• Etusivu
  • Kasvillisuus

Herkkuja pihlajanmarjoista

Rakentajan toimitus
Päivitetty 03.09.2024
1920 rowanberry-1671947_1920

Vuonna 2024 pihlajat notkuvat marjoista. Oranssisina hehkuvat pihlajanmarjatertut värittävät syksyistä maisemaa. Mutta tiesitkö, että pihlajanmarjoja voi hyödyntää myös keittiössä? Nappaa tästä muutama vinkki talteen.

Hillo vanhaan malliin

  • 1 kg pakkasen puremia, perattuja ja huuhdeltuja pihlajanmarjoja
  • 4‒5 dl vettä
  • vaniljatanko
  • noin 800 g sokeria
  • 1 dl konjakkia

Pane marjat, vesi ja vaniljatanko kattilaan. Keitä, kunnes marjat rikkoutuvat. Lisää sokeri, ja keitä marjat läpikuultaviksi. Ota vaniljatanko pois. Sekoita konjakki valmiiseen hilloon. Kaada hillo pieniin lämmitettyihin tölkkeihin, ja sulje ne heti. Säilytä kylmässä.
Jos sokerimäärä vähennetään puoleen kiloon, säilykkeestä voi valmistaa sauvasekoittimella tasaisen seoksen käytettäväksi esimerkiksi jäädykeseoksen maustamiseen.

Piirretty tyhjä lasipurkki

Maukas puuro aloittaa päivän

Omena-pihlajanmarjapuuro mannasuurimoilla

  • 1/4 l perattuja ja huuhdeltuja pihlajanmarjoja
  • 1/2 l omenoita
  • 2 l vettä
  • 2 1/2 dl sokeria
  • 2 1/2 dl mannasuurimoita

Keitä marjoja ja omenanviipaleita, kunnes ne rikkoutuvat ja soseutuvat. Siivilöi seos ja ota kaikki mehu talteen. Kuumenna mehu ja ripottele joukkoon mannasuurimot. Keitä kypsäksi noin 15 minuutin ajan. Mausta sokerilla. Anna jäähtyä ja vatkaa kuohkeaksi.

Pihlajanmarjapuuro ruisjauhoilla

  • 2 litraa vettä
  • 1/2 litraa pihlajanmarjoja
  • 3 omenaa
  • 100 grammaa sokeria
  • 3 dl ruisjauhoja
  • 2 rkl perunajauhoja

Pihlajanmarjat pestään hyvin., kiehautetaan ja siivilöidään. Uuteen veteen pannaan kiehumaan marjat ja lohkoiksi leikatut omenat. Kun liemi on tarpeeksi maukasta, se siivilöidään ja pannaan uudelleen liedelle. Ruisjauhot ja sokeri lisätään liemeen ja puuro saa kiehua tunnin. Perunajauhot sekoitetaan kylmään vesitilkkaseen ja lisätään puuroon, joka saa vielä kiehahtaa. Tarjotaan kylmänä.

Pihlajanmarjajuomia

Ruotsalainen pihlajajuoma

  • 2 kg perattuja, pakkasenpuremia pihlajanmarjoja
  • 2 kg happoisia omenoita
  • 2 1/2 l vettä
  • 5 dl sokeria/1 litra mehua
  • 1 maustemitallinen natriumbentsoaattia/1 litra valmista mehua

Keitä huuhdotut pihlajanmarjat ja huuhdotut, viipaloidut ja siemenkodattomat omenat vedessä pehmeiksi. Valuta mehu siiviläkankaan läpi kulhoon ja mittaa sen määrä. Kaada kirkas mehu kattilaan ja kiehauta. Lisää sokeri, kiehauta mehu uudelleen sekoittaen, ja kuori vaahto sen pinnalta. Lisää säilöntäaine ja pullota.

Pihlajanmarjajuoma

  • 10 litraa vettä
  • 5 litraa riivittyjä pihlajanmarjoja
  • 1/2 kg sokeria

Vettä ja pihlajanmarjoja keitetään, kunnes marjoista on maku hyvin irtaantunut veteen. Keitos jäähdytetään. Kun marjasose on painunut pohjaan, siivilöidään päällä oleva kirjas liemi. Se kiehautetaan sokerin kera ja pannaan pulloihin, jotka jäähtyneinä korkitaan. Juoma säilyy noin viikon.

Mitä muuta maukasta pihlajasta?

Pihlajanmarjakeitto

  • 1/4 kg paleltuneita pihlajanmarjoja
  • 2 litraa vettä
  • 2 rkl saagoryynejä
  • 1 rkl perunajauhoja
  • 200 g sokeria
  • 1 dl rusinoita

Pihlajanmarjoja keitetään vedessä, kunnes maku ja väri ovat hyvin liuenneet liemeen. Keitto siivilöidään ja pannaan uudelleen kiehumaan, saagoryynit, rusinat ja sokeri lisätään. Kun saagoryynit ovat kiehuneet läpikuultaviksi, suurustetaan keitto kylmään veteen sekoitetulla perunajauhoilla. Tarjotaan jäähtyneenä.

Pihlajanmarjamarmelaati

Pihlajanmarjat keitetään kiinteäksi soseeksi vedessä, jota on 3-4 dl marjakiloa kohti. Keittämisen lopulla lisätään noin 700 grammaa sokeria marjasosekiloa kohti. Marmelaati kaadetaan pieniin tölkkeihin, jotka (sidotaan) suljetaan kun se on jäähtynyt.

Pihlajanmarjaterttu oksassa
Kasvillisuus
hyötykasvit
puut
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
14_P_77005.jpg
Pihakasveista kysyttyä
Miten siirtää havupuita? Millainen pensasaita sopii näkösuojaksi? Miten leikata pihasyreeni ja istuttaa tuija? Puutarha.netin asiantuntijat vastaavat muiden muassa näihin Ilta-Sanomien lukijoita askarruttaneisiin kysymyksiin.*Kysymyksiä ja vastauksia voit käydä lukemassa Puutarha.netin Kysy, niin vastaamme -palstalla.Voit esittää myös oman kysymyksesi! Palvelun käyttö edellyttää kirjautumista.* Kysymykset vastauksineen julkaistu Ilta-Sanomien verkkosivulla.
20218_72211.jpg
Nauti oman pihan sadosta ja valmista herkullista omenapannukakkua
Pannari on varmasti jokaisessa perheessä yksi suurimmista herkuista. Mutta kyllästyttääkö perussetti; pannari ja hillo? Mitäpä jos maustaisimme pannarin esimerkiksi kauden hedelmillä? Omenapannukakku on hauska tapa tuunata tavallista pannarireseptiä. Pannari sopii nälästä riippuen korvaamaan ruokaa illalla, tai nälkäiselle nuorisolle välipalaksi sekä tietysti kaikille jälkiruoaksi.
20235_81687.jpg
Vadelma (Rubus)
Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja sitä voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja. Marjasadosta päästään nauttimaan Etelä-Suomessa heinäkuun lopulla ja pohjoisessa pari kolme viikkoa myöhemmin. Kypsän marjan tunnistaa siitä, että se irtoaa helposti kannastaan.
20238_82956.jpg
Syyskuun vinkit
Syyskuu on viilenevien säiden, syyssateiden, ruskan, sadonkorjuun ja sienestämisen sekä pimenevien iltojen aikaa. Ilmat viilenevät kesän jäljiltä nopeasti ja yhä useampi päivä on pilvinen ja harmaa – vaikka niitä aurinkoisiakin päiviä onneksi tulee! Syyskuun sää on epävakaista ja sateista, mutta syksyn harmautta piristää kuitenkin kasvien värikäs ruska; Lapissa se on parhaimmillaan syyskuun alussa ja Etelä-Suomessa syys-lokakuun vaihteessa.
20205_64683.jpg
Viherympäristöliitto tiedottaa koronan vaikutuksista viheralalla
Koronapandemia vaikuttaa nyt koko yhteiskunnassa. Viheralueiden käyttö on suurta ja niiden merkitys kaupunkilaisille on tärkeä poikkeustilanteessa. Suomalaiset ovat viettäneet ennätyspaljon aikaa lähiympäristössä, puistoissa ja ulkoilualueilla. Retkeily on lisääntynyt ja suosituimpien retkeilyalueiden ruuhkautuessa nuotiopaikkoja on jouduttu jopa sulkemaan.Kaupunkivihreän ihmiselle tuottamat monet hyödyt on jo laajasti tunnistettu. On tärkeää, että viheralueiden merkitys otetaan jatkossa vielä vahvemmin osaksi päätöksentekoa ja lainsäädäntöä. Viheralueisiin liittyvät tarpeet on turvattava esimerkiksi käynnissä olevassa maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton