• Etusivu
  • Kasvillisuus

Avomaankurkku tuoreena ja säilöttynä – satokauden parhaat herkut

Tiina Painokallio
Päivitetty 16.06.2025
pickled-cucumbers-4403298_1920

Avomaankurkut poimitaan kypsinä suoraan pellolta. Tuoreena ne sopivat naposteluun, salaatteihin ja lämpimiin ruokiin – ja säilöttynä ne herättävät muistoja mummolasta. (Kuva: Pixabay)

Avomaankurkkujen satokausi on heinäkuun puolivälistä syyskuun puoliväliin saakka, joten elo-syyskuussa niitä onkin yleensä runsaasti tarjolla! Paljon vettä sisältävä kurkku on vähäkalorista ja sisältää muun muassa C- ja K-vitamiinia ja kaliumia. Napakat, pinnaltaan rosoiset ja väriltään vihreät, 5‒15 cm mittaiset kurkut ovat parhaimmillaan tuorekäyttöön sekä säilöntään. Ylikypsissä kurkuissa pinta sileytyy ja väri kellastuu; eivätkä ne enää ole parhaimmillaan (maku muuttuu puisevaksi).

Sadonkorjuusta suoraan lautaselle – avomaankurkku taipuu moneen

Kurkkuja poimitaan sitä mukaa, kun niitä avomaalla kypsyy. Ne irtoavat kevyesti kiertämällä. Sadonkorjuun jälkeen kurkut viilennetään ja suojataan auringolta sekä haihtumiselta. Säilytyspaikan tulisi olla viileä (+8 ‒ +12 astetta), eikä lähellä kannata säilyttää etyleeniä tuottavia hedelmiä tai tomaatteja.

Avomaankurkku on aromikas, rakenteeltaan melko kiinteä ja hivenen makea (vanhat lajikkeet olivat maultaan hieman karvaampia) - ja se sopii yllättävän monenlaisiin ruokiin! Se on rapsakkaa rouskuteltavaa ihan sellaisenaan ja maistuu makoisalta leivän päällä ja salaateissa. Tuore avomaankurkku on siis hyvää ihan tavallisen kurkun tapaan käytettynä. Kokeilemisen arvoisia ovat myös vaikkapa kylmä peruna-kurkkukeitto ja jugurtti-kurkkusalaatti. Myös kuumennettavissa ruuissa, kuten keitoissa, täytettyinä tai gratinoituna avomaankurkusta saa maittavia makuelämyksiä. Netistä löytyy runsaasti erilaisia ohjeita kokeiltavaksi ja testattavaksi!

Tiesitkö? Avomaankurkkujen tuoksu ja maku tulevat hyvin esiin pilkottaessa, sillä kurkkujen sisältämä aldehydit voimistuvat hapen vaikutuksesta.

Muistoja mummolasta saattaa tarjota myös avomaankurkkujen nauttiminen hölskytyskurkkuina (käytetään myös hyrskytyskurkut -nimeä). Ne valmistetaan perinteisesti ravistelemalla kurkkusiivuja kahden lautasen välissä, mutta toki ravistelu onnistuu kannellisessa astiassa tai lasipurkissakin.

Ohje

Ohje

Hölskytyskurkut

4 avomaankurkkua
2 rkl viinietikkaa
1 rkl sokeria
1 tl suolaa
3 rkl hienonnettua, tuoretta tilliä

Kuori kurkut ohuelti. Tämä on perinteinen tapa, mutta nykyään kuoriminen ei ole välttämätöntä, koska kurkut eivät ole karvaita. Leikkaa kurkut ohuiksi viipaleiksi esimerkiksi terävän juustohöylän avulla.
Siirrä kurkkuviipaleet ja muut aineet syvälle lautaselle ja sulje toisella lautasella. Voit myös käyttää kannellista lasitölkkiä. Hölskyttele kunnolla, jotta kurkku maustuu.
Valuta irronnut neste pois ja siirrä kurkut tarjolle. Voit halutessasi pirskottaa vielä hieman viinietikkaa ja lisätä tuoretta tilliä päälle.
Tarjoa kala- tai muun ruoan lisäkkeenä.

Vinkki: Perinteisesti kurkkuihin on käytetty väkiviinaetikkaa, useimmiten vedellä laimennettuna. Nykyään on valittavana toinen toistaan hienompia viinietikoita, kuten esimerkiksi sherryviinietikkaa.

Avomaakurkkujen säilöntä

Tuore kurkku sopii salaatteihin ja erilaisiin kasvisruokiin, mutta kenties enemmän niitä käytetään säilöttyinä: suolakurkkuina ja erilaisina pikkelseinä. Avomaankurkkuja säilötään hapattamalla ja suola- tai etikkaliemeen. Tässä herkkukurkkujen ohje Marttojen mallia mukaillen:

Ohje

Ohje

Herkkukurkut

noin 5 kg avomaankurkkuja
mustaherukan lehtiä
(kruunun)tillin varsia ja kukintoja
(pieni pala piparjuurta)
1‒2 rkl sinapinsiemeniä
(valkosipulin kynsiä)
liemi:
6 dl väkiviinaetikkaa
2 1/2 l vettä
400 g sokeria
2 dl suolaa
1 rkl valkopippuria
(1 rkl neilikoita)

Pese kurkut ja valuta ne. Lado kurkut kuumennettuihin lasipurkkeihin kokonaisina tai viipaloituina ja pane niiden väliin huuhdottuja mustaherukan lehtiä, piparjuurilastuja, sinapinsiemeniä, runsaasti tillin varsia ja kukintoja sekä halutessasi valkosipulin kynsiä (viipaloituna tai murskattuna).
Kiehauta liemen ainekset kattilassa noin 5 min ajan. Kaada liemi kurkuille ja katso, että kurkut ovat kokonaan etikkaliemen peitossa. Sulje kiehuvassa vedessä steriloidulla kansilla. Anna purkkien jäähtyä rauhassa huoneenlämmössä. Metallisista korkeista kuuluu napsahdus ja se painuu hieman sisään päin, kun korkin ja purkin sauma on tiiviisti sulkeutunut. Tällöin säilöntä on onnistunut ja kurkut säilyvät viileässä ja pimeässä paikassa monen monta kuukautta.

Lähde: Martat

Vinkki: Muokkaa reseptejä makusi ja tarpeidesi mukaan. Jos mustaviinimarjan lehtiä ei ole saatavilla, niin käytä mustaherukan makuista väkiviinaetikkaa. Myös keltasipulin tai pari voi sekaan kuutioida - ja liemeen laittaa valkopippurin sijasta maustepippureita.

Avomaankurkusta on olemassa myös sileäkuorinen, valkoinen muunnos. Valkean kurkun hedelmäliha on vihreää miedomman ja makeamman makuista. Valkoista kurkkua näkyy myynnissä vain harvoin, mutta kotipuutarhoissa sitä tietenkin voi kasvattaa!

Lisää avomaankurkuista

Lue myös kurkkujen kasvattamisesta, niin saat tulevana satokautena herkutella omalla kurkkusadolla.

Kasvillisuus
hyötykasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20235_59081.jpg
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20235_81687.jpg
Vadelma (Rubus idaeus) on luonnonvarainen herkku
Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja vadelmaa voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja.
chian siemeniä purkissa ja leikkuulaudalla
Tutustu chia-siemeniin: kuitua, proteiinia ja terveyttä yhdellä lusikallisella
Chian siemenet ovat nousseet suureen suosioon terveystietoisten ruokailijoiden keskuudessa ja syitä on monia. Nämä pienet siemenet sisältävät huomattavan määrän ravintoaineita, jotka tukevat muun muassa sydämen, suoliston ja luuston terveyttä. Lisäksi ne sopivat hyvin monipuoliseen käyttöön niin vanukkaissa kuin leivonnassakin.
20236_63320.jpg
Liljakukko, pieni kirkkaanpunainen kuoriainen
Liljakukko (Lilioceris lilii) on vähän alle sentin pituinen kovakuoriainen, jonka kapea keskiruumis on kirkkaanpunainen ja muut ruumiinosat mustia. Liljakukko talvehtii maassa karrikkeiden seassa, mistä se lähtee munimaan keväällä ja samalla se syö liljojen lehtiä, kukkia, nuppuja ja varsiakin.
202310_28076.jpg
Rakastatko lempeää vai tulista poltetta?
Chilit ja paprikat ovat Solanaceae-kasviheimon jäseniä, johon kuuluu yli 2 000 tunnettua lajia. Osa kasviheimon jäsenistä ovat lääkekasveja, osa myrkyllisiä. Kaikki tunnetut chili- ja paprikakasvit ovat kuitenkin syötäviä. Chilit ja paprikat ovat sukua muun muassa tomaatille, perunalle, ananaskirsikalle ja tupakalle.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton