• Etusivu
  • Kasvillisuus

Kotimaisilla villiyrteillä flunssaa vastaan

Rakentajan toimitus
Päivitetty 17.06.2024
20232_62372.jpg

(Kuva: Pixabay)

Niinhän siinä käy, että flunssakausi saapuu seuraksemme kerran toisensa jälkeen. Virusperäiset taudit leviävät niin päiväkodeissa kuin työmaillakin. Syksy on tunnettua flunssakautta ja talvi herättelee influenssavirukset liikkeelle.

Apua löytyy läheisen ojan pohjalta tai niityn laidasta.

Suurta huolta viime vuosina on aiheuttanut myös maailmalla levinnyt koronavirus. Kuitenkin koronavirukset kuuluvat yleisiin flunssan aiheuttajiin, kuten myös rino-, adeno- ja influenssavirukset. Kaikki edellä mainitut aiheuttavat hengitystieinfektioita ja nuhakuumetta.

Jos olet sattunut saamaan flunssan, tässä kolme Suomen luonnosta löytyvää yrttiä, jotka saattavat helpottaa oloasi.

Muista kuitenkin aina varmistua yrtistä ja mahdollisuudestasi käyttää sitä.

Nokkonen (Urtica)

Vihattu pihan rikkakasvi, ilkeä pistelijä, joka leviää kulovalkean tavoin, mutta niin terveellinen ja hyödyllinen. Nokkosen vitamiinimäärät ovat huikeita. Nokkonen sisältää C-vitamiinia, B-ryhmän vitamiineja, A-vitamiinin esiastetta ja E-vitamiinia. Nokkosessa on myös runsaasti flavonoideja ja antioksidantteja. Mineraaleista löytyy rauta, kalsium, kalium, sinkki, magnesium, mangaani, pii ja boori. Ei siis ihme, että nokkosesta on myös flunssan lääkitsemiseen.

Nokkonen vahvistaa kehon immuunijärjestelmää ja auttaa uupuneeseen oloon. Nokkosen sisältämät mineraalit puhdistavat kehoa ja pitävät bakteerit loitolla. Nokkonen laskee myös kehon tulehdustilaa.

Perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä flunssa hoidetaan elvyttämällä maksan ja munuaisten toimintaa. Nokkonen on tähän täydellinen yrtti. Nokkosen antioksidantit ja lehtivihreä tukevat munuaisen toimintaa. Lisäksi nokkosen sisältämät B-vitamiinit ja aminohapot tukevat maksan toimintaa.

<p data-block-key="gcd65">Syksyllä poimittu nokkonen käy mainiosti ulkoisesti käytettynä, suuren happo- ja nitraattipitoisuuden takia. Keväällä poimitaan syötävät nokkoset. (Kuva: Pixabay)</p>
Syksyllä poimittu nokkonen käy mainiosti ulkoisesti käytettynä, suuren happo- ja nitraattipitoisuuden takia. Keväällä poimitaan syötävät nokkoset. (Kuva: Pixabay)

Nokkosella on myös limaa irrottavia ominaisuuksia ja sitä käytetäänkin hengitysteiden ongelmien hoidossa sekä yskänlääkkeenä. Nokkonen toimii jopa heinänuhaan.

Nokkosta voi käyttää muun muassa teenä, jalkakylpynä tai kuivattuna erilaisten ruokien ja juomien joukkoon. Jos et pidä karvaasta mausta, voit lisätä nokkosteehen hieman hunajaa, jota myös käytetään paljon flunssaoireiden hoidossa, varsinkin yskään.

Nokkostee

1 tl kuivattua nokkosta
2–3 dl kiehuvaa vettä

Anna hautua noin 10 minuuttia. Lisää hunajaa tarvittaessa.

20201_62378.jpg

Mesiangervo (Filipendula)

Erittäin voimakastuoksuinen kukkiva kasvi, joka valtaa nopeasti hyvät kasvupaikat itselleen. Tätäkin lääkinnällistä kasvia voidaan pitää myös harmittavana rikkakasvina, joka saattaa häiritä monia juuri tuoksunsa takia.

Mesiangervo on monipuolinen flunssanoireita lievittävä kasvi. Sen sisältämä salisyylihappo on sama kuin aspiriinin esiaste. Salisyylihappo tunnettiin lääkinnällisissä tarkoituksissa jo ennen ajanlaskumme alkua, unohtui lääketieteellisistä kirjoituksista, mutta säilyi kansanlääkkeinä meidän päiviimme asti.

Mesiangervo toimii kivunlievittäjänä hermosärkyihin ja päänsärkyyn. Sillä on todettu jopa kuumetta alentavia ominaisuuksia. Mesiangervo hoitaa myös tulehduksia ja sillä on antiseptisia vaikutuksia. Mesiangervoa voi käyttää sisäisesti ja ulkoisesti.

Mesiangervon käyttäminen flunssan hoitoon yrttinä ei ole täysin ongelmatonta. Jos olet allerginen salisylaatille (aspiriiniallergia), et voi käyttää mesiangervoa. Samoin lapsille ei pidä antaa mesiangervoa sisältäviä tuotteita Reyen syndrooma riskin takia. Mesiangervo aiheuttaa suurina määrinä pahoinvointia ja huimausta. Sitä on siis syytä käyttää tarkkaan ja harkitusti!

<p data-block-key="gcd65">Mesiangervon kukkia on perinteisesti käytetty myös maustamaan erilaisia juomia. Kukka- ja lehtiteetä käytetään vilustumissairauksien hoitoon. Mesiangervon lehdet on hyvä hiostaa ennen käyttöä. (Kuva: Pixabay)</p>
Mesiangervon kukkia on perinteisesti käytetty myös maustamaan erilaisia juomia. Kukka- ja lehtiteetä käytetään vilustumissairauksien hoitoon. Mesiangervon lehdet on hyvä hiostaa ennen käyttöä. (Kuva: Pixabay)
Ohje

Ohje

Mesiangervo jalkakylpy

½ l lehtiä ja kukkia
3 l kuumaa vettä

Anna kukkien ja lehtien hautua noin 10–15 minuuttia. Anna jäähtyä sopivan lämpöiseksi tai lisää tilkka kylmää vettä.

Siankärsämö (Achillea millefolium)

Jokaisen ojan pohjalla, niityllä ja metsässä kasvava, voimakkaan tuoksuinen kasvi. Siankärsämöllä on Suomen kasveista eniten nimiä ja siitä löytyy maininta jopa Kalevalasta. Maailmanlaajuisesti sitä on käytetty Kiinassa jo 4000 vuotta sitten. Se on kansanlääkinnässä myös yksi monikäyttöisimmistä kasveistamme. Siankärsämö on erittäin antibakteerinen rohdoskasvi.

Siankärsämö tehoaa flunssan oireisiin alentamalla kuumetta ja lisäämällä hien eritystä. Siankärsämöllä on myös antibakteerisia ja immunostimulanttisia vaikutuksia. Se vahvistaa yleiskuntoa ja ehkäisee tulehduksia. Influenssan hoitoon siankärsämöä on käytetty yhdessä kamomillasaunion ja kuminan kanssa. Siankärsämö auttaa ärsyttävään ja kuivaan yskään höyryhengitettynä. Flunssan aiheuttamiin lihaskipuihin siankärsämöä voi käyttää yrttivoiteena.

Liiallisesti käytettynä siankärsämö saattaa aiheuttaa huimausta, päänsärkyä ja vatsakipuja. Erityisesti kasviallergikkojen kannattaa aloittaa siankärsämön kokeileminen varovasti ja mieluimmin ensin ulkoisesti, ja sitten vasta sisäisesti.

<p data-block-key="gcd65">Siankärsämön lehtiä voi käyttää myös salaatteihin ja kukintoja mausteeksi esimerkiksi jauhelihan joukkoon. Näin saat ruuan ja rohdot samalla kertaa. (Kuva: Pixabay)</p>
Siankärsämön lehtiä voi käyttää myös salaatteihin ja kukintoja mausteeksi esimerkiksi jauhelihan joukkoon. Näin saat ruuan ja rohdot samalla kertaa. (Kuva: Pixabay)
Ohje

Ohje

Siankärsämö hauduke

1 tl kuivattua siankärsämöä (rohdoksi käytetään yleisimmin kukkia)
2 dl kuumaa vettä

Hauduta 10 minuuttia. Hauduke voidaan käyttää sisäisesti tai ulkoisesti.

Huomio

Huomio

MUISTA!

Ota aina huolellisesti selvää kasvien ominaisuuksista ja siitä sopivatko ne juuri sinulle. Ennen keräämistä kasvi tulee tunnistaa varmasti.

Kasvillisuus
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

202211_80117.jpg
Viikon kysymys: Mikä kuvassa oleva kukka on?
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20235_59081.jpg
Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
20228_79410.jpg
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Istutin seka-aidateen, jossa eniten näkösuojaa tarvitsevalle paikalle istutin pilarituijia (Thuja occidentalis 'Fastigata'). Tuijat ovat vielä sen verran kapeita, että niiden eteen haluaisin istuttaa 1–1,5 m korkeiiksi kasvavia pensaita tai suuria perennoja. Mutta miten etäälle tuijista istutukset pitää tehdä? Onko se 1 m vai 1,5 m etäisyydelle? Nämä uudet siis vahvistamaan näkösuojaa, kun muuten tuija-aidanne on tästä kohden harva.
Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20235_81644.jpg
Lannoitteena koiran uloste? Asiantuntija vastaa
Naapurin lannoittaa rajallamme olevaa orapihlajaaaitaa koirien ulosteilla. Onkohan tämä oikeaoppista lannoitusta?
20236_71255.jpg
Tuomipihlaja - satoisa, kaunis, peittävä ja näyttävä
Tuomipihlajat (Amelanchier) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva suku, jonka lajeista suurin osa kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Amerikan lauhkealla vyöhykkeellä. Monia tuomipihlajalajeja käytetään koriste- tai marjakasveina myös Suomessa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton