• Etusivu
  • Materiaalit

Tunnistatko vaaralliset vieraslajit?

Tiina Painokallio
Päivitetty 21.05.2025
20216_71443.jpg

Kurtturuusu, Rosa rugosa (kuva: Pixabay)

Vieraslajit leviävät erityisen tehokkaasti ja ovat vaikeita hävittää. Ne aiheuttavat harmia luonnolle ja joissakin tapauksissa ne voivat jopa laskea kiinteistöjen arvoa. Suomen luonnonsuojeluliitto kannustaa kansalaisia ilmoittamaan luonnossa havaitsemansa jättiputket ja muut haitalliset vieraskasvilajit. Suomen vieraskasvilajeista ovat tällä hetkellä komeimmassa kukintovaiheessaan, helpoimmin tunnistettavissa olevat, jättiputket, jättipalsami ja kurtturuusu.

Mitä ovat vieraslajit?

Vieraslajit ovat eläin-, kasvi- ja muita eliölajeja, jotka ovat levinneet uudelle alueelle ylittämällä ihmisen avulla lajille muuten mahdottoman leviämisesteen, kuten valtameren tai vuoriston. Pieni osa vieraslajeista onnistuu kotiutumaan uusille alueille niin hyvin, että ne aiheuttavat haittaa joko ihmiselle tai luonnon alkuperäiselle lajistolle.

Suomen kansallisen vieraslajistrategian mukaan jättiputkilajit ovat luokiteltu erityisen haitallisiksi lajeiksi, ja ne on määrä hävittää Suomesta kokonaan. Jättiputkikasvustot alentavat tontin arvoa ja lajien kasvinesteen sisältämät yhdisteet aiheuttavat kivuliaita palovamman kaltaisia iho-oireita reagoidessaan auringon UV-säteilyyn.

Haitallisten lajien hävittäminen tai leviämisen hidastaminen on mahdollista, mutta siihen tarvitaan valppaiden suomalaisten panosta. Tehokkaat torjuntasuunnitelmat vaativat tietoa lajien sijainnista ja lukumäärästä. Sen vuoksi on tärkeää, että suomalaiset ilmoittavat luonnossa näkemänsä vieraslajihavainnot eteenpäin, kertoo biologi Markus Seppälä Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Suomen luonnonsuojeluliitto osallistuu haitallisten vieraslajien torjuntaan muun muassa järjestämällä kartoitus- ja torjuntatalkoita.

Vieraskasvilajeista tehdyt havainnot voi ilmoittaa Luonnontieteellisen keskusmuson Hatikka-havaintotietokantaan: www.hatikka.fi

Suomen Luonnonsuojeluliiton hankekoordinaattori Titta Vikstedtin mukaan Luonnonsuojeluliitolla on vieraslajien torjuntaa etukäteen määritellyillä kohteilla

<p data-block-key="0twmv">Jättipalsami (Kuva: SLL/Markus Seppälä)</p>
Jättipalsami (Kuva: SLL/Markus Seppälä)
Huomio

Huomio

Vieraslajien tieteelliset nimet:

Lue lisää:

Lisää vieraslajeja löydät täältä>>

Tarvitsetko apua vieraslajien tunnistamiseen?

Muun muassa Martat tarjoavat vieraslajineuvontaa. Martat.fi-sivustolta löytyy kattavasti tietoa eri vieraslajeista ja ohjeistusta, miten vieraslajien kanssa tulisi toimia. Marttojen mukaan, osa pihojemme koristekasveista on ajan myötä levinnyt luontoon ja valitettavasti osa näistä kasveista ovat haitallisia vieraslajeja.

Vieraslajit ovat levinneet luontoon ihmisen myötävaikutuksella, joko tahattomasti tai tarkoituksella. Haitalliseksi vieraslaji muuttuu, kun se aiheuttaa huomattavaa ekologista, terveydellistä tai taloudellista haittaa. Esimerkiksi jättipalsami ja komealupiini vievät tilaa alkuperäisiltä kasvilajeilta ja kilpailevat pölyttäjistä niiden kanssa. Kurtturuusu valtaa luonnontilaisia rannikkoalueita ja estää uimarantojen virkistyskäytön. Jättiputkikasvustot voivat estää alueella liikkumisen ja alentaa jopa kiinteistön arvoa. Jos jättiputken kasvinestettä joutuu ihoalueelle, joka on alttiina auringon uv-säteilylle, on seurauksena palovamma.
Martat
<p data-block-key="jvx1w">Jättiputki (Kuva: Shutterstock)</p>
Jättiputki (Kuva: Shutterstock)

Lisää tietoa vieraslajeista löytyy Suomen virallisisilta vieraslajisivuilta.

Samalla sivustolla voi myös kätevästi tehdä vieraslajihavaintoilmoitukset. Sivuilta löytää myös aina ajankohtaiset listaukset haitallisista vieraslajeista.

Materiaalit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Kynäkatajan oksa
Onnistuuko kynäkatajan siirtäminen? Asiantuntija vastaa
Kynäkatajani on kasvanut noin 10 vuotta lähellä seinää sen itäpuolella. Kasvu on ollut melko kituliasta ja osa oksista on kuivunut. Nyt joudun siirtämään sen toiseen paikkaan pihatöiden takia. Onko toivoa siirron onnistumisesta ja miten se suoritetaan?
202211_80117.jpg
Mikä kuvassa oleva kukka on? Asiantuntija vastaa
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
käsin piirretty pihasuunnitelma
Nuorenparin pihasuunnitelman luonnostelua
Nuorenparin upea omakotitalo rakentuu metsän keskelle. Pihasta toivotaan helppohoitoista ja toimivaa. Kasveista viehättävät mm. terijoensalava ja omenapuut sekä erilaiset hopeansävyiset kasvit. Pieni soliseva vesiaihe on myös toiveiden listalla. Isäntä haaveilee myös uima-altaasta...sitten joskus...
20235_59081.jpg
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
20228_79410.jpg
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Istutin seka-aidateen, jossa eniten näkösuojaa tarvitsevalle paikalle istutin pilarituijia (Thuja occidentalis 'Fastigata'). Tuijat ovat vielä sen verran kapeita, että niiden eteen haluaisin istuttaa 1–1,5 m korkeiiksi kasvavia pensaita tai suuria perennoja. Mutta miten etäälle tuijista istutukset pitää tehdä? Onko se 1 m vai 1,5 m etäisyydelle? Nämä uudet siis vahvistamaan näkösuojaa, kun muuten tuija-aidanne on tästä kohden harva.
Haravointijätteet.jpg
Lokakuun vinkit
Suomen sää on ollut tänä vuonna vaihteleva ja monilta osin yllättävä. Hellepäivien osalta rikottiin tänä vuonna ennätys toisensa perään. Sää ei ole vielä ollut perinteisen syksyinen. Nähtäväksi jää, onko lokakuu perinteikäs runsaiden syyssateiden, syysmyrskyjen, viileiden säiden ja pimenevien iltapäivien täyttämä kuukausi.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton