Alkujaan yrtit ovat olleet kysyttyjä lääkinnällisten ominaisuuksiensa takia ja nykytutkimus vahvistaakin yrttien terveysvaikutukset. Yrteistä voi saada apua pikkuvaivoihin, kuten sitruunamelissasta helpotusta yöunen saantiin ja mintusta ruoansulatukseen. Timjami tehoaa yskänärsytykseen ja rosmariini karheaan kurkkuun. Voi yrteillä virkistäytyä ulkoisestikin: lisää rosmariinia saunassa löylyveteen ja timjamia jalkakylpyyn.
Terveydellisten vaikutustensa lisäksi tuoreyrtit tuovat ruokaan kesän ja auringonpaisteen. Yrteistä saa iloa kaikille aisteille, joten jo itse ruoanlaitto muuttuu tuoreiden yrttien ansiosta mielihyvää tuottavaksi. Kokeile erilaisia tuoreyrttejä ja etsi itsellesi mieluisimmat yhdistelmät. Aloita pienestä ja laajenna makureviiriä vähin erin.
Yrtit ovat useimmalle kotipuutarhurille tuttuja ainakin kaupoista ostettavista maustepurkeista ja -pusseista, sekä luontaistuotekauppojen tuotevalikoimista. Monia yrttejä voi myös kasvattaa itse omassa kotipuutarhassa, kasvihuoneessa, parvekkeella tai vaikka ikkunalaudalla. Yrttiviljelystä voi myös muodostua aikaa myöten haastava ja mukaansatempaava harrastus, jota eivät lannista edes Pohjolan karut olosuhteet.
Yrteistä ja maustekasveista saat lisää tietoa myös Kasvikortistosta!
Tavallisimpia maustekasveja ja yrttejä ovat tilli, maustekirveli, rakuuna, rohtopurasruoho (kurkkuyrtti), iisoppi, liperi (lipstikka), sitruunamelissa, piparminttu, viherminttu, maustebasilika, mäkimeirami (oregano), kähäräpersilja, ryytisalvia, timjami (tarha-ajuruoho).
Vähän erikoisempia maustekasveja ovat yrtti-iiso, koreaniiso, karhunlaukka, väinönputki, selleri, piparjuuri, aaprottimaruna (aaprotti), koiruoho, kumina, korianteri, tuoksuampiaisyrtti, maustefenkoli, kruunukakkara, laventeli, vihanneskrassi, kamomillasaunio, kähäräminttu, saksankirveli, silopersilja, juuripersilja, anisruoho, vihannesportulakka, rosmariini, tarhasuolaheinä, tuoksuruuta (ruutakasvi), pikkuluppio, kesäkynteli, talvikynteli, sitruuna-ajuruoho.
Basilika (Ocimum basilicum)
Basilikan suuret ja pehmeät lehdet ovat joko vihreät tai viininpunaiset.
Basilika on yksivuotinen maustekasvi. Siitä voidaan käyttää sekä lehtiä että kukkia - ja satoa voidaan kerätä pitkin kesää. Se sopii viimeisenä silauksena lähes kaikkeen: salaateista liha- ja kalaruokiin, juustoihin, öljyyn, jälkiruokiin ja hilloihin, pastaan ja perunaan. Basilika sopii erityisen hyvin myös tomaatti- ja kananmunaruokiin. Basilika rauhoittaa mieltä, edistää ruoansulatusta ja toimii lemmenyrttinäkin. Maku on miellyttävän pehmeä ja tilaa antava.
Basilika ei kestä kylmää eikä vetoa, joten se kasvaa heikosti avomaalle istutettuna; etenkin viileänä kesänä. Parhaiten basilika viihtyy aurinkoisella ja suojaisella paikalla vaikkapa lasitetulla parvekkeella, kasvihuoneessa tai ihan ikkunalla. Vaatii paljon kastelua.
Kylvö: Maalis-huhtikuussa. Hajakylvönä tai 2–4 siementä/ruukku. Esikasvatusaika 5–7 viikkoa.
Mintut (Mentha)
Minttujen ystävälle löytyy monia vaihtoehtoja, esim. piparminttu (Mentha x piperita), viherminttu (Mentha spicata) ja kähäräminttu (Mentha spicata var. crispa).
Minttu helpottaa vilustumisoireissa ja auttaa flunssaan. Sillä on mentholiin vivahtava, piristävän raikas aromi. Minttujen satoa kerätään kukkimisen alkaessa. Myöhemmin lehtien aromikkuus heikkenee öljypitoisuuden laskiessa.
Minttu sopii voimakkaisiin ruokiin kuten riistaan, lampaaseen ja marinadeihin. Se sopii myös salaatteihin ja jälkiruokiin. Mintut sopivat teeaineksiksi tai hyytelöiden raaka-aineeksi tai mausteeksi vaikka omenahyytelöön. Piparmintun maku on muita minttuja voimakkaampi. Piparmintusta eristettävä mentoli on myös makeis-, kosmetiikka- ja tupakkateollisuuden tärkeä raaka-aine.
Mintut viihtyvät aurinkoisella ja puolivarjoisella paikalla, mieluiten hieman kosteassa maassa. Leviävät runsaasti. Voidaan kasvattaa myös ruukuissa. Monivuotinen.
Huom.! Piparminttua yrttimaalleen haluavan pitää muistaa, että aitoa piparminttua voidaan lisätä vain kasvullisesti (pistokkaista tai jakamalla). Muita minttuja voidaan lisätä myös siemenestä.
VINKKI: Mintut ja rakuuna leviävät helposti juuriversoista, joten niiden kasvua voi joutua rajoittamaan kitkemällä osaa versoista pois tai laittamalla versojen leviämistä estämään juurimaton palasen istutuskuoppaan.
Timjamia käytetään liha-, kala-, ja perunaruokiin. Timjami maustaa keitot, padat ja uuniruoat, paistokset ja risotot. Se käy hienosti myös juuresten ja riistan maustamiseen. Timjami hoitaa hengitysteitä ja kylpyvedessä elvyttää verenkiertoa. Teetä käytetään rohtona yskään ja keuhkoputkentulehdukseen, koska timjamin lehdissä oleva tymoli irrottaa limaa ja tappaa bakteereja. Se on yksi rakastetuimpia makuja maailmalla; siinä on havumetsän aromia.
Timjami viihtyy aurinkoisella kasvupaikalla ja sietää melko hyvin kuivuutta. Voidaan kasvattaa sekä avomaalla että sisällä ruukuissa!
Kylvö: Esikasvatus aloitetaan huhtikuussa. Itää parhaiten valossa. Esikasvatusaika 4–5 viikkoa.