syksy

Syksy on hyvää istutusaikaa, koska syksyllä ilmankosteus on suuri eikä helle enää rasita kasveja. Syksyllä myös sataa luontaisesti enemmän kuin kesällä. Näin istutuksia tarvitsee kastella vähemmän kuin kuivaan aikaan. Astia- ja paakkutaimia voi istuttaa koko kasvukauden ajan. Kärhöjen, jaloruusujen, atsaleojen ja muiden talvenarkojen kasvien istutus siirretään mielellään kevääseen, jotta ne ehtivät juurtua kunnolla ennen maan jäätymistä.

Istuta puutarhaan pioneja, jos haaveilet hurmaavasta kukinnasta ja valloittavasta tuoksustaTeksti Johanna Vireaho - Kuvat Sari TammikariArtikkeli julkaistu aiemmin Kodin kuvalehti 1 puutarhassa -erikoisnumerossa 13.3.2014.

Vaikka kuluva syksy olisi poikkeuksellisen lämmin, niin pitkään jatkunut lämmin sää tuskin vaikuttaa haitallisesti puihin tai muuhun kasvillisuuteen – saati eläimiin ja hyönteisiin. Kasvien ja eläinten talveen valmistumiseen lämmöllä on nimittäin vain vähän vaikutusta; kasvit asettautuvat talvilepoon ja linnut lähtevät muutolle pitkälti päivän pituuden mukaan. Vain katulamppujen voimakkaassa valossa lepoon asettuminen voi viivästyä.

Loppukesä ja syksy ovat monella kotipuutarhurilla täynnä pieniä napostelu- ja herkutteluhetkiä, sekä leivonta- ja säilöntätuokioita. Puutarhan sadosta pääsevät varmasti tulevanakin syksynä nauttimaan niin lapset kuin eläinkunnan edustajatkin - varmasti jokunen kahvivieraskin.Makuelämysten ohella puutarhassa kypsyvä sato tarjoaa myös visuaalista nautintoa; tummanvioletit luumut, punaposkiset omenat, heleänväriset herukat tai kullankeltaset tyrnit tyrmäävät kaikki aistit!Ihaile ja ihmettele, nauti ja napostele puutarhasi satoa ja käytä niitä rohkeasti leivonnassa. Tuorekäytön ohella satoa kannattaa säilöä, pakastaa, keittää mehuksi, soseuttaa hilloksi jne. Aromit ja ravinteet kannattaa ottaa talteen!

Istuttamalla kukkasipuleita syksyllä varmistetaan seuraavan kevään ja alkukesän kukkaloisto. Tulppaanit, narsissit, sinililjat ja krookukset ovat kotipihojen rakastetuimpia sipulikukkia. Ehkä tänä vuonna voisi kokeilla jotain vähän erikoisempaakin! Joulukukkana yleinen hyasintti viihtyy myös puutarhassa ja huumaa keväällä tuoksullaan. Balkaninvuokko, koiranhammas ja kevättähti kukkivat aikaisin ja muodostavat kasvaessaan näyttäviä kukkamättäitä.

Yöt ovat jo viilenneet ja syksyiset tuulet puhaltelevat, mutta syysistutuskausi jatkuu niin kauan kuin maa on sula.Syksy on hyvää aikaa istuttaa uusia kasveja pihaan. Lehtipuita ja pensaita voi istuttaa niin kauan kuin maa on sula. Etelässä maa on sula yleensä marraskuulle asti ja pohjoisemmassa lokakuun puoliväliin. Maa on siis lämmin vielä pitkään ja myös syksyn kosteus helpottaa taimien juurtumista ja kasvuunlähtöä. Syksyllä istutetut taimet lähtevät keväällä nopeasti kasvuun heti ilmojen lämmetessä ja valon lisääntyessä sekä hyödyntävät mainiosti kevätkosteuden.

Elokuun loppupuolelta lähtien varaudutaan kylmeneviin öihin tuomalla lämmitin kasvihuoneeseen. Lämmitin kuivattaa huoneilmaa myös sateisina jaksoina, jolloin ilma on kosteaa ja altistaa kasvit erilaisille taudeille. Harmaahome, härmä ja muut sienitaudit viihtyvät kosteilla lehdillä. Siksi onkin tärkeää, että syyskesällä vältetään kastelemasta kasvin lehtiä ja kastelu ajoitetaan aina aamuun. Näin kasvusto ehtii kuivua ennen kasvihuoneen luukkujen sulkemista.

Huolella tehdyt syystyöt varmistavat puutarhan seuraavan kasvukauden onnistumisen ja helpottavat kevättöiden tekemistä. Syksy on puutarhanhoidon tärkeimpiä ajanjaksoja: nyt luodaan tulevan kevään kasvun onnistumisen edellytykset. Vaikka kesä ja syksyn sadonkorjuu olisivatkin vieneet kotipuutarhurilta jo suurimman innostuksen puutarhanhoitoon, kannattaa myös puutarhan syksyiset hoitotyöt tehdä huolellisesti. Kiitos tästä vaivannäöstä on taatusti nähtävissä seuraavana keväänä.

Lehdet putoilevat puista, syysleikkauksia tehdään puille ja pensaille, kukkapenkkejä siivotaan… Apua, mitä tehdä kaikelle kasvijätteelle? Syksy saa tosiaan ajattelemaan kompostin tarpeellisuutta. Maatuvat kasvinjätteet onkin näppärää viedä pihan perälle muuttumaan arvokkaaksi mullaksi tai katteeksi, eikä täyttämään roskista tai viereistä tyhjää tonttia.

Perennojen elämäkään ei ole ongelmatonta: Lämmin, märkä syksy ja alkutalvi edistävät homeen kasvua. Lumeton keskitalvi tai kovat pakkaset voivat palelluttaa perennat. Aurinko ja kuivaava tuuli saattavat kuivattaa perennat kuoliaaksi.Tavallisimmat perennat eivät talvisuojausta tarvitse. Talvisuojaus on tärkeä esim. kivikkokasveille ja nuorille taimille. Lumi on paras talvisuoja. Lumen kertymistä voi auttaa havuilla. Myös ilmavan turpeen lisääminen kasvin tyvelle antaa hyvän suojan. Ainakin syysleimut, punatähkä, keijunkukka ja kevätakaihonkukka saavat helposti talvivaurioita. Kevätkylmiltä suojaa voivat tarvita mm. särkynytsydän, marskinlilja, kuningaslilja ja valeangervo.Kasveista saat lisätietoa Puutarha.netin Kasvikortistosta!