Yrtit ja maustekasvit tuovat makua ruokaan ja terveysvaikutuksia keholle
Yrttien luonnolliset voimat: apua uneen, yskään ja ruoansulatukseen. (Kuva: Adobe Stock)
Alkujaan yrtit ovat olleet kysyttyjä lääkinnällisten ominaisuuksiensa takia ja nykytutkimus vahvistaakin yrttien terveysvaikutukset. Yrteistä voi saada apua pikkuvaivoihin, kuten sitruunamelissasta helpotusta yöunen saantiin ja mintusta ruoansulatukseen. Timjami tehoaa yskänärsytykseen ja rosmariini karheaan kurkkuun. Voi yrteillä virkistäytyä ulkoisestikin: lisää rosmariinia saunassa löylyveteen ja timjamia jalkakylpyyn.
Terveydellisten vaikutustensa lisäksi tuoreyrtit tuovat ruokaan kesän ja auringonpaisteen. Kokeile erilaisia tuoreyrttejä ja etsi itsellesi mieluisimmat yhdistelmät. Aloita pienestä ja laajenna makureviiriä vähin erin.
Monia yrttejä voi kasvattaa itse omassa kotipuutarhassa, kasvihuoneessa, parvekkeella tai vaikka ikkunalaudalla. Yrttiviljelystä voi myös muodostua aikaa myöten haastava ja mukaansatempaava harrastus, jota eivät lannista edes Pohjolan karut olosuhteet.
Tuttuja, mausteisia makuja ja vähän oudompiakin aromeita
Tavallisimpia maustekasveja ja yrttejä ovat tilli, maustekirveli, rakuuna, rohtopurasruoho (kurkkuyrtti), iisoppi, liperi (lipstikka), sitruunamelissa, piparminttu, viherminttu, maustebasilika, mäkimeirami (oregano), kähäräpersilja, ryytisalvia, timjami (tarha-ajuruoho).
Vähän erikoisempia maustekasveja ovat yrtti-iiso, koreaniiso, karhunlaukka, väinönputki, selleri, piparjuuri, aaprottimaruna (aaprotti), koiruoho, kumina, korianteri, tuoksuampiaisyrtti, maustefenkoli, kruunukakkara, laventeli, vihanneskrassi, kamomillasaunio, kähäräminttu, saksankirveli, silopersilja, juuripersilja, anisruoho, vihannesportulakka, rosmariini, tarhasuolaheinä, tuoksuruuta (ruutakasvi), pikkuluppio, kesäkynteli, talvikynteli, sitruuna-ajuruoho.
Yrttien viljely ja kasvatus
Yrttien viljelyyn pätevät periaatteessa samat säännöt kuin vihannestenkin viljelyyn. Yrttien viljely on kuitenkin monipuolisempaa, eivätkä ne kotipuutarhassa tarvitse kovinkaan isoa alaa kasvaakseen. Monivuotiset kannattaa sijoittaa omaksi ryhmäkseen niin, etteivät ne haittaa kasvimaan muokkaamista.
Yrtit viihtyvät parhaiten lämpimässä ja valoisassa paikassa, hiekka- tai hietamaalla. Etenkin monivuotisille yrteille on tärkeää, että maa läpäisee hyvin sadeveden eikä jäädy talven tullen taimien tyvelle. Yrttimaa on luontevinta sijoittaa kasvimaan yhteyteen, mutta toisaalta kuitenkin niin lähelle keittiötä, että yrttejä saa nopeasti haettua ruuanvalmistuspuuhin ryhtyessään. Jo muutamasta taimesta saadaan perheen talviset mausteet ja teeainekset.
Yrtit eivät kaipaa voimakasta lannoitusta. Kompostia voi käyttää perustamisvaiheessa ja keväällä yrttien aloittaessa kasvunsa voi antaa lannoiterakeita ruokalusikallisen taimea kohti. Helppohoitoisen yrttimaasta saa istuttamalla taimet katekankaaseen tai muoviin. Näin päästään mahdollisimman vähällä rikkakasvien kitkennällä. Istutusreiästä ei kannata samasta syystä tehdä kovin isoa. Reikää voi suurentaa taimien kasvaessa ja tuuheutuessa.
Korjaa yrttisato oikeaan aikaan
Yrteistä saa pitkin kesää satoa ja makua ruokiin ja juomiin. Niin lehti kuin siemensadonkin korjuupäiväksi valitaan poutainen päivä. Talven varalle lehtisatoa kerätään juuri ennen kukintaa. Yrtit voi kerätä myös varsineen ja kuivaamisen jälkeen riipiä lehdet irti. Jos halutaan saada vielä uutta lehtisatoa, jätetään kaksi alinta lehtihankaa versomaan uutta kasvua.
Mausteina käytettävät siemenet kerätään syksyllä siementen kypsyttyä ennen kuin ne varisevat.
Yrtit kuivataan ohuina kerroksina. Vähäiset määrät kuivuvat pieninä kimppuina roikkuen naruun ripustettuna keittiön katossa. Yrtit on syytä kuivata murenevan kuiviksi, etteivät ne säilytettäessä ala homehtua.
Ne säilytetään ilmatiiviisti pakattuna esimerkiksi tiiviissä lasipurkissa, etteivät aromit häviä säilytyksen aikana. Kokeilemisen arvoista on myös yrttien säilöminen ruokaöljyyn. Näin saadaan valmista salaatinkastiketta. Onpa joku kokeillut viinankin maustamista laittamalla yrtin oksia pulloon.
Pieni yrttiopas
Basilika (Ocimum basilicum)
Basilikan suuret ja pehmeät lehdet ovat joko vihreät tai viininpunaiset.
Basilika on yksivuotinen maustekasvi. Siitä voidaan käyttää sekä lehtiä että kukkia – satoa voidaan kerätä pitkin kesää. Se sopii viimeisenä silauksena lähes kaikkeen: salaateista liha- ja kalaruokiin, juustoihin, öljyyn, jälkiruokiin ja hilloihin, pastaan ja perunaan. Basilika sopii erityisen hyvin myös tomaatti- ja kananmunaruokiin. Basilika rauhoittaa mieltä, edistää ruoansulatusta ja toimii lemmenyrttinäkin. Maku on miellyttävän pehmeä ja tilaa antava.
Basilika ei kestä kylmää eikä vetoa, joten se kasvaa heikosti avomaalle istutettuna; etenkin viileänä kesänä. Parhaiten basilika viihtyy aurinkoisella ja suojaisella paikalla vaikkapa lasitetulla parvekkeella, kasvihuoneessa tai ihan ikkunalla. Vaatii paljon kastelua.
Kylvö: Maalis-huhtikuussa. Hajakylvönä tai 2–4 siementä/ruukku. Esikasvatusaika 5–7 viikkoa.
Iisoppi (Hyssopus officinalis)
Iisoppi on voimakkaan makuinen mauste, joten sitä kannattaa varsinkin aloitellessa käyttää vähän kerrallaan. Se sopii liharuokiin ja salaatteihin sekä papuruokiin. Iisoppi talvehtii hyvin jopa aivan Pohjois-Suomessa. Iisopin maku on parhaimmillaan nuorissa ennen kukintaa kerätyissä versoissa. Kukkivana kerättynä siitä saa keittiöön tuoksuvan yrttikimpun. Iisopin lehtiä voidaan käyttää tuoreena salaatteihin, liha-, kala- ja munaruokiin. Laihduttajan iloksi sen sanotaan sulattavan rasvaa! Iisoppi on myös hyvä kuiva- ja leikkokukka, sekä perhosten houkuttelija.
VINKKI: Viihtyy kukkapenkeissä ja kivikkoryhmissä. Monivuotinen. Hyvä leikata keväällä.
Kylvö: Kylvö maaliskuussa ruukkuun, ulos toukokuun puolivälin jälkeen. Itää 20 asteessa 5–10 vrk. Taimiväli 20 cm, riviväli 30 cm.
Mintut (Mentha)
Minttujen ystävälle löytyy monia vaihtoehtoja, esim. piparminttu (Mentha x piperita), viherminttu (Mentha spicata) ja kähäräminttu (Mentha spicata var. crispa).
Minttu helpottaa vilustumisoireissa ja auttaa flunssaan. Sillä on mentholiin vivahtava, piristävän raikas aromi. Minttujen satoa kerätään kukkimisen alkaessa. Myöhemmin lehtien aromikkuus heikkenee öljypitoisuuden laskiessa.
Minttu sopii voimakkaisiin ruokiin kuten riistaan, lampaaseen ja marinadeihin. Se sopii myös salaatteihin ja jälkiruokiin. Mintut sopivat teeaineksiksi tai hyytelöiden raaka-aineeksi tai mausteeksi vaikka omenahyytelöön. Piparmintun maku on muita minttuja voimakkaampi. Piparmintusta eristettävä mentoli on myös makeis-, kosmetiikka- ja tupakkateollisuuden tärkeä raaka-aine.
Mintut viihtyvät aurinkoisella ja puolivarjoisella paikalla, mieluiten hieman kosteassa maassa. Leviävät runsaasti. Voidaan kasvattaa myös ruukuissa. Monivuotinen.
Huom.! Piparminttua yrttimaalleen haluavan pitää muistaa, että aitoa piparminttua voidaan lisätä vain kasvullisesti (pistokkaista tai jakamalla). Muita minttuja voidaan lisätä myös siemenestä.
VINKKI: Mintut ja rakuuna leviävät helposti juuriversoista, joten niiden kasvua voi joutua rajoittamaan kitkemällä osaa versoista pois tai laittamalla versojen leviämistä estämään juurimaton palasen istutuskuoppaan.
Kurkkuyrtti (Borago officinalis)
Helposti siemeniensä avulla leviää kurkkuyrtti eli purasruoho. Kurkkuyrtistä käytetään nuoria lehtiä salaatteihin, niissä on kasvin nimen mukaisesti raikas kurkun maku. Vanhemmiten lehdet tulevat karhean karvaisiksi eivätkä enää ole miellyttäviä syödä. Kurkkuyrtin siniset kukat ovat yrttimaan kaunistus. Kukkia voikin pakastaa jääpalojen sisään ja kaunistaa näillä esim. uudenvuodenjuhlien boolia. Juhlan isännän tai emännän kannattaa kuitenkin seurata jääpalojen sulamista, sillä sulanut kurkkuyrtin kukka näyttää erehdyttävästi kärpäsen raadolta.
Mäkimeirami (Origanum vulgare)
Mäkimeiramista eli oreganosta voidaan käyttää sekä lehtiä, että kukkia. Sato kerätään kasvien ollessa täysikasvuisia, ensimmäisten kukkien avautuessa. Korjuuajankohta on yleensä elokuussa. Mäkimeirami sopii pizzoihin, tomaattiruokiin, mutta myös salaatteihin.
Rakuuna (Artemisia dracunculus)
Rakuuna on hyvän ruuan ystävän yrtti. Se talvehtii ainakin Etelä-Suomessa hyvin. Rakuunasta on olemassa kaksi eri muotoa; miedompi venäläinen rakuuna ja harvemmin saatavissa oleva ranskalainen rakuuna. Jälkimmäistä pidetään hienompiaromisena. Ranskalainen rakuuna ei tuota siementä, joten sitäkin voidaan lisätä vain kasvullisesti eli pistokkaista tai jakamalla.
Rakuunoiden (Artemisia) lehtiä voidaan kerätä pitkin kesää. Viimeiseksi sadonkorjuuajankohdaksi suositellaan elokuun loppua. Myöhempi korjuuajankohta voi heikentää talvehtimista. Rakuunat sopivat hyvin ruuanlaitossa käytettävien öljyjen maustamiseen, liharuokiin ja keittoihin. Rakuuna korostaa muita makuja hienostuneesti. Se sopii kasvis-, kala- ja äyriäisruokiin, salaatteihin ja paistoksiin, erityisesti porkkanaan. Rakuuna edistää myös ruoansulatusta. Sen ranskalaiskeittiöön sopiva aromi on ryytimäinen.
Aurinkoisella paikalla rakuunaan kehittyy parhaat aromit. Ravinteikas, syvämultainen, kosteutta pitävä, kalkkipitoinen maa. Pitää katteesta. Voidaan viljellä yksivuotisena myös ruukussa.
Kylvö: Huhti-toukokuussa; siemen itää hyvin 20 asteessa 10–20 vrk:ssa. Taimikasvatusaika 5–6 viikkoa. Taimiväli 30 x 70 cm.
Ryytisalvia (Salvia officinalis)
Salvian lehtisato kerätään ennen kukintaa. Salviaa ollaan totuttu pitämään liharuokien mausteena, mutta se sopii kasvis- ja sieniruokiinkin. Salvia sopii myös papu-, sipuli- ja kaaliruokien mausteeksi. Lääkeyrttinä antiseptinen: estää tulehduksia ja edistää ruoansulatusta. Lankoja värjättäessä salviasta saadaan kauniin keltaista väriä. Salvia viihtyy aurinkoisella kasvupaikalla ja sietää melko hyvin kuivuuttakin. Voidaan kasvattaa sekä avomaalla että sisällä ruukuissa.
Kylvö: Maalis–huhtikuussa. 4–8 viikon esikasvatusaika.
Sitruunamelissa (Melissa officinalis)
Kala- ja jälkiruokien sekä juomien mausteeksi sopii raikas sitruuna-arominen yrtti,sitruunamelissa. Se sopii samoihin ruokiin ja juomiin kuin sitruunakin. Lisätään valmiisiin ruokiin ja annoksiin kuumentamatta. Sitruunamelissa rauhoittaa mieltä ja auttaa vatsavaivoissa. Tuoksu on raikas. Viihtyy lämpimässä ja auringossa, mutta kasvaa myös puolivarjoisalla paikalla. Voidaan kasvattaa sekä avomaalla että ruukussa. Saattaa talvehtia avomaalla suotuisissa olosuhteissa.
Kylvö: Maalis–huhtikuussa. Itäminen hidasta. Etelä-Suomessa voidaan kylvää suoraan avomaalle.
Timjami (Thymus vulgaris)
Timjami eli tarha-ajuruoho talvehtii Etelä-Suomessa. Timjami on pienilehtinen varpumainen pensas. Yhdestä taimesta saatava sato jää vähäiseksi, joten timjamin mausta pitävän kannatta istuttaa useampikin taimi. Timjamin sato kerätään juuri ennen kukintaa ja kesästä riippuen on mahdollista saada uusi sato vielä elokuussa. Timjamin talvehtimisen on todettu kärsivän myöhäisestä sadonkorjuuajankohdasta. Talvehtimista varten versoja jätetään viimeisessä sadonkorjuussa noin viiden sentin verran.
Timjamia käytetään liha-, kala-, ja perunaruokiin. Timjami maustaa keitot, padat ja uuniruoat, paistokset ja risotot. Se käy hienosti myös juuresten ja riistan maustamiseen. Timjami hoitaa hengitysteitä ja kylpyvedessä elvyttää verenkiertoa. Teetä käytetään rohtona yskään ja keuhkoputkentulehdukseen, koska timjamin lehdissä oleva tymoli irrottaa limaa ja tappaa bakteereja. Se on yksi rakastetuimpia makuja maailmalla; siinä on havumetsän aromia.
Timjami viihtyy aurinkoisella kasvupaikalla ja sietää melko hyvin kuivuutta. Voidaan kasvattaa sekä avomaalla että sisällä ruukuissa!
Kylvö: Esikasvatus aloitetaan huhtikuussa. Itää parhaiten valossa. Esikasvatusaika 4–5 viikkoa.
Ohje
Kotimaassa kasvaneet yrtit
Pohjolan kesässä yrteistä tulee aromikkaita. Suomessa kasvaneilla yrteillä maustaen saa vahvan maun pienelläkin käyttömäärällä.
Yrttien käyttö on monipuolista. Useimpia Suomessa viljeltäviä yrttejä voi käyttää sekä mauste- että rohdosyrtteinä. Yrttien käyttöön rohdoksena tulee kuitenkin suhtautua varoen. Jotkut yrtit voivat olla vahingollisia sisäelimille suurina annoksina nautittuna. Toiset yrtit voivat puolestaan aiheuttaa allergisia reaktioita.
Yrtin mahdollinen haitallisuus on yrttikohtainen asia, joka on kunkin yrtin kohdalta selvitettävä erikseen. Muita käyttöalueita ovat esimerkiksi kauneudenhoito ja tuholaistorjunta.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Vadelma (Rubus idaeus) on luonnonvarainen herkku
Tutustu chia-siemeniin: kuitua, proteiinia ja terveyttä yhdellä lusikallisella
Tiedätkö jokamiehenoikeutesi?
Kierrätäthän paristotkin?
Luetuimmat
Uusimmat