Kukkivat huonekasvit 1
Tunnetko kukkivat huonekasvisi?
(Kuva: Adobe Stock)
Kasveilla lisäät kotisi viihtyvyyttä. Viherkasvien ohella kukkivat ruukkukasvimme palkitsevat hoitajansa ihastuttavilla kukillaan. Tunnetko kukkivat ruukkukasvit? Osaatko hoitaa niitä? Valikoiman runsaudesta johtuen keskitymme muutamiin yleisempiin kukkiviin huonekasveihin ja tietoa on jaettu useampaan osaan.
Flamingonkukka (Anthurium)
Flamingonkukissa on pitkän keltaisen tai oranssin puikelokukinnon suojana värikäs suojuslehti, joka voi kestää hyvin kauan, jopa kuukausia. Kookas suojuslehti on valkoinen, purppuran-, puhtaan- tai vaaleanpunainen tai kirjava. Se on hieman epätavallinen, mutta uskomattoman upea lisä kimpussa tai asetelmassa. Herttatyviset lehdet ovat teräväkärkiset ja niiden ruodit ovat pitkät.
Tasainen 18–22 asteen lämpötila, talvella hieman alempi. Kasvukaudella runsas ja tasainen kastelu, lepokaudella saa hieman kuivahtaa.
Gardenia (Gardenia augusta)
Gardenia eli keikarinkukka on kotoisin Itä-Aasiasta tai trooppisesta ja subtrooppisesta Afrikasta. Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin keisarinkukka eli gardenia tuotiin 1700-luvulla. Gardeniaa on käytetty alun perin tuoksuvana napinläpikukkana.
Gardenian lehdet ovat nahkeat ja soikeat. Tuoksuvat kukat ovat kerrannaiset, valkoiset puhjetessaan ja myöhemmin keltaiset.
Kasvi viihtyy tasaisessa, viileähkössä lämmössä kautta vuoden. Riittävä ilmankosteus on tärkein nuppujen kehittymisen ehto. Jos lämpötila ja valaistus muuttuvat, kasvi saattaa tiputtaa nuppunsa. Tasaisen kostea multa on kasvin viihtymisen edellytys ja kasteluvesi kalkitonta. Uudelleenistutus vain tarvittaessa. Kasvia lisätään pistokkaista.
Isopunasarja (Clivia)
Narsissikasvien heimoon kuuluva kliivia on kaunis huonekasvi. Lehtiruusukkeesta kasvaa pitkät, tummanvihreät lehdet vastakkaisiin suuntiin. Suppilomaiset tai torvimaiset kukat ovat tavallisesti oransseja, mutta lajikkeissa on myös punaisia, keltaisia ja valkoisia kukkia.
Lue lisää kliiviasta ja sen hoidosta.
Kiinanruusu (Hibiscus rosa-sinensis)
Kiinanruusu kuuluu 300-lajiseen, trooppiselta ja subtrooppiselta alueelta kotoisin olevaan Malvaceae-heimoon. Kiinanruusut lehdet ovat kiiltävät ja tumman vihreät. Viljelymuotoja on satoja, jotka eroavat toisistaan kukkien koon ja värien sekä lehtien kirjavuuden mukaan. Punakukkaiset ovat suosituimpia huonekasveja. Kiinanruusun jokaiseen lehtihankaan puhkeaa avoin kukka, joka kestää vain pari päivää. Kukinta-aika on huhtikuusta lokakuuhun.
Kiinanruusu viihtyy hyvin valoisalla paikalla, esimerkiksi eteläikkunalla. Kastele runsaasti, lähes päivittäin; pintamulta saa hieman kuivahtaa. Lannoitus viikoittain ja lepokaudellakin kuukausittain. Sumutus lisää kiinanruusun viihtyvyyttä ja ehkäisee tuholaisia. Kasvi leikataan helmi-maaliskuussa joka vuosi. Multa vaihdetaan, kun leikattuihin versoihin puhkeaa lehtiä. Kiinanruusu viihtyy kesän ulkona.
Kasvi on kauneimmillaan muutaman vuoden ikäisenä. Kiinanruusu uusitaan pistokkaista, joita otetaan huhti-toukokuussa. Pistokkaat latvotaan parin viikon kuluttua, kun ne ovat juurtuneet.
Pelargonit (Pelargonium)
Suurin osa pelargonin lajikkeista on kotoisin trooppisesta Afrikasta. Suku on 250-lajinen ja huonekasveiksi sopivia lajeja on kehitetty satoja. Pelargoneja käytetään paljon parvekekasveina.
Eri pelargonilajeja:
- jalopelargoni eli englanninpelargoni (Pelargonium Domesticum-ryhmä)
- (koti)pelargoni (Pelargonium Zonale-ryhmä)
- riippapelargonieli murattipelargoni (Pelargonium peltatum)
- tuoksupelargoni (Pelargonium x fragrans)
Pelargonit viihtyvät runsaassa valossa. Kun kasvi kukkii, tulisi vettä antaa päivittäin. Kasvi talvehtii viileässä (10 °C). Versot leikataan ennen talvilepoon asettamista. Lepotilaiset kasvit saavat olla kuivana. Uudelleen istuttamisen aika on helmikuussa. Pelargonia voidaan lisätä siemenistä ja pistokkaista.
Paavalinkukka (Saintpaulia Ionantha-ryhmä)
Paavalinkukka on suosituin huonekasvi, jota saa kaupasta kukkivana ympäri vuoden. Kasvin kukat muistuttavat orvokkia. Lehdet ovat karvaiset ja pyöreähköt. Lajikkeita on monen värisiä ja muotoisia, valko-, puna-, sini- ja siniviolettikukkaisia, kirjavia, kerrannaisia...
Kasvi on saanut nimensä vuosina 1860–1910 eläneen saksalaisen Walter von Saint-Paul-Illairen mukaan. Ensimmäiset suvun kasvit hän löysi Itä-Afrikasta Usambara-vuorilta. Paavalinkukat kasvavat luonnossa vuoristojen rinteillä, runsaassa valossa ja paksussa mullassa.
Kesällä kasvi tarvitsee paljon valoa. Se ei kuitenkaan viihdy suorassa auringonpaahteessa. Eteläikkunalla on kasvin lehtien nuutumisen vaara. Kastelun tulisi olla säännöllisistä, vettä ei saa antaa liikaa eikä saa myöskään päästää kasvia kuivumaan. Kasvia ei saa kastella suoraan kylmällä vesijohtovedellä, vaan haalealla vedellä. Myös alusvadille voidaan laittaa vettä. Kukinnan aikana lannoitetaan joka toinen viikko. Mullaksi käy tavallinen kukkamulta ja uudelleen istuttamisen yhteydessä kasvin voi jakaa.
Kasvia voidaan lisätä myös lehtipistokkaista. Pistokkaiksi valitaan terveitä ja täysikokoisia lehtiä. Pistokkaat lyhennetään terävällä veitsellä 2–3 cm mittaisiksi ja laitetaan laakeaan saviruukkuun, hiekan ja turpeen seokseen, 10–12 mm syvyyteen. Pistokkaat poistetaan uuden ja tuuhean lehtiruusukkeen ilmestyessä. Juurrutus onnistuu parhaiten käytettäessä lämpöalustaa. Juurrutuslaatikkoa olisi hyvää pitää valoisalla ikkunalla, paperilla tai lasilla peitettynä. Juurruttaminen onnistuu ympäri vuoden.
Ruukkuatsalea (Rhododendron Simsii-ryhmä)
Atsalea on kotoisin Itä-Aasiasta. Kukkien väreinä ovat punaisen eri sävyt ja valkoinen. Atsalea on hidaskasvuinen ja siksi suuret, juuri kukintansa aloittavat taimet ovat suhteellisen kalliita.
Atsalea vaatii pimeänä talvena runsaasti vettä ja viihtyy kosteassa ilmassa. Sen lehdet ja nuput pitävät suihkutuksesta, mielellään ainakin kerran päivässä. Upota atsalean ruukku pari kertaa viikossa veteen laitojaan myöten 10–15 minuutin ajaksi, jotta sen juuristo kastuu läpikotaisin.
Valoisaan paikkaan sijoitettuna ja huolellisesti kasteltuna atsaleasta on iloa pitkään. Keväällä atsalea siirretään ulos varjoisaan paikkaan, ruukku upotetaan maahan ja kasvia lannoitetaan joka toinen viikko.
Soilikki (Streptocarpus)
Tavallisimpien soilikki-lajien lehdet ovat tuuheana ruusukkeena. Suppilokukat ovat siroissa vanoissa joko yksittäin tai monikukkaisina kukintoina. Kukkien värit vaihtelevat valkeasta eri sävyisiin punaisiin, sinisiin ja violettiin sekä kirjaviin. Kukan nielussa on erivärisiä juovia ja teriön reuna voi olla poimuinen.
Soilikki kukkii innokkaasti keväästä syksyyn. Kastele runsaasti kukinta-aikaan ja lannoita kasvavaa soilikkia viikottain. Viihtyy valoisalla ja lämpimällä ikkunapaikalla, mutta ei pidä paahteesta. Voidaan lisätä jakamalla tai lehtipistokkaista.
Timanttiananas (Guzmania)
Timanttiananaksella on noin 30 cm korkea ja leveä lehtiruusuke, jonka keskeltä kohoaa korkea kukinto. Vaikka itse kukat ovat pienet ja pillimäiset, värjäytyvät ylälehdet loistavan lakanpunaisiksi.
Timanttiananas viihtyy valoisassa, lämpimässä paikassa, mutta ei auringonpaahteessa. Kastele sekä lehtisuppiloon että juurille. Multa saa kuivahtaa, mutta suppilossa tulee olla vettä. Kukinnan jälkeen emoruusukkeen juurelle kehittyy sivuversoja, jotka voi siirtää omiin ruukkuihinsa, kun ne ovat riittävän kookkaita ja niillä on oma juuristo.
Viirivehka (Spathiphyllum)
Viirivehkan sukuun kuuluu lähes 30 lajia, joista vain muutamia kasvatetaan huonekasvina. Viirivehkalla on pitkäruotiset, kiiltävät lehdet ja puikelokukintoa suojaa kookas, valkea ylälehti. Kukinto ajoittuu yleensä kevääseen tai kesään, mutta voi kukkia muulloinkin. Viirivehka sopii vihersisustamiseen ja kukintoa voi käyttää leikkokukkana.
Runsas hajavalo on viihtymisen edellytys; paahteessa viirivehka ei kasva kunnolla ja varjossa se ei kuki. Huoneenlämpö on sopiva, talvella voi olla hiukan viileämmässäkin. Sumuta usein ja pidä kasvualusta tasaisen kosteana, mutta vältä seisovaa märkyyttä. Uudelleenistutus 2–3 vuoden välein keväällä tai heti kukinnan jälkeen. Uudelleenistutuksen yhteydessä viirivehkan voi jakaa.
Lue lisää
Aiheeseen liittyvää
Amppeli säästää tilaa
Toiveista totta ja pihasta puutarha
Viikon kysymys: Onnistuuko kynäkatajan siirtäminen?
Viikon kysymys: Mikä kuvassa oleva kukka on?
Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Luetuimmat
Uusimmat