Kesäkurpitsa – helppohoitoinen ja runsassatoinen herkku

Nopeakasvuinen kesäkurpitsa on helppohoitoinen ja runsassatoinen. Se vaatii aurinkoisen, lämpimän kasvupaikan ja runsasravinteisen kasvualustan. Useimmat kesäkurpitsat ovat lyhytversoisia, joten kasvualaksi riittää vajaa neliö. Kesäkurpitsan pienempikasvuiset lajikkeet sopivat myös parvekeviljelyyn.

Kesäkurpitsan voi kasvattaa joko taimesta tai siemenestä. Siemenet kylvetään toukokuussa sisälle. Taimet kasvavat 2–3 viikkoa. Taimet siirretään ulos kesäkuussa, kun hallanvaara on ohi. Taimia kannattaa kuitenkin karaista ennen niiden istuttamista ulos. Taimien istutusväliksi suositellaan noin 1 metriä. Kurpitsat ovat ristipölytteisiä ja niitä onkin istutettava vähintään kaksi tainta, jotka voivat olla myös eri lajikkeita. Taimia ei kannata istuttaa liian aikaisin, koska kesäkurpitsa ei tykkää kylmästä. Päivälämpötilan ollessa alle +10 astetta, pitää taimet peittää kasvuharsolla.

Avomaalle kesäkurpitsa kylvetään, kun maan lämpötila on vähintään 16 °C; taimet kasvavat 1–3 kuukautta.

Kesäkurpitsan taimet tarvitsevat tasaisen kosteuden ja paljon vettä, joten kastelu on tärkein hoitotoimenpide. Jos kasvu näyttää heikolta, kannattaa taimia lannoittaa.

Sadon takaamiseksi tärkeintä on kukkien pölytys. Yleensä hyönteiset hoitavat sen, mutta jos kasvatat kesäkurpitsoja kasvihuoneessa tai parvekkeella, pitää pölytyksestä huolehtia itse.

Satoa kurpitsat tuottavat heinäkuusta alkaen pitkälle syksyyn riippuen taimien istutusajankohdasta. Mitä useammin satoa kerätään, sitä enemmän muodostuu uusia hedelmiä. Kesäkurpitsat korjataan keskenkasvuisina, jopa niin pieninä, että kukinto on vielä kiinni hedelmänalussa. Herkullisimmillaan kesäkurpitsa on 10–30 cm pituisena. Isot kesäkurpitsat ovat helposti puisia. Silloin ne kannattaa kuoria ja poistaa isommat siemenet kurpitsan sisältä. Hyvä nyrkkisääntö on, että pienet kesäkurpitsat ovat herkullisia raakana ja isommat sopivat parhaiten kypsennettäviin ruokiin.

Kesäkurpitsa säilytetään 8–12 asteessa eli ei liian kylmässä. Se on myös herkkä etyleenille, joten sitä ei kannata säilyttää omenoiden ja banaanien kanssa. Kesäkurpitsa säilyy kuukauden verran.

Sekoita keskenään kesäkurpitsaraaste (muista puristaa ylimääräinen neste pois) ja lämmin maito. Lisää hiiva, suola, rasva, juustoraaste ja jauhot. Sekoita tasaiseksi hyvin vaivaten. Anna kohota lämpimässä paikassa n. 40 min eli n. kaksinkertaiseksi. Kaada taikina voideltuun, suorakaiteen muotoiseen 1,5 litran vetoiseen leipävuokaan. Ripottele pintaan juustoraaste. Paista 175 asteessa uunin alatasolla n. 40 min tai kunnes kypsä. Anna jäähtyä ennen kumoamista. Tarjoile voin kanssa.

Kesäkurpitsa-juustoleipä (tavallinen)
Jos haluat tehdä tavallisen kesäkurpitsaleivän gluteenittoman sijasta, käytä gluteenittoman jauhoseoksen tilalla 5 dl vehnäjauhoja ja 2,5 dl sämpyläjauhoja. Valmista muuten samaan tapaan.

Kuumenna uuni 175-asteiseksi. Sekoita pienessä kulhossa keskenään kesäkurpitsaraaste, piimä, sitruunan mehu ja kuori. Vatkaa isossa kulhossa voi ja sokeri kuohkeaksi. Lisää sitten kananmunat yksi ker­rallaan edelleen vatkaten.

Sekoita kolmannessa kulhossa keskenään jauhot, ruokasooda ja ripaus suolaa. Kaada sitten jauhoseosta ja kesäkurpitsa-piimäseosta vuorotellen voi-sokerimassan joukkoon koko ajan vatkaten. Kääntele lopuksi sekaan mustikat.

Kaada taikina leivinpaperin päälle syvälle uunipellille ja paista uunissa noin 30 minuutin ajan, kunnes taikina on kypsää, mutta edelleen kosteaa. Varo paistamasta liian kauan. Voit nauttia jäähtyneet mustikka-kesäkurpitsapalat sellaisenaan tai kuorruttaa ohjeen mukaan.

Sekoita keskenään tuorejuusto ja tomusokeri. Kääntele lopuksi varovasti joukkoon mustikoita – jos haluat kuorrutteesta kauniin kuviollisen, älä sekoita mustikoita liikaa. Levitä pohjan päälle.

Leikkaa sopiviksi paloiksi ja nauti.