• Etusivu
  • Kasvillisuus

Herkullinen vadelma, vattu, vaarain (Rubus idaeus)

Rakentajan toimitus
Päivitetty 27.04.2024
20235_81687.jpg

(Kuva: Adobe Stock)

Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja sitä voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja. Marjasadosta päästään nauttimaan Etelä-Suomessa heinäkuun lopulla ja pohjoisessa pari kolme viikkoa myöhemmin. Kypsän marjan tunnistaa siitä, että se irtoaa helposti kannastaan.

Paras paikka vadelmalle

Lämmin, tuulensuojainen ja aurinkoinen paikka on omiaan vadelmalle. Se viihtyy lämpimässä ja multavassa maassa. Maan tulisi olla runsasmultaista, tuoretta, kuohkeaa ja hyvin kalkittua (pH 6–6,5).

Vadelmaa ei kannata istuttaa luonnonvatukon lähelle, vaan etäisyyttä tulisi olla vähintään 50 metriä, sillä kasvitaudit saattavat tarttua herkästi.

Vadelman kasvatus

Istutusvälit

  • Taimiväli 50 cm.
  • Riviväli 2–2,5 metriä.
  • Istuta rivit etelä-pohjoissuuntaan.

Istutus

  • Paljasjuuriset taimet istutetaan keväällä tai elo-syyskuussa.
  • Istuta entiseen syvyyteen.
  • Älä tiivistä multaa polkemalla, sillä uusien versojen silmut vahingoittuvat.
  • Uudet taimet istutetaan eri paikkaan kuin entiset, jos vain suinkin on mahdollista.

Istutusleikkaus

Katkaise taimet 15–30 cm:n pituisiksi. Jos istutetaan syksyllä, versot lyhennetään seuraavana keväänä.

Lannoitus

Kompostia pintaan tai vähätyppistä, marjakasveille tarkoitettua väkilannoitetta. Hyvä on pH 6. Anna kalkkia 10–20 kg aarille.

Hoitoleikkaus

  • Leikkaa kaikki marjoneet versot pois tyvestä asti varhain keväällä.
  • Jätä uusia versoja 10–12 kpl juoksumetrille.
  • Leikkaa joka kevät tai heti sadonkorjuun jälkeen. Pisimmät versot voi lyhentää keväällä 140-170 sentin mittään, jolloin marjojen poiminta on helpompaa.

Tuenta

Tee vadelmariveille tueksi aitaus, jossa langat rivin molemmin puolin 1 ja 1,5 metrin korkeudella. Tue versot lankoihin. Muitakin tuentatapoja on, taiteellisiakin. Niin sanottu pensasvadelmia ei tarvitse tukea, sillä ne haaroittuvat hyvin ja jäävät suhteellisen mataliksi.

<p data-block-key="bm045">(Kuva: Adobe Stock)</p>
(Kuva: Adobe Stock)

Viljelyaika

10 vuotta, tämän jälkeen uusiminen suotavaa kasvitautien lisääntyessä.

Maan kattaminen

Puun kuori käy hyvin vadelman katteeksi. Luontaisestihan vadelma kasvaa metsissä ja hakkuualueilla, joissa on runsaasti lahoavaa puuta ja neulasia. Kate suojaa ja ehkäisee maan kuivumista, josta lähellä maan pintaa oleva vadelman juuristo hyötyy. Katetta levitetään 5–10 sentin kerros ja katteen maatuessa katetta lisätään vuosittain.

Kuorikate ei sisällä haitallisia aineita, ellei puuta ole käsitelty torjunta-aineilla esimerkiksi pitkästä varastoinnista johtuen tuhohyönteisiä vastaan. Myös sahanpurua voidaan käyttää katteena, mutta tämänkin kohdalla on varmistuttava ettei puuta ole käsitelty esimerkiksi lahonsuoja-aineilla. Kate estää tarpeeksi paksuna kerroksena rikkakasvien kasvua.

Tosin juolavehnä on niin voimakaskasvuinen, että se tulee katteen lävitsekin. Kate jonkin verran hidastaa maan lämpiämistä ja vadelman kasvuunlähtöä keväällä. Lannoitukseen tällaiset eloperäiset katteet vaikuttavat siten, että uutena kate sitoo jonkin verran omaan lahoamiseensa typpeä, mutta myöhemmin katteesta vapautuu typpeä vähäisiä määriä vadelman käyttöön. Eli pieni typpilisäys lannoituksessa on suositeltavissa.

Vadelmalajikkeita

Muskoka

  • marjat pyöreitä, kiinteitä ja keskikokoisia, syvän tummanpunaisia, maku aromikas ja makea
  • marjat irtoavat helposti kannasta
  • runsas, mutta vaihteleva sato
  • talvenkestävä, altis versotaudille, mutta ei härmänaltis
  • versot pitkiä ja vähäpiikkisiä, versoo runsaasti
  • kasvukorkeus 150–200 cm
  • I–VI

Suomessa jalostettuja lajikkeita ovat muun muassa 'Jatsi', 'Jenkka' ja 'Maurin Makea'.

Jatsi

  • marjat pitkulaisia, suuria ja maukkaita, pinta himmeä ja vaaleahko
  • marjat tiukasti kannassa kiinni
  • satoisa lajike, keskimyöhäinen, talvenkestävä
  • versot jäykkiä
  • erinomainen, makea tuoremarja
  • kasvukorkeus 200–250 cm
  • I–V
<p data-block-key="53oho">(Kuva: Pixabay)</p>
(Kuva: Pixabay)

Jenkka

  • marjat kiinteitä, pyöreitä ja kiiltävänpunaisia, keskikokoisia ja makeita
  • talvenkestävä, satoisa ja viljelyvarma lajike
  • versot pitkiä, ohuita ja rentoja
  • kasvukorkeus 170–230 cm
  • I–V

Maurin Makea

  • marjat keskikokoisia ja -punaisia, hieman pitkulaisia, maku luonnonvadelmien kaltainen
  • marjat irtoavat helposti kannasta
  • matala, versot pysyvät noin metrin korkuisina ja haarovat hyvin
  • FinE-lajike
  • pensasvadelma, puutarhavadelman ja luonnonvadelman risteymä
  • hyvät pakastusominaisuudet
  • kasvukorkeus 100–130 cm
  • I–V

Muita vadelmalajikkeita ovat muun muassa hillaa muistuttava keltavadelma 'Fallgold' , piikitön 'Glen Ample', aikaisin kypsyvä, runsas- ja pitkäsatoinen 'Preussen' ja ruukkukasvatukseen erinomaisesti sopiva 'Ruby Beauty'.

Puutarhavadelmiin kuuluu myös niin sanottuja syysvadelmia, joilla on pitkä satokausi. Satoa kerätään aluksi edellisen kesän versoista ja uusista versoista elokuussa. Talvenkestävyys on kuitenkin ollut heikko.

<p data-block-key="w75ez">(Kuva: Pixaay)</p>
(Kuva: Pixaay)
Ohje

Ohje

Kasvillisuus
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20209_66798.jpg
Puut ovat pihapiirin ydin
Puut tekevät puutarhan, antavat puutarhalle muodon ja liittävät puutarhan ympäröivään maisemaan. Puutarhaan puut valitaan kasvupaikkavaatimustensa, kokonsa, muotonsa, värityksensä sekä käyttötarkoituksensa mukaan.
Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20209_66575.jpg
7 tärkeää asiaa puutarhan syyshuollosta
Miten lisätä syyskukkien kukintaa, nurmikon hyvinvointia ja jopa ensi vuoden kukintaa sekä sadon määrää? Lue vinkit puutarhaan syyshuoltoon.
202310_79683.jpg
Suojaa kasvit jäniksiltä ja rusakoilta
Jänikset ja rusakot käyvät mielellään hakemassa itselleen pientä naposteltavaa omenapuun oksista sekä puun kuoresta, etenkin talviseen aikaan, kun ruoka on vähissä. Siitä alkaakin jännitysnäytelmä, selviääkö puu näistä hämärään aikaan tapahtuvista salaisista ruokailuhetkistä. Miten pihan puut ja pensaat kannattaisi suojata, jotta keväällä ei tarvitsisi jännittää niiden selviytymistä?
202211_80242.jpg
Kasvikortistoa kannattaa hyödyntää
Kasvikortistosta löytyy tietoa jo yli 1 400 Suomessa menestyvästä kasvista; pihan ja puutarhan kasveista, luonnonkasveista sekä myös huonekasveista. Kortilta löytyy kasvin suomalaisen, ruotsalaisen sekä tieteellisen nimen lisäksi runsaasti tietoa, kuvia ja ohjeita kyseisestä kasvista.
20137_35626.jpg
Joko pihassasi on pökkelö?
Jos jäärästä tulee mieleen vain tapoihinsa kangistunut ihminen, kannattaa kurkistaa puunkuoren alle. Jäärien toukat näet elävät kirjaimellisesti puun ja kuoren välissä ja syövät puuta. Aikuisena jäärät ovat värikkäitä ja kauniita niittyjen kukissa ruokailevia kovakuoriaisia. Nämä niittyjen kaunokaiset tarvitsevat toukkavaiheessa mieluiten ison lahoavan lehtipuun tai rungonpätkän lähelle kukkaniittyä. Samaa runkoa asuttavat myös mesipistiäisten toukat. Ne ovat aikuisena tärkeitä pölyttäjiä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton