• Etusivu
  • Hoitotyöt

Sipulin tuholaiset ja taudit

Rakentajan toimitus
Julkaistu 18.05.2006Päivitetty 08.06.2022
20226_78648.jpg

Älä anna tuholaisten ja tautien pilata sipuleitasi.

Monet sipulia kasvattaneet kotipuutarhurit haluavat runsaan ja terveen sipulisadon, mutta sipulia pitää osata hoitaa oikein. Sipulien kasvua tulee seurata ja tunnistaa ajoissa alkavat sipulitaudit sekä huomata tuholaiset.

Sipulikärpänen on sipulin merkittävin tuholainen

Sipulikärpänen (Delia antiqua) on sipulin merkittävin tuholainen. Väriltään sipulikärpänen on harmaa ja tummaviiruinen, jalat ovat mustat. Toukat ovat valkeita noin senttimetrin pituisia, ja elävät sipulin maanalaisissa osissa.

Merkitys: Sipulikärpäsen toukat vioittavat juuristoa, jonka vuoksi lehdet kellastuvat ja näivettyvät. Koko kasvi voi kuihtua.

Leviäminen: Sipulikärpänen talvehtii kotelona, ja kuoriutuu keväällä. Aikuiset kärpäset leviävät sipulikasvustoihin kesäkuun loppupuolella (kun lämpösumma ylittää 360°). Kärpänen munii sipulin tyvelle. Munista kuoriutuvat toukat kaivautuvat juuristoon syömään. Toukkavaiheen jälkeen toukka koteloituu. Osa koteloista talvehtii, osa kuoriutuu jo kesällä, jos lämpöä riittää.

Torjunta: Sipulikärpäsiä torjutaan viljelykierron avulla. Viljelmä kannattaa sijoittaa mahdollisimman kauas edellisvuoden viljelmästä. Sipulikärpästen leviämistä voidaan ehkäistä myös verkoilla tai harsoilla, jotka levitetään heti kylvön/istutuksen jälkeen. Viljelmien lähellä olevat houkutuskasvit (kylvösipuli) keräävät sipulikärpäset luokseen munimaan, jonka jälkeen munat ja kotelot hävitetään esim. muokkaamalla ne syvään maahan. Sipulikärpästä voidaan torjua upottamalla istukkaat ennen istutusta laimeaan dimetoaattiliuokseen. Kärpästen lentoaikana muninnan alkaessa useilla pyretroidivalmistilla on hyväksyntä käytettäväksi myös sipulille.

Sipulikoi erityisesti purjolla ja ruohosipulilla

Sipulikoi (Acrolepiopsis assectella) vioittaa erityisesti purjoa ja ruohosipulia.

Merkitys: Toukat syövät lehtiin "ikkunakuvioita", ja voivat vioittaa myös kasvupistettä.

Leviäminen: Sipulikoi munii naatteihin touko-kesäkuussa. Munista kuoriutuvat toukat syövät lehtiä niin, että vioituskohtiin jää läpikuultava kalvo, "ikkunakuvio". Toukat koteloituvat naatin sisälle. Sipulikoilla on 2-3 sukupolvea vuodessa.

Torjunta: Sipulikasvustot voi peittää harsolla tai verkolla heti istutuksen jälkeen. Sipulikoin esiintymistä kannattaa tarkkailla keltaisilla liima-ansoilla tai feromonipyydyksillä. Toukkia voi torjua myös kemiallisesti pyretroidiruiskutuksin, tai Bioruiskute S:llä.

Lähde: www.farmit.net

Sipulikasvien haitallisimmat kasvitaudit

Sipulinharmaahome leviää pääasiassa sairaiden istukkaiden mukana. Niihin taudinaiheuttaja tulee saastuneesta kylvösiemenestä. Se ei aiheuta lainkaan oireita istukkaissa eikä kasvukauden aikana, vaan on selvästi varastotauti. Varastoinnin aikana sipulissa alkaa pilaantuminen sipulin kaulaosasta, joka pehmenee ja tummuu. Sipulin kuoreen alkaa ilmestyä ruskeita laikkuja, maltoiset lehdet muuttuvat vetisiksi ja savunharmaiksi sipulin niskasta alkaen. Myöhemmin sipulin pinnalle ilmestyy harmaata pölyävää rihmastoa ja mustia rihmastopahkoja. Lopulta sipuli pehmenee kokonaan ja lysähtää kokoon. Myös tavallinen harmaahome saattaa iskeä kylvösipulin naatteihin, jos loppukesä on kostea.

Sipulinnaattihome talvehtii saastuneissa satojätteissä ja saastuneissa istukkaissa. Niistä kasvaviin naatteihin kehittyy kevätnaattihometta, joka tuhoaa naatteja. Tartunta tapahtuu vasta, kun naatit ovat ainakin 15 cm korkeita. Homelaikuissa kehittyy itiöitä, jotka tartuttavat uusia lehtiä aiheuttaen kesänaattihomeen. Naattihome ilmenee lehtien pinnalle kehittyvinä vaaleina nukkalaikkuina. Saastuneet naatit tuhoutuvat ja sipulin kasvu pysähtyy.

Sipulinpahkamätä tartuttaa kaikkia sipulikasveja. Se tuhoaa sipulin juuret, jolloin sairaat kasvit irtoavat helposti maasta. Sipulin alapintaa peittää valkea rihmasto, jossa on noin puolen mm:n kokoisia pyöreitä, mustia rihmastopahkoja. Tauti näkyy pellossa heikkokasvuisina laikkuina, joissa sipulin naatit kellastuvat. Pahkat kulkeutuvat paikasta toiseen mullan mukana koneissa ja jalkineissa. Tauti leviää myös saastuneen lisäysaineiston mukana. Maassa pahkat saattavat säilyä jopa 10 vuotta. Taimiaineistolainsäädäntö määrää, ettei sipulinpahkamätää saa olla minkään sipulilajin istukas- eikä taimiaineistossa, jota tarjotaan julkisesti myytäväksi.

Sipulimätä, fusariummätä eli sipulinfusarioosi, säilyy maassa ja istukkaissa. Tauti vaivaa sekä pikkuistukkaita että ruokasipuleja jo kasvukauden aikana. Lehdet kuihtuvat ja kasvu heikkenee taudin tuhotessa sipulin juuria. Kasvien tyveen kehittyy vaaleaa tai punertavaa rihmastoa. Varastossa sairaiden sipulien alimmat osat tummuvat ja uloimmat lehdet punertuvat. Taudin pilaamat sipulit mätänevät ja kuivuvat sitten kokoon.

Viher- ja mustahome ovat erittäin yleisiä kaikkialla. Sipulissa ne kasvattavat rihmastoa sipulien pintaan ja lehtien väliin. Sipulin pinta tulee rosoiseksi ja painuu vähitellen sisään. Homeet pilaavat sadon laatua ja vähentävät kauppakelpoisen sadon määrää.

Tauteja torjutaan käyttämällä puhdasta lisäysaineistoa ja kuivattamalla sipulit hyvin ennen varastointia. Jos taudit ovat päässeet maahan, niin olisi pidettävä 3–5 vuoden tauko sipulin viljelyssä. Tautien kestoasteet, rihmastopahkat, säilyvät useita vuosia maassa ja saastuttavat sipulit, vaikka käytettäisiinkin terveitä istukkaita.

Lähde: www.kasvinsuojeluseura.fi

Puutarhassa voi esiintyä lukuisia eri kasvitauteja ja tuholaisia. Katso ja lue, mitä Keskustelupalstalla niistä puhutaan.

Allium-suvun lajeja löytyy myös Kasvikortistosta. Lue lisää sipuleista ja laukoista.

Yleistä asiaa hyötykasveista pääset lukemaan täältä!

Puutarhaa uhkaavien tuholaisten ja tautien torjunta

Ohje

Ohje

Lisää luettavaa:

Puutarhassa voi esiintyä lukuisia eri kasvitauteja ja tuholaisia. Katso ja lue, mitä Keskustelupalstalla niistä puhutaan.

Allium-suvun lajeja löytyy myös Kasvikortistosta. Lue lisää sipuleista ja laukoista.

Yleistä asiaa hyötykasveista pääset lukemaan täältä!

Puutarhaa uhkaavien tuholaisten ja tautien torjunta

Hoitotyöt
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

14_P_77005.jpg
Hyötypuutarhasta riittää kysyttävää
Miten perustaa kasvimaa ja saada yrtit kukoistamaan? Entä milloin marjapensaat tulisi leikata? Miten perustetaan perunamaa ja miten päästään eroon perunarutosta? Puutarha.netin asiantuntijat vastaavat muiden muassa näihin Ilta-Sanomien lukijoita askarruttaneisiin kysymyksiin.*Kysymyksiä ja vastauksia voit käydä lukemassa Puutarha.netin Kysy, niin vastaamme -palstalla. Voit esittää myös oman kysymyksesi! Palvelun käyttö edellyttää kirjautumista.* Kysymykset vastauksineen julkaistu Ilta-Sanomien verkkosivulla.
202112_74137.jpg
Miten kallan taimia hoidetaan loppusyksyllä ja talvella?
Lukija kysyy: "Kylvin keväällä kallan siemeniä kukkaruukkuihin. Ne kasvoivat hyvin syksyyn asti, mutta nyt lehdet kellastuvat ja kuivuvat. Tarkoitukseni on kasvattaa niistä kukkivia isoja kasveja. Miten hoidan sitä nyt loppusyksyllä ja talvella? Pitääkö ne viedä kylmään, pimeään vai voivatko ne olla sisällä asunnossa? Ovatko ne mahdollisesti kuolemassa?"
20099_18633.jpg
Härkäpavussa runsaasti valkuaista
Härkäpapu (Vicia faba) on yksi vanhimmista viljelykasveista ja luultavasti maailman ensimmäinen viljelty palkokasvilaji. Se sisältää runsaasti valkuaisaineita. Härkäpapua on Suomessa aiemmin käytetty lähinnä ihmisravintona toisin kuin eteläisemmissä maissa, joissa se on ollut myös tärkeä rehukasvi. Pitkän tauon jälkeen härkäpapua on jälleen alettu viljellä Suomessa. Härkäpapu onkin maukas ja hyvä kotimaisen kasviproteiinin lähde. Luomutilat tuottavat sitä jonkin verran rehuksi.
202111_73615.jpg
Pajun ja pihlajan leikkaaminen syksyllä
Lukija kysyy: "Ostin talon maalta. Siinä on metsikköä vieressä ja pajuja on myös levinnyt paljon talon viereisille alueille. Yritin eilen katkoa pajuja maasta puutarhasaksilla, kunnes luin, että olisi hyvä tehdä se vasta keväällä (noin maaliskuussa). Tällöin tulisi leikata oksat pois alhaalta ja antaa niiden versoa. Versojen ollessa vihreitä tulisi ne käsitellä Roundupilla? Onko tämä hyvä taktiikka?Voinko nyt syksyllä katkoa puutarhasaksilla tai sahalla edes niitä pieni vesoja, joita kasvaa siellä täällä?Samaa kysyn pihlajasta, koska niitäkin siellä on paljon, pieniä ja keskikokoisia. Voiko niistä leikata syksyllä oksia maata myöten mistä haluaa vai onko syksy huono ajankohta?"
20084_10002.jpg
Valokate kesäkeittiöön
Valitsemalla katokseesi valokatteen, voit nauttia kesäillasta ulkona grillaten vaikka sadekuuro yllättäisi! Valokate suojaa sateelta, mutta päästää valonsäteet sisään aurinkoisella säällä. Fastlock Uni on täysin tiivis ja kaunis katevaihtoehto kaikenlaisiin piharakennuksiin kuten autokatokseen, huvimajaan tai grillikatokseen - kotipihaan tai mökille.
20232_68741.jpg
Yrttimaan voi perustaa ikkunalaudalle
Yrttitarhan perustaminen on helppoa, jos ostat kaupan vihannesosastolta tai taimimyymälästä valmiita yrttiruukkuja, jotka voi istuttaa kotipuutarhaan tai isompaan astiaan.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton