Ravinteikasta uutta multaa
(Kuva: Shutterstock)
Kevättalvella ensimmäisten uusien lehtien ja pienten versojen ilmaantuminen on merkki, että kasvi on aloittanut kasvun talvilevon jälkeen ja tarvitsee keväthuoltoa. Paras piristysruiske uuteen kasvuun on mullanvaihto, jonka tarkoituksena on pitää kasvi elinvoimaisena antamalla juurille lisää kasvutilaa ja ravinteita.
Huonekasvit kaipaavat mullanvaihtoa silloin, kun entinen ruukku on jäänyt pieneksi tai kalkkia ja lannoitesuoloja on kertynyt ruukun pinnalle. Viherkasvien mullanvaihdon aika on helmi-maaliskuussa ja kukkivien kasvien vuoro on hieman myöhemmin keväällä.
Hidaskasvuiset ja pienessä ruukussa viihtyvät lajit eivät kaipaa vuosittaista mullanvaihtoa. Esimerkiksi kaktuksille, posliinikukalle ja pullojukalle riittää mullan vaihtaminen parin vuoden välein. Myös suurten viherkasvien jokavuotinen mullanvaihto on hankalaa. Näille kasveille voidaan vaihtaa multa osittain kaapimalla vanhaa pintamultaa pois ja lisäämällä tilalle uutta ravinteikasta multaa.
Pelkkä kasvuturve tiivistyy nopeasti kukkaruukussa, siksi pitkäikäisille huonekasveille suositellaan kompostoimalla valmistettua multaa. Kompostoituun multaan muodostuu kestävä mururakenne, joka pitää mullan ilmavana ja kasvin juuret säilyvät elinvoimaisina ja terveinä.
Altakasteluruukkuun omaa multaa
Tasaista kastelua vaativat kasvit, kuten saniaiset, nukkumaijat ja peikonlehdet, kannattaa istuttaa kastelun helpottamiseksi altakasteluruukkuun. Altakasteluruukuissa käytetään multaa, joka sisältää pitkiä kuituja edistämään veden tasaista imeytymistä ruukun vesisäiliöstä. Altakasteluruukkuihin tarkoitettu multa on myös riittävän ilmavaa suuriin ruukkuihin.
Kaktukset ja muut liiasta kosteudesta kärsivät huonekasvit, kuten huiskuananas, säilätuutti, portulakka ja aaloet, istutetaan kaktusmultaan. Hyvä kaktusmulta sisältää murskattua kevytsoraa ja hiekkaa parantamaan kasvualustan ilmavuutta ja veden liikkuvuutta. Kaktusmulta ei varastoi vettä yhtä tehokkaasti kuin muut kukkamullat, joten se kuivahtaa riittävän nopeasti kastelun jälkeen ja takaa herkkäjuuristenkin kasvien viihtyvyyden.
Mullanvaihto step-by-step
- Ennen ruukunvaihtoa kasvi kastellaan perusteellisesti, jotta juuripaakku pysyisi paremmin koossa.
- Uudeksi ruukuksi valitaan halkaisijaltaan pari senttiä entistä suurempi.
- Uusi kukkamulta kastellaan erillisessä astiassa ennen ruukutusta. Sopiva suhde on noin ½–1 dl vettä multalitraa kohti.
- Juuripaakku asetetaan uuden ruukun keskelle ja reunoille jäävät raot täytetään uudella kukkamullalla, kuitenkaan liikaa tiivistämättä. Päältä kasteltaviin ruukkuihin jätetään kasteluvaraa.
- Mullanvaihdon jälkeen kasvit suojataan suoralta auringonpaisteelta ja niitä sumutetaan nuutumisen estämiseksi.
- Mullan pinnan annetaan kuivahtaa pari päivää ennen ensimmäistä kastelua.
- Lannoitus aloitetaan noin kuukauden kuluttua mullanvaihdosta.
Ilman esikostutusta multa helposti tiivistyy ruukussa tiiviiksi paakuksi, joka kutistuu kuivuessaan ja irtoaa ruukun reunoista. Tiivistyneen mullan kastelu on vaikeaa, koska multa ei ime vettä ja kasteluvesi valahtaa heti aluslautaselle. Juurten kasvu häiriintyy, ja kasvi saattaa jopa kellastua. Tiivistyneen kukkamullan rakennetta voidaan parantaa sumuttamalla mullan pinta kosteaksi ja sen jälkeen murentamalla se varovasti esimerkiksi haarukalla.
Parin sentin kevytsorakerros suojaa mullan pintaa liettymiseltä ja kovettumiselta. Kevytsorakatteen alla jo kovettunutkin multa murustuu vähitellen. Koska kerran kovettuneen ja tiivistyneen mullan rakennetta ei pysty täysin palauttamaan, kannattaa multa käsitellä oikein jo ennen käyttöä.
Ravinteilla uutta puhtia
Mullanvaihdon jälkeen, kun kasvi on juurtunut, aloitetaan lannoitus. Vaikka uusi multa sisältääkin paljon ravinteita, terveeseen ja voimakkaaseen kasvuun tarvitaan säännöllistä hoitolannoitusta. Hoitolannoitukseen soveltuvat sekä kasteluveteen sekoitettava ravinneneste että multaan sijoitettavat ravinnepuikot tai kanankakkarakeet.
Ravinnenestettä annostellaan kasteluveteen kaikilla kastelukerroilla. Sen ravinteet ovat nesteeseen liuenneina välittömästi kasvien käytettävissä. Multaan sijoitettavia kiinteitä luonnonravinteita laitetaan ruukkuun kerran kuukaudessa ja kasteluun käytetään pelkkää vettä. Ravinteet liukenevat vähitellen kasvin käyttöön. Kaikkien kasvien lannoitukseen soveltuvat luonnonravinteet lisäävät kasvualustan multavuutta ja parantavat siten kasvien hyvinvointia.
Ongelmia huonekasvien mullassa?
Kanelihome esiintyy aluksi vaaleana nukkana mullan pinnassa ja muuttuu myöhemmin kanelin ruskeaksi ja pölyäväksi. Kanelihometta esiintyy yleisimmin turpeissa ja turvepohjaisissa mullissa. Kanelihomeesta ei yleensä ole kasveille haittaa, tosin runsaana esiintyessään se saattaa peittää vasta itämässä olevia taimia. Tästä voi olla terveydellistä haittaa, jos itiöitä alkaa muodostua huoneilmaan.
Kanelihometta voi torjua kasvualustan pinnalta käyttämällä ruukussa esimerkiksi kevytsorakatetta tai perliittiä. Myös altakastelu auttaa ehkäisemään kanelihomeen muodostumista. Yleensä kanelihometta esiintyy enemmän, jos kastelu on ollut liian runsasta ja pintamulta pysyy pitkään hyvin kosteana.
Mullassa esiintyvät sienet ovat yleensä puun lahottajia. Kukkamullan valmistuksessa käytetään yhtenä raaka-aineena puunkuorirouhetta, joka ei hajoa kompostoinnin aikana täydellisesti. Lahottajasienet saavat hajoamattomasta puunkuoresta ravintoa kasvuunsa. Sienet eivät ole kasveille vaarallisia. Ne on helppoa napata mullasta pois ja häviävät kyllä ajan kanssa itsestäänkin.