TAKAISIN
Tunnista vadelman taudit ja tuholaiset.
Vaaleanvihreä hyönteinen tartuttaa mosaiikkivirusta kasvista toiseen. Torjuntakeinoja ei tunneta. Voidaan ennaltaehkäistä istuttamalla vain terveitä taimia ja tuhoamalla sairastuneet taimet.
Vattukuoriainen
Aikuinen vattukuoriainen on noin 4 cm pitkä, harmaanruskea, kellertävien karvojen peittämä kuoriainen. Toukka on 5‒7 mm, kellertävä ja selkäpuoleltaan kirjava ja lyhytkarvainen. Vadelman tuholaisista vattukuoriainen on haitallisin. Aikuiset kuoriaiset vahingoittavat kukkia ja nuppuja. Nupuista kuoriutuvat toukat vioittavat kukkapohjusta ja marjaa. Näiden torjuntaan käytetään kemiallista torjuntaa. Nuppujen kehittymisen aikaan voidaan tarkkailla kasvustoa. Vioitukset näkyvät mustuneina kohtina. Kun kuoriaiset lähtevät liikkeelle, voidaan ne karistaa suoraan haaviin.
Vattukärpänen
Elää kasvavien versojen sisällä ja aiheuttaa versojen taipumisen ja nuupahtamisen. Saastuneet versot kerätään ja poltetaan.
Vattukärsäkäs
Mustanruskea 2,5‒3,5 mm pituinen, pitkäkärsäinen ja hoikka kovakuoriainen. Sen toukka on 3‒4 mm kellanvalkoinen mato, jonka pää on vaaleanruskea. Tuhojaan vattukärsäkäs tekee munimalla munansa kukkanuppuun, jonka jälkeen se puree nupun poikki ja kukkanuput kuivuvat. Lisääntyy myös ruusuissa. Torjuntana kemiallinen torjunta.
Vattulasisiipi
Vattulasisiipi on pieni perhonen. Sen toukat syövät vadelman varren alaosan ontoksi, jolloin kasvi heikentyy tai saattaa kuolla kokonaan. Saastuneet kasvit kerätään ja poltetaan. Katkaistuun tyveen jääneet toukat pistellään kuoliaiksi.
Vatunvarsisääski, vattusääski
Nämä aiheuttavat kasviin avohaavoja ja kasvannaisia, jonka jälkeen iskee helposti versotauti. Istutetaan vain terveitä taimia. Luonnonvatukot hävitetään lähistöltä. Sääsket hävitetään kemiallisesti.
Vadelman taudit ja tuholaiset
Päivitetty: 8.6.2022
Vadelma on parhaimmillaan muhkea ja herkullinen marja. Yleensä ne ovat terveitä, mutta joskus saattaa jokin tauti tai tuholainenkin iskeä.
Tunnista vadelman taudit ja tuholaiset.Vadelmalla esiintyviä tauteja
Harmaahome
Vadelman marjoihin tulee vaaleita, pehmeitä laikkuja ja homepeitettä. Vaivaa etenkin kosteina kausina. Pidä kasvusto ilmavana säännöllisillä leikkauksilla.
Mosaiikkivirus
Vadelman lehdet muuttuvat vaalean- ja tummanvihreän sekä keltaisen kirjaviksi. Kasvusto kitukasvuinen ja sato heikko. Vaikea erottaa äkämäpunkin tuhotöistä.
Versotauti
Ensimmäisen vuoden verson alaosassa ilmenee silmujen ympäristössä ja lehtien tyvellä ruskeita ja violetteja laikkuja. Myös rikkoutuneen kuoren pinnalle saattaa kehittyä laikku. Kukkaversot jäävät kehittymättä, lehdet ja jopa koko kasvi saattaa kuolla. Leviää edellisvuoden versoista. Versoja harvennetaan, jotta ne saavat valoa ja ilmaa. Saastuneet kasvinosat hävitetään polttamalla. Vältetään runsasta typpilannoitusta. Eloperäinen kate. Ps. Hyvin yleinen vadelmakasvustoissa ja vaivaa myös mesimarjaa.
Lue lisää vadelmasta
Vadelman tuholaiset
LehtikirvatVaaleanvihreä hyönteinen tartuttaa mosaiikkivirusta kasvista toiseen. Torjuntakeinoja ei tunneta. Voidaan ennaltaehkäistä istuttamalla vain terveitä taimia ja tuhoamalla sairastuneet taimet.
Vattukuoriainen
Aikuinen vattukuoriainen on noin 4 cm pitkä, harmaanruskea, kellertävien karvojen peittämä kuoriainen. Toukka on 5‒7 mm, kellertävä ja selkäpuoleltaan kirjava ja lyhytkarvainen. Vadelman tuholaisista vattukuoriainen on haitallisin. Aikuiset kuoriaiset vahingoittavat kukkia ja nuppuja. Nupuista kuoriutuvat toukat vioittavat kukkapohjusta ja marjaa. Näiden torjuntaan käytetään kemiallista torjuntaa. Nuppujen kehittymisen aikaan voidaan tarkkailla kasvustoa. Vioitukset näkyvät mustuneina kohtina. Kun kuoriaiset lähtevät liikkeelle, voidaan ne karistaa suoraan haaviin.
Vattukärpänen
Elää kasvavien versojen sisällä ja aiheuttaa versojen taipumisen ja nuupahtamisen. Saastuneet versot kerätään ja poltetaan.
Vattukärsäkäs
Mustanruskea 2,5‒3,5 mm pituinen, pitkäkärsäinen ja hoikka kovakuoriainen. Sen toukka on 3‒4 mm kellanvalkoinen mato, jonka pää on vaaleanruskea. Tuhojaan vattukärsäkäs tekee munimalla munansa kukkanuppuun, jonka jälkeen se puree nupun poikki ja kukkanuput kuivuvat. Lisääntyy myös ruusuissa. Torjuntana kemiallinen torjunta.
Vattulasisiipi
Vattulasisiipi on pieni perhonen. Sen toukat syövät vadelman varren alaosan ontoksi, jolloin kasvi heikentyy tai saattaa kuolla kokonaan. Saastuneet kasvit kerätään ja poltetaan. Katkaistuun tyveen jääneet toukat pistellään kuoliaiksi.
Vatunvarsisääski, vattusääski
Nämä aiheuttavat kasviin avohaavoja ja kasvannaisia, jonka jälkeen iskee helposti versotauti. Istutetaan vain terveitä taimia. Luonnonvatukot hävitetään lähistöltä. Sääsket hävitetään kemiallisesti.
Vai olisiko kyseessä jokin vadelman ravinnepuutos?
Kaliumin puute: Lehdet kuihtuvat ja punertuvat. Marjat jäävät pieniksi ja niiden maku huononee.
Fosforin puute: Lehtien väri muuttuu sinipunertavaksi, lehdet varisevat ja sato heikkenee.
Magnesiumin puute: Lehtien väritys muuttuu punertavaksi tai kellertäväksi, lehdet varisevat ja kasvu hidastuu.
Mangaanin puute: Lehdet kellastuvat ja niihin tulee laikkuja.
Raudan puute: Kaikki kasvinosat vaalenevat ja kellastuvat.
Sinkin puute: Lehdistä tulee kapeita, marjojen koko pienenee ja sato vähenee.
Typen puute: Kasvu heikkenee. Lehdistä tulee vaaleanvihreitä ja marjoista pieniä.
HUOM! Vadelman lannoitus:
Kompostia pintaan - tai vähätyppistä, marjakasveille tarkoitettua väkilannoitetta. Hyvä pH 6. Kalkkia 10-20 kg aarille (pakkauksen ohjeen mukaan).
