kasvualusta

Puutarhanhoito on kautta historian ollut täynnä perinteitä, uskomuksia ja luonnon tarkkailua. Vaikka moderni teknologia ja tieteellinen tutkimus ovat tuoneet puutarhurin arkeen uusia menetelmiä ja välineitä, osa perinteisistä menetelmistä on säilynyt sukupolvien ajan. Yksi tällaisista vanhoista perinteistä on kuun vaiheiden seuraaminen puutarhatöissä. Vaikka aihetta ei ole laajasti tieteellisesti tutkittu, monet kotipuutarhurit ja osa ammattilaisistakin vannovat kuun vaikutusten nimeen.

Talvivauriot ovat nurmikon pahimpia tuhonaiheuttajia. Parhaiten talvesta selviävät huolellisesti ja hyvällä siemenseoksella perustetut nurmikot. Tasapainoinen ja oikein ajoitettu lannoitus parantaa talvenkestävyyttä.

Nurmikon perinteinen perustamistapa on kylväminen. Laadukasta ja kestävää kylvönurmikkoa tavoiteltaessa tärkeään rooliin nousee kaksi seikkaa: siemenseos ja kasvualusta. Näille vaatimuksia sanelevat ja valintaan vaikuttavat muun muassa nurmikon käyttötarkoitus, kulutuksen keston vaatimukset, kasvupaikan valo- ja kosteusolot sekä tulevan hoidon taso.

Kasveja tarkkailemalla voi niiden hyvinvoinnista tehdä johtopäätöksiä. Tarkkaa tietoa maan ravinnetilasta halutessaan voi teettää maa-analyysin. Analyysin avulla selviää luotettavasti puutarhan maan ravinne- ja pH-tila. Lisäksi maa-analyysi antaa tiedon maalajista ja multavuudesta. Tutkittavaksi lähetettävät näytteet otetaan kasviryhmittäin. Kasvimaasta kannattaa ottaa oma näyte, samoin marjatarhan mullasta. Viljavuustutkimuksen voi teettää myös nurmikon tai koristekasvien istutuspaikan kasvualustasta.

Hiekkamaa ei pidätä vettä eikä ravinteita, mutta on hyvin kantavaa. Sitä voidaan parantaa lisäämällä savea (1 cm kerros) ja maatunutta turvetta ja/tai kompostia (9 cm kerros).Hietamaa on sellaisenaan hyvää viljelymaata.Hiesumaa tiivistyy helposti ja eliötoiminta on yleensä heikkoa. Sitä voidaan parantaa hiekalla (1 cm kerros) ja maatuneella turpeella ja/tai kompostilla (9 cm kerros).Savimaa sisältää paljon ravinteita, mutta kovettuu ja tiivistyy helposti sekä on kylmää. Sitä voidaan parantaa hiekalla (1 cm kerros) ja maatuneella turpeella ja/tai kompostilla (9 cm kerros).Turvemaa pidättää hyvin ravinteita ja vettä ja pysyy ilmavana tallaamattomilla paikoilla. Raaka turve hajoaa nopeasti ja sitoo hajotessaan kasvualustan typpeä. Sitä voidaan parantaa lisäämällä saven ja hiekan sekoitusta (n. 100 l/m2).

Kalkitus on yksi maanparannuksen kulmakivistä. Liian happamassa maassa ravinteet eivät ole kasville käyttökelpoisessa muodossa. Suomen maaperä on luonnostaan melko hapanta, ja lisäksi kalkkia kuluu kasvien käyttöön maasta vuosittain hurja määrä: n. 100 g/m2. Ei siis turhaan puhuta säännöllisen kalkituksen tärkeydestä.