vihannes

Kokkauksessa vakioaineksiin kuuluva sipuli on ansainnut kaikki ne ylistyspuheet, joita siitä on kuultu. Sipuli on ratkaiseva tekijä ruokien maun kannalta. Se sopii mitä erilaisimpiin ruokiin ja sitä voi käyttää monin eri tavoin. Myös ihmisen terveys hyötyy sipulista. MTK:n tiedotteen mukaan lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että sipulia voi pitää terveysruokana. Kaiken lisäksi sipuli on ekologista ja edullista ruokaa, joka tuotetaan lähellä. Sitä saa kautta vuoden kotimaisena.Tiesitkö, että valtakunnallista sipulin teemaviikkoa vietetään viikolla 4?

Houkuttelevan vihreä kurkku on yksi suosituimpia vihanneksiamme. Kevyt ja monikäyttöinen kurkku on omiaan leivän päällä ja salaateissa. Se viilentää ihanasti helteellä, mutta sopii myös lämpimiin ruokiin.Kurkun ravintosisältö/100 gEnergiaa 10 kcal/40 kJ Hiilihydraattia 1,4 g Rasvaa 0,1 g Proteiinia 0,6 g Kuitua 0,7 g C-vitamiinia 8 mgLisäksi pieniä määriä A-, B6- ja K-vitamiinia sekä kaliumia.Kurkku Kasvikortistossa...

Nauris (Brassica rapa) on monipuolinen ja perinteikäs juures, joka on ollut tärkeä osa suomalaista ruokavaliota jo kauan ennen perunan yleistymistä. Nykyään se tunnetaan erityisesti torien kesäherkkuna ja monikäyttöisenä ruoka- ja rehukasvina. Tässä artikkelissa perehdytään nauriin historiaan, viljelytapoihin ja eri lajikkeisiin.

Kerivät kaalit – kerä-, puna-, suippo- ja kurttukaali - on valittu Vuoden Vihannekseksi vuonna 2010. Keriviä kaaleja on viljelty Euroopassa jo ainakin 2500 vuotta. Keräkaali oli pitkään monissa maissa tärkein viljelty vihannes ja ravitsemuksellisesti tärkeä C-vitamiinin lähteenä. Aikaisemmin kasvimaita kutsuttiinkin kaalitarhoiksi, mikä kuvaa kasvin historiallista tärkeyttä.

Sipuli kiinnostaa kaikkialla niin kuluttajia kuin tutkijoitakin, koska sipuli on niin oleellinen osa ruoanvalmistusta. Lisäksi sipuli tiedetään terveysvaikutteiseksi, suorastaan lääkkeenomaiseksi kasvikseksi. Kansainvälisessä kaupassa sipuli on tomaatin jälkeen arvokkain vihannes. Sipuli säilyy hyvin ja kestää kuljetusta, joten sitä on helppo markkinoida jopa maanosasta toiseen.

Nyt on oikea aika antaa monivuotisille kasveille syyslannoitus, joka sisältää fosforia, kaliumia ja hivenravinteita. Kalium vahvistaa kasvia talven kylmyyttä vastaan ja fosfori lisää seuraavan vuoden kukkasilmujen muodostumista ja siten parantaa seuraavan vuoden kukintaa ja satoa. Syyslannoituksessa ei kannata antaa kasvien talvilepoon siirtymistä häiritsevää typpeä.

Syvän punainen punajuuri, oikeammin punajuurikas, on suomalaisille vanhastaan tuttu. Ruoan ammattilaiset ja ruokaa harrastavat osaavat punajuurta edelleen arvostaa. He puhuvat mielellään punajuuren puolesta ja pitävät punajuurta inspiroivana ja monikäyttöisenä raaka-aineena.

Salaatit valittiin vuoden 2007 vihannekseksi. Meillä tunnetuimpia ja käytetyimpiä salaatteja ovat pehmeä keräsalaatti ja rapea keräsalaatti eli jäävuorisalaatti. Tarjonta on kuitenkin huomattavasti tätä laajempi. Useimmista myyntipisteistä löytyy nykyään ainakin punaista ja vihreää tammenlehtisalaattia, jääsalaattia, lollo rosso -salaattia ja sidesalaattia.Vuoden Vihanneksen valitsevat vuosittain puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry apunaan muut alan järjestöt ja asiantuntijat. Tavoitteena on vihannesten käytön ja tuntemuksen monipuolistaminen.

(Capsicum annuum)Paprikat ovat kotoisin Etelä-Amerikasta. Niitä on viljelty jo 3000-5000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Kolumbus toi paprikat Eurooppaan. Euroopassa espanjalaiset ja unkarilaiset alkoivat yleisesti viljellä paprikoita. Sitä kutsuttiin Espanjan pippuriksi. Paprika ei ole vihannes, vaan yksivuotinen marjahedelmä. Se viihtyy hyvin samankaltaisissa oloissa kuin tomaatti. Ne eroavat vain lämpötilan suhteen: paprika tarvitsee hieman enemmän lämpöä eli viljelylämpötila on n. 20 astetta, yölläkin lämpötilan on oltava yli 8 astetta. Ne ovat hieman helpompia kuin tomaatit: Paprika kasvaa helpommin tanakaksi, se on terveempi eikä siitä tarvitse poistaa varkaita.

Paprikoiden perheeseen kuuluvat makeat vihannespaprikat ja tuliset maustepaprikat. Värikkäät vihannespaprikat antavat lempeää makua salaatteihin ja lukuisiin ruokiin; mausteiset chilipaprikat tuovat ihanaa sähäkkyyttä!Paprikoita on monenvärisiä, -muotoisia ja -makuisia. Maun voimakkuuden mukaan ne jaetaan makeisiin vihannespaprikoihin ja voimakkaan tulisiin, mausteena käytettäviin maustepaprikoihin. Paprikan siemenet sisältävät kapsaisiini-nimistä ainetta, joka antaa paprikoille maun. Siemenistä kapsaisiini leviää vähitellen laimentuen muihin hedelmän osiin.Vihannespaprikat ovat kooltaan isoja ja muodoltaan kulmikkaita, pyöreitä tai suippoja. Maku vaihtelee eri lajikkeilla, joidenkin ollessa hyvinkin makeita, toiset taas varsin mauttomia. Väriltään vihannespaprikat ovat vihreitä, keltaisia, punaisia, oransseja, valkoisia ja mustan sinipunaisia. Vihreät paprikat ovat raakoja paprikoita, jotka kypsyessään vaihtavat väriä keltaiseksi tai punaiseksi. Keltaiset ja punaiset paprikat ovat makeimpia, kun taas vihreät ja sinipunaiset paprikat ovat kirpeämpiä.