• Etusivu
  • Kasvillisuus

Herkullinen vadelma, vattu, vaarain (Rubus idaeus)

Rakentajan toimitus
Julkaistu 07.06.2006Päivitetty 14.02.2024
20235_81687.jpg

(Kuva: Adobe Stock)

Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja sitä voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja. Marjasadosta päästään nauttimaan Etelä-Suomessa heinäkuun lopulla ja pohjoisessa pari kolme viikkoa myöhemmin. Kypsän marjan tunnistaa siitä, että se irtoaa helposti kannastaan.

Paras paikka vadelmalle

Lämmin, tuulensuojainen ja aurinkoinen paikka on omiaan vadelmalle. Se viihtyy lämpimässä ja multavassa maassa. Maan tulisi olla runsasmultaista, tuoretta, kuohkeaa ja hyvin kalkittua (pH 6–6,5).

Vadelmaa ei kannata istuttaa luonnonvatukon lähelle, vaan etäisyyttä tulisi olla vähintään 50 metriä, sillä kasvitaudit saattavat tarttua herkästi.

Vadelman kasvatus

Istutusvälit

  • Taimiväli 50 cm.
  • Riviväli 2–2,5 metriä.
  • Istuta rivit etelä-pohjoissuuntaan.

Istutus

  • Paljasjuuriset taimet istutetaan keväällä tai elo-syyskuussa.
  • Istuta entiseen syvyyteen.
  • Älä tiivistä multaa polkemalla, sillä uusien versojen silmut vahingoittuvat.
  • Uudet taimet istutetaan eri paikkaan kuin entiset, jos vain suinkin on mahdollista.

Istutusleikkaus

Katkaise taimet 15–30 cm:n pituisiksi. Jos istutetaan syksyllä, versot lyhennetään seuraavana keväänä.

Lannoitus

Kompostia pintaan tai vähätyppistä, marjakasveille tarkoitettua väkilannoitetta. Hyvä on pH 6. Anna kalkkia 10–20 kg aarille.

Hoitoleikkaus

  • Leikkaa kaikki marjoneet versot pois tyvestä asti varhain keväällä.
  • Jätä uusia versoja 10–12 kpl juoksumetrille.
  • Leikkaa joka kevät tai heti sadonkorjuun jälkeen. Pisimmät versot voi lyhentää keväällä 140-170 sentin mittään, jolloin marjojen poiminta on helpompaa.

Tuenta

Tee vadelmariveille tueksi aitaus, jossa langat rivin molemmin puolin 1 ja 1,5 metrin korkeudella. Tue versot lankoihin. Muitakin tuentatapoja on, taiteellisiakin. Niin sanottu pensasvadelmia ei tarvitse tukea, sillä ne haaroittuvat hyvin ja jäävät suhteellisen mataliksi.

<p data-block-key="bm045">(Kuva: Adobe Stock)</p>
(Kuva: Adobe Stock)

Viljelyaika

10 vuotta, tämän jälkeen uusiminen suotavaa kasvitautien lisääntyessä.

Maan kattaminen

Puun kuori käy hyvin vadelman katteeksi. Luontaisestihan vadelma kasvaa metsissä ja hakkuualueilla, joissa on runsaasti lahoavaa puuta ja neulasia. Kate suojaa ja ehkäisee maan kuivumista, josta lähellä maan pintaa oleva vadelman juuristo hyötyy. Katetta levitetään 5–10 sentin kerros ja katteen maatuessa katetta lisätään vuosittain.

Kuorikate ei sisällä haitallisia aineita, ellei puuta ole käsitelty torjunta-aineilla esimerkiksi pitkästä varastoinnista johtuen tuhohyönteisiä vastaan. Myös sahanpurua voidaan käyttää katteena, mutta tämänkin kohdalla on varmistuttava ettei puuta ole käsitelty esimerkiksi lahonsuoja-aineilla. Kate estää tarpeeksi paksuna kerroksena rikkakasvien kasvua.

Tosin juolavehnä on niin voimakaskasvuinen, että se tulee katteen lävitsekin. Kate jonkin verran hidastaa maan lämpiämistä ja vadelman kasvuunlähtöä keväällä. Lannoitukseen tällaiset eloperäiset katteet vaikuttavat siten, että uutena kate sitoo jonkin verran omaan lahoamiseensa typpeä, mutta myöhemmin katteesta vapautuu typpeä vähäisiä määriä vadelman käyttöön. Eli pieni typpilisäys lannoituksessa on suositeltavissa.

Vadelmalajikkeita

Muskoka

  • marjat pyöreitä, kiinteitä ja keskikokoisia, syvän tummanpunaisia, maku aromikas ja makea
  • marjat irtoavat helposti kannasta
  • runsas, mutta vaihteleva sato
  • talvenkestävä, altis versotaudille, mutta ei härmänaltis
  • versot pitkiä ja vähäpiikkisiä, versoo runsaasti
  • kasvukorkeus 150–200 cm
  • I–VI

Suomessa jalostettuja lajikkeita ovat muun muassa 'Jatsi', 'Jenkka' ja 'Maurin Makea'.

Jatsi

  • marjat pitkulaisia, suuria ja maukkaita, pinta himmeä ja vaaleahko
  • marjat tiukasti kannassa kiinni
  • satoisa lajike, keskimyöhäinen, talvenkestävä
  • versot jäykkiä
  • erinomainen, makea tuoremarja
  • kasvukorkeus 200–250 cm
  • I–V
<p data-block-key="53oho">(Kuva: Pixabay)</p>
(Kuva: Pixabay)

Jenkka

  • marjat kiinteitä, pyöreitä ja kiiltävänpunaisia, keskikokoisia ja makeita
  • talvenkestävä, satoisa ja viljelyvarma lajike
  • versot pitkiä, ohuita ja rentoja
  • kasvukorkeus 170–230 cm
  • I–V

Maurin Makea

  • marjat keskikokoisia ja -punaisia, hieman pitkulaisia, maku luonnonvadelmien kaltainen
  • marjat irtoavat helposti kannasta
  • matala, versot pysyvät noin metrin korkuisina ja haarovat hyvin
  • FinE-lajike
  • pensasvadelma, puutarhavadelman ja luonnonvadelman risteymä
  • hyvät pakastusominaisuudet
  • kasvukorkeus 100–130 cm
  • I–V

Muita vadelmalajikkeita ovat muun muassa hillaa muistuttava keltavadelma 'Fallgold' , piikitön 'Glen Ample', aikaisin kypsyvä, runsas- ja pitkäsatoinen 'Preussen' ja ruukkukasvatukseen erinomaisesti sopiva 'Ruby Beauty'.

Puutarhavadelmiin kuuluu myös niin sanottuja syysvadelmia, joilla on pitkä satokausi. Satoa kerätään aluksi edellisen kesän versoista ja uusista versoista elokuussa. Talvenkestävyys on kuitenkin ollut heikko.

<p data-block-key="w75ez">(Kuva: Pixaay)</p>
(Kuva: Pixaay)
Ohje

Ohje

Kasvillisuus
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20233_62965.jpg
Uutta: Maaliskuun vinkit
Maaliskuussa lisääntynyt auringonpaiste antaa uutta puhtia kevään touhuihin. Omistajiensa tavoin myös kodin viherkasvit piristyvät lisääntyvän valon sekä uuden, ravinteikkaan mullan ja lannoituksen alkamisen myötä.Siemenkylvöistä kohonneet pienet taimet siirretään valoisalle ikkunalle – puutarhassakin päästään pian aloittelemaan kevättöitä.Tervetuloa maaliskuu – tervetuloa kevät ja aurinko!
Valkoisessa omenapuun kukassa on kimalainen
Omenapuu sopii jokaiseen pihaan
Tarhaomenapuu (Malus domestica)Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.Mielenkiintoinen vaihtehto on ns. hillittykasvuinen omenapuu, jonka kasvua hillitsee perusrungon pienuus. Nillä on melko pieni juuristo, joten ne pitää tukea. Omenat ovat jopa hieman suurempia, terveempiä ja värikkäämpiä kuin tavanomaisissa puissa. Hillittykasvuiset omenapuut ovat kuitenkin melko lyhytikäisiä verrattuna "perusomenapuihin".Pilariomenapuu sopii pikkuruiseenkin pihaan – vaikka kukkapenkkiin. Siinä omenat kasvavat lähelle runkoa ja se tuottaa satoa jo nuorena.Perheomenapuussa on samaan runkoon vartettu useita eri lajikkeita. Lajike, johon muut lajikkeet on vartettu, kasvaa usein voimakkaammin, ja heikommin kasvavat lajikkeet ovat joskus vaarassa kuivua pois.
Kontiainen kurkistaa keosta
Myyrien torjunta
Joka talvi juhlivat myyrät puutarhassamme; pilaavat nurmikon onkaloillaan, käytävillään ja kasoillaan, tuhoavat istutuksia ja pihan kasveja. Miten niistä pääsisi eroon?Etenkin runsaina myyrävuosina talvituhoja on melkein mahdotonta välttää. Myyrät aiheuttavat tuhoja puiden juuristoihin, kaluavat pensaiden ja puiden kuorta ja oksia, herkuttelevat kukkasipuleilla ja kaivavat onkaloitaan pitkin poikin nurmikkoa ja istutuksia. Multakasat pitkin puutarhaa ovatkin valitettavan monelle tuttu, jokakeväinen näky.Maamyyrän tekemät tuhot tunnistaa pyramidin mallisista multakeoista nurmikolla. Vesimyyrän keot erottaa maamyyrän keoista siitä, että multakasassa on reikä sivussa – ei päällä. Myyrien torjunnassa kannattaa kuitenkin olla tarkkana; maamyyrä eli kontiainen (Talpa europaea) on rauhoitettu, eikä sitä saa puutarhoissakaan häiritä – vaikka sen pinnalle työntämät multakasat häiritsisivätkin pihanomistajaa.Kontiainen on hyönteissyöjä, joka ei siis käytä kasvinosia ravinnokseen. Se kuitenkin häiritsee kasvien luonnollista kasvua maan alla risteilevien käytävien viedessä kasvien tarvitseman mullan – ja hyvin hoidetut nurmikot muuttuvat kynnöspelloiksi kontiaisen takia. Maamyyrän onkalot voivat myös aiheuttaa pihan rakenteille vaikeasti korjattavia vahinkoja, esimerkiksi kivetysten alla. Rauhoitetun kontiaisen myrkyttäminen tai muulla tavoin vahingoittaminen on lailla kielletty, joten karkotteiden käyttö on ainoa vaihtoehto suojautua sen aiheuttamia tuhoja vastaan.
20237_79193.jpg
Elokuun vinkit
Lomakausi lähestyy monilla loppuaan ja pian palaavat myös koululaiset ja opiskelijat luokkahuoneisiinsa. Elokuu on viimeinen kesäkuukautemme, mutta onneksi se on kuitenkin myös toiseksi lämpimin. Vielä on siis kesää jäljellä!
20222_76860.jpg
Puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet
Suomi jaetaan yhdeksään vyöhykkeeseen kasvien menestymisen suhteen. Vyöhykejakoon vaikuttavat muun muassa kasvukauden pituus, tehoisan lämpötilan summa sekä talviolosuhteet.
20232_80935.jpg
Viirivehka (Spathiphyllum)
Viirivehka (Spathiphyllum) on kestävä ja viehkeä huonekasvi, joka sopii hyvin vihersisustamiseen. Kaupoissa on tarjolla noin 30–45 senttiä korkeaksi kasvavaa pikkuviirivehkaa (S. floribundum) ja komeaviirivehkan (S. Floribundum-ryhmä) lajikkeita. Huonekasveiksi on jalostettu monia erikokosia lajikkeita; komeaviirivehkan lajikkeista ainakin 'Clevelandii' ja Isoviirivehka 'Mauna Loa' kasvavat yli puolimetrisiksi.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton