Herkullinen vadelma, vattu, vaarain, Rubus idaeus

Paras paikka vadelmalle

Lämmin, tuulensuojainen ja aurinkoinen paikka on omiaan vadelmalle. Se viihtyy lämpimässä ja multavassa maassa. Vadelmaa ei kannata istuttaa luonnonvatukon lähelle, sillä kasvitaudit saattavat tarttua herkästi. Maan tulisi olla runsasmultaista, tuoretta, kuohkeaa ja hyvin kalkittua (pH 6–6,5).

Istutusvälit

• Taimiväli 50 cm.
• Riviväli 2–2,5 metriä.
• Istuta rivit etelä-pohjoissuuntaan.

Istutus

• Istuta entiseen syvyyteen.
• Älä tiivistä multaa polkemalla, uusien versojen silmut vahingoittuvat.
• Uudet taimet istutetaan eri paikkaan kuin entiset, jos vain suinkin on mahdollista.

Viljelyaika

10 vuotta, tämän jälkeen uusiminen suotavaa kasvitautien lisääntyessä.

Lannoitus

Kompostia pintaan, tai vähätyppistä, marjakasveille tarkoitettua väkilannoitetta. Hyvä pH 6. Anna kalkkia 10–20 kg aarille.

Istutusleikkaus

Katkaise taimet 15–30 cm:n pituisiksi. Jos istutetaan syksyllä, versot lyhennetään seuraavana keväänä.

Hoitoleikkaus

• Leikkaa kaikki marjoneet versot pois tyvestä asti.
• Jätä uusia versoja 10–12 kpl juoksumetrille.
• Leikkaa joka kevät tai heti sadonkorjuun jälkeen.

Tuenta

Tee vadelmariveille tueksi aitaus, jossa langat rivin molemmin puolin 1 ja 1,5 metrin korkeudella. Tue versot lankoihin. Muitakin tuentatapoja on, taiteellisiakin. Niins anottu pensasvadelmia ei tarvitse tukea, sillä ne haaroittuvat hyvin ja jäävät suhteellisen mataliksi.

Maan kattaminen

Puun kuori käy hyvin vadelman katteeksi. Luontaisestihan vadelma kasvaa metsissä ja hakkuualueilla joissa on runsaasti lahoavaa puuta ja neulasia. Kate suojaa ja ehkäisee maan kuivumista, josta lähellä maan pintaa oleva vadelman juuristo hyötyy. Katetta levitetään 5-10 sentin kerros ja katteen maatuessa katetta lisätään vuosittain.

Kuorikate ei sisällä haitallisia aineita, ellei puuta ole käsitelty torjunta-aineilla esim. pitkästä varastoinnista johtuen tuhohyönteisiä vastaan. Myös sahanpurua voidaan käyttää katteena, mutta tämänkin kohdalla on varmistuttava ettei puuta ole käsitelty esimerkiksi lahonsuoja-aineilla. Kate estää tarpeeksi paksuna kerroksena rikkakasvien kasvua.

Tosin juolavehnä on niin voimakaskasvuinen, että se tulee katteen lävitsekin. Kate jonkin verran hidastaa maan lämpiämistä ja vadelman kasvuunlähtöä keväällä. Lannoitukseen tällaiset eloperäiset katteet vaikuttavat siten että uutena kate sitoo jonkin verran omaan lahoamiseensa typpeä, mutta myöhemmin katteesta vapautuu typpeä vähäisiä määriä vadelman käyttöön. Eli pieni typpilisäys lannoituksessa on suositeltavissa.

Vadelmalajikkeita

Muskoka

• marjat pyöreitä, kiinteitä ja keskikokoisia
• marjojen väri syvä tummanpunainen
• maku aromikas ja makea
• altis versotaudille, mutta ei härmänaltis
• versot pitkiä ja vähäpiikkisiä
• kasvukorkeus 150–200 cm
• I–VI

Suomessa jalostettuja lajikkeita ovat muun muassa 'Jatsi', 'Jenkka' ja 'Maurin Makea'.

Jatsi

• marjat suuria ja maukkaita
• marjan pinta himmeä ja vaaleahko
• marjat tiukasti kannassa kiinni
• versot jäykkiä
• erinomainen, makea tuoremarja
• kasvukorkeus 200–250 cm
• I–V

Jenkka

• marjat pyöreitä ja kiiltävänpunaisia
• marjat keskikokoisia ja makeita
• versot pitkiä, ohuita ja rentoja
• talvenkestävä, satoisa ja viljelyvarma lajike
• kasvukorkeus 170–230 cm
• I–V

Maurin Makea

• puutarhavadelman ja luonnonvadelman risteymä
• marjat keskipunaisia ja hieman pitkäkäisiä
• marjojen maku luonnonvadelmien kaltainen
• Pensasvadelma = versot pysyvät noin metrin korkuisina ja haarovat hyvin
• hyvät pakastusominaisuudet
• kasvukorkeus 100–130 cm
• I–V

Muita vadelmalajikkeita ovat mm. hillaa muistuttava Fallgold-keltavadelma, piikitön Glen ample, aikaisin kypsyvä, runsas- ja pitkäsatoinen Preussen ja ruukkukasvatukseen erinomaisesti sopiva Ruby beauty.