• Etusivu
  • Kasvillisuus

Persilja – monipuolinen yrtti keittiöön ja kotipuutarhaan

Tiina Painokallio
Päivitetty 17.06.2025
20233_81073.jpg

Persiljaa on helppo kasvattaa itse vaikka ikkunalaudalla – satoa saa lähes ympäri vuoden. (Kuva: Adobe Stock)

Persilja (Petroselinum crispum) on kaksivuotinen, ruohovartinen yrtti. Persiljan alkuperästä ei ole täyttä varmuutta, mutta tämän Apiaceae-heimoon kuuluvan kasvin arvellaan olevan kotoisin Välimeren itäosista tai Aasian länsiosista. Nykyisin persilja kasvaa villinä monin paikoin Etelä-Euroopassa ja Aasiassa.

Persiljaa tunnetaan kolme eri tyyppiä: silolehtistä, kähärälehtistä (sammalpoimuista) ja juuripersiljaa (P. crispum var. radicosum tai P. c. var. tuberosum). Juuripersilja tekee porkkanan näköisiä, pitkiä ja kapeita juuria, joita käytetään juuresten tapaan. Suomessa persiljoista on mausteena suosituin kähärälehtipersilja, mutta välimeren seutuvilla suositaan hieman voimakkaamman maukuista silopersiljaa (P. crispum var. neapolitanum).

Persilja on varsinainen vitamiinipommi

Kuivattu persilja sisältää jopa 45 % proteiinia ja loput ovat pääasiassa hiilihydraatteja. Persilja sisältää runsaasti A- ja C-vitamiinia, rautaa, kalsiumia, fosforia ja magnesiumia sekä huomattavia pitoisuuksia karoteeneja ja folaattia. Myös muita aineita on pieniä pitoisuuksia.

Persiljan versoissa ja siemenissä on haihtuvaa öljyä, jossa on useita vaikuttavia aineita‚ tärkeimmät niistä ovat apioli ja myristisiini. Kasvi sisältää myös flavoneihin kuuluvaa apigeniinia, joka on antiseptista ja ehkäisee histamiinin vapautumista.

Persiljan käyttö

Persiljalla on kauan tiedetty olevan lääkinnällisiä vaikutuksia. Sitä on käytetty reumatismin hoitoon, virtsa- ja kuukautisvaikeuksiin sekä voiteena parantamaan mustelmia ja turvotuksia (tieteellisesti sitä on pidetty karoteenien ja C-vitamiinin runsauden ansiona). Persiljan väitetään myös vähentävän pahanhajuista hengitystä tuoreena pureskeltuna. Persilja ei kuitenkaan sovi hoitavaksi yrtiksi raskauden aikana eikä silloin, jos sairastaa maha- tai pohjukaissuolen haavaumaa, närästystä, tulehduksellista munuaissairautta tai turvotusta, joka johtuu munuaisten tai sydämen vajaatoiminnasta. On myös muistettava, että vaaleaihoisilla varsinkin kasvin koskettelu saattaa aiheuttaa herkistymistä valolle.

Persiljalla on myös ruokahalua parantava vaikutus – sitä on käytetty lisäksi lemmenlääkkeenä.

<p data-block-key="wdw54">Kähärälehtinen persilja on suosituin lajike Suomessa, mutta silolehtinen on voimakkaamman makuinen. (Kuva: Adobe Stock)</p>
Kähärälehtinen persilja on suosituin lajike Suomessa, mutta silolehtinen on voimakkaamman makuinen. (Kuva: Adobe Stock)

Ruuanlaitossa

Persiljan käyttömahdollisuudet keittiössä ovat lähes rajattomat. Sen maku korostaa hyvin mietojen lihojen ja kalojen aromia, se sopii kastikkeisiin, riisin ja perunoiden seuraksi, munakkaisiin, salaatteihin ja keittoihin sekä patoihin. Persilja lisätään ruokaan valmistuksen loppuvaiheessa, jotta sen koostumus, väri, maku ja ravintosisältö pysyisivät hyvinä. Vähäinenkin kuumentaminen tuhoaa vitamiineja. Mausteena käytettynä persilja ei vie muilta valmistusaineilta makua.

Juuripersiljakin on monipuolinen kasvi ruuanlaitossa: lehtiä voi käyttää normaaliin tapaan ja juuret sopivat hyvin keittoihin ja muhennoksiin. Juuren mietoa ja hienoa persiljalle ja sellerille häivähtävää makua ei saisi peittää muilla voimakkaammilla yrteillä ja juureksilla. Juuri sopii käytettäväksi myös raakana. Kun juuripersiljan lehtiä käyttää ahkerasti, juurikin kasvaa paremmin.

Persiljaa voi ostaa kuivattuna ja tuoreena. Kiinnitä ostaessa huomiota persiljan koostumukseen ja väriin. Kellertävät, rusehtavat tai nahistuneet lehdet jätetään käyttämättä.

Leikattu persilja säilyy pestynä jääkaapissa rei’itetyn muovipussin sisällä. Pakastaminen sopii hyvin persiljan säilytykseen. Pakastettu persilja tulee lisätä ruokiin suoraan sulattamatta sitä ensin.

Persiljaa voi mainiosti kasvattaa myös ikkunalaudalla.

VINKKI: Parmesanjuustoon, korppujauhoihin ja oliiviöljyyn sekoitettuna persiljasta saa herkullisen kuorrutuksen punaiselle lihalle. Paista liha ensin paistinpannulla, lisää kuorrutus ja gratinoi uunissa juuri ennen tarjoilua.

<p data-block-key="x8g2x">Persilja sopii lähes kaikkiin ruokiin ja tuo annoksiin sekä väriä että makua. (Kuva: Adobe Stock)</p>
Persilja sopii lähes kaikkiin ruokiin ja tuo annoksiin sekä väriä että makua. (Kuva: Adobe Stock)

Persiljan muu käyttö

Persiljaa on myös käytetty itikoiden karkottamiseen hieromalla sitä ihoon tuoreena ja persiljan siemeniä on puolestaan käytetty malarialääkkeissä. Persiljan kuivatuista varsista saadaan lisäksi vihreää väriä kasvivärjäyksen tarpeisiin.

Katso persilja Kasvikortistossa.

Kasvillisuus
hyötykasvit
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20235_59081.jpg
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20235_81687.jpg
Vadelma (Rubus idaeus) on luonnonvarainen herkku
Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja vadelmaa voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja.
202312_62210.jpg
Luonnossa elää monia hassun nimisiä kasveja
Kasvien kansanomaiset nimitykset ovat syntyneet eri tavoin. Ne kertovat paitsi kasvien ulkonäöstä ja kasvupaikasta myös uskomuksista ja käyttötavoista.
20226_78893.jpg
Hyötykasvit – kauneutta ja hyötyä puutarhaasi helposti yhdistettävillä lajeilla
Hyötykasveista, esimerkiksi vihanneksista, juureksista, yrteistä, marjoista ja syötävistä kukista saat itsellesi hyödyllisen ja kauniin puutarhan. Tässä muutama esimerkki lajeista, joita yhdistelemällä saat itsellesi mieluisan puutarhan:
202111_73580.jpg
Mikä avokadoa riivaa?
Lukija kysyy: "Olen kasvatellut useamman vuoden avokadoa ja se onkin jo puolitoistametrinen puuntaimi, mutta nyt se taitaa valitettavasti kuolla. Aikaisemman kasvun puoleen väitän, että vettä, valoa ja lannoitetta pitäisi olla sopivasti, mutta siitä huolimatta lehdet kuivuvat, käpristyvät ja kuolevat oksa kerrallaan.Oireet alkoivat sen jälkeen kun vaihdon tuon kesällä suurempaan ruukkuun. Laitoin kyllä kiviä pohjalle. Veikkaan, että mullan mukana tuli öttiäisiä. Öttiäiset ovat vaaleita ja alle puolen millin mittaisia ja niitä on lehtien pinnoilla harvakseltaan. Suihkuttelin kasvia ensin mäntysuopaliuoksella ja sittemmin huonekasvi Raidilla, mutta aina tulevat takaisin.Mitähän ne ovat ja miten niistä pääsisi eroon? Vai teenkö jotain muuta väärin ja öttiäiset ovat vaan sattumalta paikalla?"
20218_71998.jpg
Herukoiden ja pensasmustikan sato parhaimmillaan
Pensasmarjojen satokausi on alkanut. Käsin poimittuja herukoita, karviaisia ja pensasmustikoita on jo heinäkuun lopulta alkaen saanut toripöydiltä. Herukoiden konepoiminnat ovat alkaneet ja koko sato on korjattu elokuun loppuun mennessä. Pensasmustikat kerätään pelkästään käsin, samoista pensaista useita kertoja kypsymisen edistyessä.
chian siemeniä purkissa ja leikkuulaudalla
Tutustu chia-siemeniin: kuitua, proteiinia ja terveyttä yhdellä lusikallisella
Chian siemenet ovat nousseet suureen suosioon terveystietoisten ruokailijoiden keskuudessa ja syitä on monia. Nämä pienet siemenet sisältävät huomattavan määrän ravintoaineita, jotka tukevat muun muassa sydämen, suoliston ja luuston terveyttä. Lisäksi ne sopivat hyvin monipuoliseen käyttöön niin vanukkaissa kuin leivonnassakin.
20236_63320.jpg
Liljakukko, pieni kirkkaanpunainen kuoriainen
Liljakukko (Lilioceris lilii) on vähän alle sentin pituinen kovakuoriainen, jonka kapea keskiruumis on kirkkaanpunainen ja muut ruumiinosat mustia. Liljakukko talvehtii maassa karrikkeiden seassa, mistä se lähtee munimaan keväällä ja samalla se syö liljojen lehtiä, kukkia, nuppuja ja varsiakin.
Kaiverretut kurpitsat
Pienten lasten halloween: nappaa vinkit lasten juhlaan
Halloween on Amerikasta Suomeen rantautunut uudenlainen perinne, joka tuo jotain jännittävää ja ehkäpä vähän mystistäkin syksyn hämyisiin ja vähän viileneviinkin iltoihin. Isommat lapset perinteisesti saattoivat lähteä pienelle karkki vai kepponen -kierrokselle, mutta mitäpä nyt, kun sosiaalista kanssakäymistä tulisi tai halutaan välttää?
202112_74137.jpg
Miten kallan taimia hoidetaan loppusyksyllä ja talvella?
Lukija kysyy: "Kylvin keväällä kallan siemeniä kukkaruukkuihin. Ne kasvoivat hyvin syksyyn asti, mutta nyt lehdet kellastuvat ja kuivuvat. Tarkoitukseni on kasvattaa niistä kukkivia isoja kasveja. Miten hoidan sitä nyt loppusyksyllä ja talvella? Pitääkö ne viedä kylmään, pimeään vai voivatko ne olla sisällä asunnossa? Ovatko ne mahdollisesti kuolemassa?"
20241_83373.jpg
Juhannuksen juhlat – makuja, menneisyyttä ja mystiikkaa
Vanha kansa tietää, että "Mitä enemmän juhannuksena sataa, sitä huonompi tulos hedelmäpuista, mutta juurikasvit menestyvät". Kukin toivokoon tämän perusteella, tarpeensa mukaan, joko sadetta tai poutaa…Pääasia, että herkkuja saadaan ruokapöytään, jos ei omasta maasta, niin kaupan hyllyiltä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton