia. Nyrkkisääntö suuret ruukut suuriin tiloihin, pienet ruukut pieniin, on usein toimiva sommittelun perusta.
Lehtivihannekset, kuten mangoldit, salaatit ja kaaleista eritysesti suosittu lehtikaali, antavat persoonallisen lisänsä istutuksiin ja vaikkapa persiljasta saa veikeän reunuskasvin. Näistä kaikista voi korjata satoa lehti kerrallaan ja silti ne vain komistuvat kesän edetessä.
Kasvimaalta tutut lajit yllättävät ruukuissakin satoisuudellaan
Ruukkuviljelmät tuottavat maukasta satoa perinteisistä kasvimaan lajeista, kuten perunasta, punajuuresta ja porkkanastakin. Salaatit ja yrtit, kesäkurpitsat ja pavut, mangoldit ja suolaheinät ovat tuottoisia pienelläkin alalla ja olemukseltaan näyttäviä. Tomaatit kypsyvät makeiksi suojaisella, aurinkoisella parvekkeella ja runkotomaateista voi kasvattaa näkösuojaakin. Hyötykasvit taipuvat siis moneksi.
Kesän säät ja olosuhteet ovat vaihtelevaisia. Siksi kannattaa viljellä ruukkupuutarhassakin mahdollisimman monia erilaisia lajeja. Jos kylmänä kesänä kesäkurpitsa ei tuota suurta satoa, saattavat peruna ja lehtivihannekset kasvattaa viljelyalaansa nähden yltäkylläisen sadon.
Valitse itsellesi mieluiset lajit
Kasvimaalle mahtuu montaakin sorttia, mutta pation ja parvekkeen ruukkuviljelmillä täytyy tehdä valintoja lajeista, joista ehdottomasti haluaa satoa saada. Yrttejä ei pidä unohtaa valintoja tehdessä. Niitä mahtuu aina mukaan vaikkapa kukkien yhteyteen istutettuna.
Sileälehtisen persiljan kaverina kasvaa siemenestä luonnonmkaisesti kasvatettu orvokki, joka on syötävä ja sitä voi käyttää koristeena ruoka-annoksissa ja leivonnaisissa. Takana kasvaa roteva sitruunaruoho.
Rehevän kasvillisuuden keskellä sielu lepää. Kasvun seuraaminen virkistää mieltä ja satoa odotellessa voi suunnitella kuinka sitä käytetään. Tässä muutamia ehdotuksia istutusten valintaan:
Peruna
Kokeilija istuttaa eri lajikkeita, vertailee makua ja rakennetta sekä ihailee vasta nostetun perunan kauneutta. Ja löytää suosikkinsa tai hurahtaa lajikkeilla hifistelyyn.
Ruukkukasvatuksessa onnistut näin:
Laita astian pohjalle 10 cm esimerkiksi puutarhamultaa.
Asettele perunat ja peitä yhtä paksulla multakerroksella. Jos olet ehtinyt idättää perunat etukäteen, sadon korjuuseen päästään aiemmin.
Kastele hyvin ja huolehdi jatkokastelusta. Varo kuitenkin liikakastelua etenkin, jos astian pohjalla ei ole reikää.
Kun perunan varret kasvavat, lisää multaa. Toista vielä kerran tai kaksi, jos astiassa on tilaa. Kastele aina mullan lisäyksen jälkeen.Multaa täytyy olla paksulti, sillä liian pintaan kasvavat mukulat saavat valoa ja vihertyvät.
Tomaatti
Parvekeviljelyn kuningatar on runkotomaatti, joka on itsessään komea ja myös hieno näkösuojakasvi. Istuta 3-4 tainta rinnakkain n. 40 cm:n välein. Yhtä tainta kohden tarvitaan n. 10 l:n astia, jotta hoito olisi helppoa. Yhtenäinen vaikutelma syntyy, jos istutusastia on niin suuri, että useampi taimi mahtuu samaan ruukkuun. Taimista kasvaa köynnösverho, sillä tomaatin suuret lehdet antavat mainion näkösuojan vaikkapa lukunurkkauksen intiimin tunnelman luojaksi. Tomaatti tarvitsee paljon aurinkoa tullakseen makeaksi. Lasitetulla parvekkeella voi silti joutua tuulettamaan, sillä liiallinen kuumuus tyrehdyttää tomaatin kasvun.
Pensasmustikka
Suuret ja ihanan makeat pensasmustikat ovat trenditietoisen valinta parvekkeen vehreyttäjäksi. Jos tilaa on, mustikoita kannattaa istuttaa kahta eri lajiketta. Näin sato paranee sekä laadultaan että määrältään ristiinpölytyksen ansiosta. Satoaikakin pitenee, sillä eri lajikkeet kypsyvät hieman eri aikaisesti.
Pensas on kaunis satoajan ulkopuolellakin, sillä sen lehdistö pysyy vehreänä syksyyn saakka. Jos kasvupaikka ei ole kovin suojainen, saa se kauniin syysvärin vielä ennen lehtien putoamista.
Mansikka
Sinne tänne ilmestyvät kukat, kypsyvät mansikat ja tummanvihreänä rehottava lehdistö ovat kaikkea sitä, mitä tavoitellaan hyötyä ja kauneutta yhdisteltäessä.
Mansikka on kasvina suuri, joten pikku ruukkuun sitä ei kannata istuttaa. Kauneimmilleen se kasvaa 5-10 litran astiassa, jossa multatila riittää loppukesään asti pidättämään kosteutta ja luovuttamaan sopivasti ravinteita. Jatkuva kukkatuotanto ja sato vievät voimia, joten lannoituksesta on huolehdittava.
Amppelimansikoiksi kutsutaan erityisesti rönsyjä tuottavia lajikkeita. Niiden marjat ovat keskikokoisia ja makeita. On makuasia, antaako rönsyjen kasvaa. Nekin tuottavat jonkin verran satoa ja tekevät kasvista erityisen näyttävän. Jos rönsyt saavat kasvaa, on sekin huomioitava huolellisesti tehdyssä lannoituksessa, sillä kasvuun tarvitaan voimaa. Mutta jos lannoittaa vahingossa liikaa, kohdistuu kasvu lehtien tuottamiseen kukkatuotannon sijaan.
Mangoldi
Roteva kasvu ja kiiltävät, syvän tummanvihreät lehdet tuovat tähän hienoon lehtivihannekseen näyttävyyttä. Mangoldi sopii mainiosti yhteen kesäkukkien tai perennojen kanssa. Satoa voi kerätä koko kesän, kunhan taittaa koko lehden varsineen ruusukkeen ulkolaidalta. Lisää lehtiä kasvaa sitä mukaan kun satoa kerätään.
Mangoldin hoito on todella helppoa. Se kasvaa melkein missä oloissa vaan ja kasvaa vauhdikkaasti. Siksi sato on antoisa jo muutamastakin taimesta. Kosteudesta ja kohtuullisesta ravinnetilanteesta on kuitenkin huolehdittava.
Pavut
Lämpimän lellikit, pavut, voi istuttaa taimesta tai kylvää siemenestä. Esikasvatus ikkunalaudalla nopeuttaa sadon valmistumista ja kannattaa tehdä siksikin, että liian varhain tehdyt kylvöt tai taimen ulos istuttaminen voivat pilata koko kasvun. Usein vasta kesäkuun puolella kesän lämpö selättää satunnaiset kylmät yöt.
Köynnöstävistä salkopavuista ja ruusupavuista saadaan satoa pitkin kesää. Pensaspapujen satokausi on lyhyempi, mutta senkin jälkeen lehdistö on hauskan näköinen. Kannattaa kokeilla myös purppuranvärisiä papuja. Itse pavut muuttuvat vihreiksi keitettäessä, mutta näiden lajikkeiden lehdistö on muita papuja tummempaa ja antaa siksi mukavaa vaihtelua istutuksiin.
Papusatoa pitää korjata usein, sillä palot ovat maukkaimmillaan pieninä. Ruusupavun voi antaa kasvaa niin isoiksi, että siemenet pullistuvat palossa, josta ne riivitään käyttöön.
Vesimeloni
Eksoottistakin kannattaa kokeilla. Vesimelonin kasvatus onnistuu lämpimänä kesänä, mutta hauskan muotoiset, harmahtavat ja poimureunaiset lehdet ovat mukavan näköisiä, vaikka hedelmät eivät jaksaisi kasvaakaan. Jos pienet meloninalut eivät ala kehittymään, on se yleensä merkki pölytyksen epäonnistumisesta.
Vesipitoinen meloni tarvitsee lämmön lisäksi runsaahkoa kastelua, jotta se ei jää kovin pieneksi. Yksi köynnös jaksaa kotioloissa kasvattaa yhden tai kaksi melonia.
Teksti: Tuuli Järvinen Muhevainen Oy
Kuvat: Tuuli Järvinen ja Pixabay