Huolehditaan hyvin maaperästä – sieltä kasvit ammentavat voimansa

Puutarhanhoito kannattaa aina sovittaa luonnon ehdoille. Hyvinvoiva puutarha saa alkunsa huolehtimalla maaperän kunnosta. Kun maa on ravinteikasta ja elinvoimaista, kasvit kasvavat siinä hyvin, saaden helposti käyttöönsä veden, ravinteet ja muut tärkeät aineet. Lisäksi hyvä maaperä mahdollistaa juuriston terveen kasvun ja auttaa kasvia kiinnittymään tukevasti kasvupaikkaansa.

Terveen maaperän tärkeimpiä ominaisuuksia ovat sen kyky pidättää vettä ja ravinteita sekä luovuttaa niitä kasveille tarpeen mukaan. Tämä ravinteiden sitomiskyky tunnetaan myös kationinvaihtokapasiteettina. Hyvässä maaperässä on riittävästi ilmaa ja huokosia, jotta juuristo saa tarvitsemansa hapen. Ilmavassa kasvualustassa hiusjuuret voivat kasvaa vaivattomasti ja ulottua syvälle, mikä vahvistaa kasvin juurtumista ja laajentaa sen veden ja ravinteiden saatavuutta.

Hyvä puutarhamaa on täynnä elämää. Sen multaisessa kerroksessa asustaa miljoonia pieneliöitä ja maaperäbakteereja, jotka yhdessä lierojen ja hyönteisten kanssa luovat elävän tasapainon. Tällainen maaperä vapauttaa jatkuvasti uusia ravintoaineita kasvien käyttöön, mikä edistää kasvien kasvua ja terveyttä. Elävä maaperä pitää kasvualustan tasapainoisena ja terveenä, sillä se tarjoaa kasveille sekä ravinteita että tarvittavat olosuhteet juurtumiseen ja kasvuun.

Hyvässä maassa on riittävästi humusta, joka puskuroi ravinne- ja vesitasapainoa. Erityisesti kivennäismaassa humus toimii tärkeänä maan kasvukunnon säilyttäjänä. Humus parantaa maan rakennetta, lisää sen vesipitoisuutta ja takaa kasveille elinvoimaiset olosuhteet. Maanhoidossa on tärkeää huolehtia siitä, että maahan palautetaan jatkuvasti uusia ravinteita, kuten kompostia, kompostoitua lantaa tai muita eloperäisiä aineita.

Kompostointi on loistava tapa palauttaa ravinteet takaisin maahan. Oikein kompostoituessa kasvijätteet eivät vain lisää maaperän humuspitoisuutta, vaan ne myös elävöittävät maata ja tukevat pieneliöstön toimintaa. Kompostin onnistuminen edellyttää, että kasvit eivät mätäne liian tiiviissä kasoissa, sillä hapettomissa oloissa kasviaines voi mädäntyä ja päästää ilmaan haitallisia ilmastokaasuja. Oikein kompostoituessa ilmaan vapautuu happea ja ravinteita, jotka edistävät kasvien kasvua.

Maaperän kunnon arviointi kannattaa aloittaa viljavuusanalyysilla, joka kertoo maalajin, pH-arvon ja ravinnepitoisuudet. Suomalainen maa on usein liian hapanta monille puutarhakasveille, mutta sen voi parantaa kalkituksella. Kalkki nostaa pH-arvon lähelle neutraalia tasoa (6,0-6,5), mikä parantaa ravinteiden saatavuutta ja edistää kasvien hyvinvointia. Kalkitusta voidaan tehdä muutaman vuoden välein puutuhkalla tai luujauhoilla.

Yleisin puute suomalaisissa maaperissä on eloperäisen aineksen ja erityisesti humuksen vähyys. Humuksen lisääminen maahan parantaa kasvualustan rakennetta ja vedenpidätyskykyä. Eloperäistä ainetta voi lisätä esimerkiksi kasvijätteiden, kompostin tai tuomalla vanhaa puutarhamateriaalia. Erityisesti savimaat voivat hyötyä humuksen lisäämisestä, mutta ne tarvitsevat myös hiekkaa ja kalkkia parantaakseen vedenpoistoa ja ilmavuutta.

Biohiili on viime vuosina noussut suosioon maaperän parantajana. Se valmistetaan puujätteistä ja muista orgaanisista materiaaleista hapettomassa polttamisprosessissa, jolloin syntyy huokoinen, ravinteita ja vettä sitova aine. Biohiili elävöittää maata ja tarjoaa pieneliöille suotuisat elinolosuhteet. Sen etu on kyky sitoa vettä ja ravinteita sekä tasapainottaa maata. Biohiili sopii erinomaisesti niin yksivuotisten kuin monivuotisten kasvien kasvualustaksi.

Maan hyvinvointi on keskeinen osa luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Hyvin hoidettu maa tarjoaa mahdollisuuden kasvattaa monenlaisia kasveja, jotka paitsi rikastuttavat maata, myös sitovat hiilidioksidia ja muuttavat sen elintärkeiksi ravinteiksi. Kierrätyskäytännöt, kuten kiertoviljely ja kompostointi, auttavat pitämään maaperän ravinteet tasapainossa ja parantavat maan rakennetta.

Lue lisää: