• Etusivu
  • Kasvillisuus

Tiedätkö jokaisenoikeudet ja velvollisuudet?

Tiina Painokallio
Päivitetty 22.05.2025
20225_60018.jpg

Jokaisenoikeudet ja -velvollisuudet (aiemmin jokamiehenoikeudet) ovat yleisesti hyväksytty maan tapa, jotka perustuvat eri lakeihin. Marjojen poimiminen kuuluu jokaisenoikeuksiin – luonnosta saa nauttia, mutta vastuullisesti. (Kuva: Pixabay)

Auringonpaistetta, metsäpolkuja, herkullisia marjoja… Mutta saanko noukkia marjoja tai kerätä sieniä koriini? Voinko kirmata tuon metsän poikki, vaikka pienen puron äärelle? Saankohan onkia tässä?

Kaikilla meillä on käytössämme jokaisenoikeudet ja -velvollisuudet (aiemmin jokamiehenoikeudet), mutta tiedämmekö varmasti mitä saamme tai emme saa tehdä?

Jokaisenoikeudet lyhyesti

Jokaisenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Maanomistajan lupaa ei tarvita tietyistä oikeuksista nauttimiseen, eikä oikeuksista tarvitse maksaa.

On kuitenkin hyvä muistaa, että jokaisenoikeuksia käyttämällä EI saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä kenellekään – etenkään ympäristölle.

Ohje

Ohje

Saat:

  • Liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pihamaalla sekä muilla kuin sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat vahingoittua kulkemisesta
  • oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua – voit esimerkiksi telttailla suhteellisen vapaasti, kunhan pidät huolen riittävästä etäisyydestä asumuksiin
  • poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia
  • onkia ja pilkkiä (Onkiminen ja pilkkiminen on kuitenkin kielletty joissakin vesistöissä, kuten vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueissa. Rajoitukset voi tarkistaa osoitteesta kalastusrajoitus.fi.)
  • veneillä, uida ja peseytyä vesistössä sekä kulkea jäällä.
  • Huomaa! Muistathan kuitenkin, että peseytyä saa, mutta älä käytä pesuaineita (älä tee hallaa ympäristölle).
<p data-block-key="4sc8a">Suomen luonto tarjoaa kaikille mahdollisuuden nauttia retkeilystä, kunhan muistaa jokaisenoikeuksien rajat. (Kuva: Pixabay)</p>
Suomen luonto tarjoaa kaikille mahdollisuuden nauttia retkeilystä, kunhan muistaa jokaisenoikeuksien rajat. (Kuva: Pixabay)
Huomio

Huomio

Et saa:

  • Aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille
  • häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia
  • häiritä poroja ja riistaeläimiä
  • kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, varpuja, sammalta tai muuta sellaista toisen maalta
  • tehdä avotulta toisen maalle ilman pakottavaa tarvetta
  • häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähelle asumuksia tai meluamalla
  • roskata ympäristöä
  • ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa
  • kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia
  • päästää koiraa yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle
  • pitää koiraa kytkemättömänä taajama-alueella, kuntopolulla tai toisen alueella sekä pitää koiraa kytkemättömänä 1.3. - 19.8. välisenä aikana joitain poikkeuksia lukuun ottamatta (finlex.fi).

Luonnossa liikkuminen

Luonnontilaisilla tai niihin verrattavilla alueilla voi yleensä liikkua jalan, hiihtäen, pyöräillen ja ratsain, jos siitä ei aiheudu vahinkoa. Liikkumisoikeutta on rajoitettu pihamailla, pelloilla ja istutuksilla.
Kesällä pellot on ylitettävä teitä tai ojan pientareita pitkin. Talvella pellon yli voi hiihtää. Porteista kuljettaessa on muistettava sulkea ne.

Toisen pihamaata ei saa käyttää kulkutienä. Toisen maalle ei saa rakentaa eikä kaivaa sitä niin, että se muuttuu ulkonaisesti alkuperäisestä. Jos pihamaata käytetään toistuvasti kulkutienä, voidaan siitä rangaista. Toisen pihamaan käyttäminen kulkutienä on rangaistavaa myös, jos rikotaan kotirauhaa. Peltoa, niittyä tai istutusta ei saa käyttää kulkutienä, jos siitä aiheutuu vahinkoa.

Huomioi! Vain viranomainen voi rajoittaa kulkemista.

<p data-block-key="e4y0d">Luonnonsuojelualueilla liikkumista on usein rajoitettu. Lintujen pesimisaikana tulisi välttää liikkumista lintujen pesimä- ja oleskelualueilla. (Kuva: Pixabay)</p>
Luonnonsuojelualueilla liikkumista on usein rajoitettu. Lintujen pesimisaikana tulisi välttää liikkumista lintujen pesimä- ja oleskelualueilla. (Kuva: Pixabay)

Luonnontuotteiden ottaminen

Rauhoittamattomia kukkia, metsämarjoja ja sieniä voi poimia sieltä, missä liikkuminen on sallittua jokaisenoikeuksien mukaan. Sammalen ja jäkälän ottaminen on kuitenkin kielletty ilman maanomistajan lupaa. Luonnonsuojeluasetuksessa on luettelo rauhoitetuista kasveista.

Kansallispuistossa marjastus ja sienestys on sallittu, ellei puiston omissa järjestyssäännöissä keruuta rajoiteta tietyllä alueella.

Luonnonpuistossa ei saa ottaa tai vahingoittaa sieniä, puita, pensaita tai muita kasveja tai niiden osia eikä maa-aineksia tai kaivoskivennäisiä. Myöskään eläimiä ei saa pyydystää, tappaa tai hätyyttää. Eräissä osissa Lappia voidaan kieltää määräajaksi suomuurainten poiminta muilta kuin paikallisilta asukkailta.

Vesilaki antaa luvan peseytymiseen, uimiseen ja veden ammentamiseen talousvedeksi sillä edellytyksellä, ettei siitä aiheudu häiriötä.

<p data-block-key="9x0hc">Luonnossa liikkuminen on sallittua monin paikoin, mutta häiriön tai vahingon aiheuttaminen ei kuulu oikeuksiin. (Kuva: Pixabay)</p>
Luonnossa liikkuminen on sallittua monin paikoin, mutta häiriön tai vahingon aiheuttaminen ei kuulu oikeuksiin. (Kuva: Pixabay)

Kertaa vielä tarkemmin oikeudet Ympäristöhallinnon tai Luontoon.fi -sivuilta ennen kuin kirmaat muille maille vierahille!

Lähde: www.ymparisto.fi

Kasvillisuus
hyötykasvit
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20235_59081.jpg
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20235_81687.jpg
Vadelma (Rubus idaeus) on luonnonvarainen herkku
Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja vadelmaa voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja.
202312_62210.jpg
Luonnossa elää monia hassun nimisiä kasveja
Kasvien kansanomaiset nimitykset ovat syntyneet eri tavoin. Ne kertovat paitsi kasvien ulkonäöstä ja kasvupaikasta myös uskomuksista ja käyttötavoista.
20226_78893.jpg
Hyötykasvit – kauneutta ja hyötyä puutarhaasi helposti yhdistettävillä lajeilla
Hyötykasveista, esimerkiksi vihanneksista, juureksista, yrteistä, marjoista ja syötävistä kukista saat itsellesi hyödyllisen ja kauniin puutarhan. Tässä muutama esimerkki lajeista, joita yhdistelemällä saat itsellesi mieluisan puutarhan:
202111_73580.jpg
Mikä avokadoa riivaa?
Lukija kysyy: "Olen kasvatellut useamman vuoden avokadoa ja se onkin jo puolitoistametrinen puuntaimi, mutta nyt se taitaa valitettavasti kuolla. Aikaisemman kasvun puoleen väitän, että vettä, valoa ja lannoitetta pitäisi olla sopivasti, mutta siitä huolimatta lehdet kuivuvat, käpristyvät ja kuolevat oksa kerrallaan.Oireet alkoivat sen jälkeen kun vaihdon tuon kesällä suurempaan ruukkuun. Laitoin kyllä kiviä pohjalle. Veikkaan, että mullan mukana tuli öttiäisiä. Öttiäiset ovat vaaleita ja alle puolen millin mittaisia ja niitä on lehtien pinnoilla harvakseltaan. Suihkuttelin kasvia ensin mäntysuopaliuoksella ja sittemmin huonekasvi Raidilla, mutta aina tulevat takaisin.Mitähän ne ovat ja miten niistä pääsisi eroon? Vai teenkö jotain muuta väärin ja öttiäiset ovat vaan sattumalta paikalla?"
20218_71998.jpg
Herukoiden ja pensasmustikan sato parhaimmillaan
Pensasmarjojen satokausi on alkanut. Käsin poimittuja herukoita, karviaisia ja pensasmustikoita on jo heinäkuun lopulta alkaen saanut toripöydiltä. Herukoiden konepoiminnat ovat alkaneet ja koko sato on korjattu elokuun loppuun mennessä. Pensasmustikat kerätään pelkästään käsin, samoista pensaista useita kertoja kypsymisen edistyessä.
chian siemeniä purkissa ja leikkuulaudalla
Tutustu chia-siemeniin: kuitua, proteiinia ja terveyttä yhdellä lusikallisella
Chian siemenet ovat nousseet suureen suosioon terveystietoisten ruokailijoiden keskuudessa ja syitä on monia. Nämä pienet siemenet sisältävät huomattavan määrän ravintoaineita, jotka tukevat muun muassa sydämen, suoliston ja luuston terveyttä. Lisäksi ne sopivat hyvin monipuoliseen käyttöön niin vanukkaissa kuin leivonnassakin.
20236_63320.jpg
Liljakukko, pieni kirkkaanpunainen kuoriainen
Liljakukko (Lilioceris lilii) on vähän alle sentin pituinen kovakuoriainen, jonka kapea keskiruumis on kirkkaanpunainen ja muut ruumiinosat mustia. Liljakukko talvehtii maassa karrikkeiden seassa, mistä se lähtee munimaan keväällä ja samalla se syö liljojen lehtiä, kukkia, nuppuja ja varsiakin.
Kaiverretut kurpitsat
Pienten lasten halloween: nappaa vinkit lasten juhlaan
Halloween on Amerikasta Suomeen rantautunut uudenlainen perinne, joka tuo jotain jännittävää ja ehkäpä vähän mystistäkin syksyn hämyisiin ja vähän viileneviinkin iltoihin. Isommat lapset perinteisesti saattoivat lähteä pienelle karkki vai kepponen -kierrokselle, mutta mitäpä nyt, kun sosiaalista kanssakäymistä tulisi tai halutaan välttää?
20232_70500.jpg
Valitse haudalle helppohoitoisia kasveja
Harvalla on mahdollisuutta käydä haudalla päivittäin hoitamassa kasveja tai poiketa edes kerran viikossa. Haudan kasvien hoito voi siis olla haastavaa, joten kasvien, oikean kasvualustan ja sopivan lannoituksen valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa.
202211_80235.jpg
Alsikeapila nurmikolla? Asiantuntija vastaa
Perustimme viime kesänä nurmikon. Nyt nurmikosta puskee voimakkaasti alsikeapilaa. Pieni osio, jota emme vielä ehtineet laittaa nurmikolle, kasvaa pelkästään sitä korkeana ja tiheänä. Olen yrittänyt poistaa alsikeapilaa nurmikolta käsin kaivamalla, mutta se tuntuu aika toivottomalta, kun sitä on niin paljon ja siinä on runsaasti rönsyjä. Onkohan meille tuodussa mullassa ollut sen siemeniä? Mitä on tehtävissä? Haluaisin kuitenkin nurmikon, en lehmien laidunta tai apilanviljelypalstaa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton