Silkkiunikko – perinnekasvi puutarhasta toiseen
Upean punaisena hehkuva, joskus harvoin valkea tai vaaleanpunainen silkkiunikko osuu varmasti ohikulkijan silmään pientareella kukkiessaan. Vaikka silkkiunikko onkin Suomen luonnossa melko harvinainen satunnaiskasvi, niin joskus sitä saattaa ilmestyä massoittain siemenpankista hiljattain käännetylle maa-alueelle.
Silkkiunikko on pystykasvuinen, yleensä yksivuotinen ruoho. Sen lehdet ovat tummanvihreät ja parijakoiset. Se kukkii heinä-syyskuussa suurin kukin, jotka ovat yksittäin pitkien ja hentojen kukkavarsien latvoissa.
Silkkiunikko nauttii auringosta ja melko niukkaravinteisesta kasvualustasta. Sen siemenet kannattaa kylvää suoraan kasvupaikalleen toukokuussa. Sopivalla paikalla silkkiunikko kylväytyy helposti myös itse. Luonnonvaraisena silkkiunikko kasvaa laajalla alueella Euroopan ja Aasian lauhkeissa osissa. Se tulee toimeen jo Etelä-Skandinaviassakin. Turun seudun kasviluettelossa silkkiunikko on mainittu oopiumunikon ohella jo vuonna 1683 (Elias Tillandz). Silkkiunikon viljelyn arvellaan kuitenkin yleistyneen Suomen puutarhoissa vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen.
Tiesitkö? Silkkiunikko muistuttaa sukulaistaan ruisunikkoa (P. dubium), josta sen erottaa kenties parhaiten kotahedelmän muodon perusteella. Pieniä eroja on myös varren karvaisuudessa, teriön koossa ja värityksessä. Näiden kahden ohella Suomessa on pitkään viljelty myös hietaunikkoa (P. argemone). Ruis- ja hietaunikkoa kasvoi ennen rikkakasveina Etelä-Suomen pelloilla sekä myös puutarhoissa ja sopivat siis mainiosti perinnepihojen kesäkukiksi.
Heimo: Unikkokasvit – Papaveraceae
Kasvumuoto: 1-vuotinen ruoho
Korkeus: 30–60 cm. Varsi lehdekäs, siirottavasti jäykkäkarvainen.
Kukka: Säteittäinen, 7–8 cm leveä. Terälehtiä 4, punaisia, tyvellä joskus tumma täplä. Verholehtiä 2, varisevat kukan auetessa. Heteitä paljon. Kukat yksittäin vanan päässä.
Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia. Lapa soikea–vastapuikea, parijakoinen; usein alimpien lehtien liuskat leveitä ja tylppiä. Ylimmissä lehdissä pitkä keskiliuska.
Hedelmä: Tynnyrimäinen, 7–19 mm pitkä, kalju kota. Päällä luottilevy, jossa 7–16 luottisädettä.
Kasvupaikka: Satamat, viljapellot, kaatopaikat, tienpientareet, joutomaat ja pihat. Myös koristekasvi.
Kukinta: Kesä–heinäkuu
Tiesitkö? Silkkiunikko on haitallisuusluokitukseltaan tarkkailtava tai paikallisesti haitallinen vieraskasvilaji, niin ihastuttava kuin onkin.
Ohje
Silkkiunikko lyhyesti:
Heimo: Unikkokasvit – Papaveraceae
Kasvumuoto: 1-vuotinen ruoho
Korkeus: 30–60 cm. Varsi lehdekäs, siirottavasti jäykkäkarvainen.
Kukka: Säteittäinen, 7–8 cm leveä. Terälehtiä 4, punaisia, tyvellä joskus tumma täplä. Verholehtiä 2, varisevat kukan auetessa. Heteitä paljon. Kukat yksittäin vanan päässä.
Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia. Lapa soikea–vastapuikea, parijakoinen; usein alimpien lehtien liuskat leveitä ja tylppiä. Ylimmissä lehdissä pitkä keskiliuska.
Hedelmä: Tynnyrimäinen, 7–19 mm pitkä, kalju kota. Päällä luottilevy, jossa 7–16 luottisädettä.
Kasvupaikka: Satamat, viljapellot, kaatopaikat, tienpientareet, joutomaat ja pihat. Myös koristekasvi.
Kukinta: Kesä–heinäkuu
Tiesitkö? Silkkiunikko on haitallisuusluokitukseltaan tarkkailtava tai paikallisesti haitallinen vieraskasvilaji, niin ihastuttava kuin onkin.
Kiinnostavatko perinnekasvit?
Perinnekasvi puutarhasta toiseen -artikkelisarjassa esittelemme pihojemme kestäviä kasveja. Lue kaikki osat tästä.
Aiheeseen liittyvää
Toiveista totta ja pihasta puutarha
Viikon kysymys: Onnistuuko kynäkatajan siirtäminen?
Viikon kysymys: Mikä kuvassa oleva kukka on?
Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Amppeli säästää tilaa
Luetuimmat
Uusimmat