• Etusivu
  • Kasvillisuus

Leppärousku (Lactarius sect. Deliciosi)

Tiina Painokallio
Päivitetty 08.11.2024
mushroom-3879363_1920

Sieni elelee männyn (männynleppärousku) ja kuusen (kuusenleppärousku) kaverina.

Vaikka nimestä voisi olettaa, leppärousku ei ole lepän seuralainen. Leppään viittaava nimi voisi tulla siitä, kun lepän sahattu pinta ja leppärouskun maitiasneste sekä jalan väri ovat samaa oranssia. Sieni on helppo tunnistaa oranssista väristä, mutta vaikea huomata, koska lakin pinta on vihertävä. Sienen maitiaisneste värjää sienen vioittuneet kohdat vihreiksi puolessa tunnissa. Kuivattu ja paleltunut sieni voi olla vihreä myös. Leppärouskua löytyy eniten Etelä- ja Keski-Suomessa, paikoitellen Pohjois-Suomesta.

Kuusikoista kannattaa näitä sieniä etsiskellä, sillä kuusenleppärouskut ovat yleisempiä. Ajankohta, jolloin leppärouskuja kannattaa metsästää, on heinäkuun alku-syyskuun loppu.

Leppärouskun tunnistaminen

Leppärouskua ei oikeastaan voi sekoittaa toisiin sieniin, sillä oranssi väri on hyvä tuntomerkki. Kuusenleppärousku on lakiltaan vyöhykkeinen ja vyöhykkeiden värit vaihtelevat harmaanvihertävän sekä punaruskean kanssa. Männynleppärouskun lakki on punaisen kellertävä, mutta siinä on vaaleita häivähdyksiä ja harvaan oranssinruskeita täplävyöhykkeitä. Männyn- ja kuusenleppärouskun on helppo tunnistaa myös sen puun mukaan, minkä vieressä se kasvaa.

Maitiaisneste on leppärouskuilla oranssia värjäten sienen vahingoittuneet alueet eri vaiheiden kautta vihreäksi. Heltat ovat oranssinpunaiset. Männynleppärouskun jalka on vaalea oranssinruskein laikuin. Kuusenleppärouskulla on taas oranssi jalka.

Leppärouskun käyttö

Leppärouskut ovat toukkien suosimia, varsinkin alkusyksystä sääskien toukat viihtyvät niissä. Loppusyksystä toukkia on vähemmän. Sienen vahingoittuneita osia ei tarvitse poistaa eikä sieni tarvitse kuin puhdistuksen ennen valmistusta.

Leppärouskua ei tarvitse ryöpätä, sen kirpeys häviää paistettaessa tai kastiketta tehdessä. Kuivattuna ne käyvät mausteesta tai sienikeiton kantavasta ainesosasta. Etikkasieninä leppärouskut säilyttävät värinsä parhaiten. Ennen pakastusta ne kannattaa nopeasti paistaa rasvattomalla kuumalla pannulla liikojen nesteiden poistamiseksi. Liotus ja liian pitkä paistamien sekä keittäminen hävittää sienen maun. Suolaaminenkin käy leppärouskujen säilömiseen. Lisäksi leppärouskuista voi valmistaa herkullista.

Ohje

Ohje

Syksyistä houkutusta ruokapöytään sienillä

Pohja:

100 g margariinia

2½ dl vehnäjauhoja

½ tl suolaa

1 tl leivinjauhoa

1 dl juustoraastetta 2 rkl maitoa/kermaa

Sekoita keskenään pehmeä margariini ja kuivat aineet sekä juustoraaste murumaiseksi seokseksi. Lisää neste ja sekoita taikina tasaiseksi. Ota taikinasta ¼ ja pyöritä siitä kaksi nauhaa. Kierrä ne punokselle. Levitä jauhotetun käden avulla taikina piirasvuoan pohjalle. Reunusta taikinapohja punoksella. Anna jähmettyä jääkaapissa n. 30 min. Paista sitten pohjaa 225º:ssa n. 15 min.

Täyte:

100 g meetvurstia

1 dl hienonnettua purjoa

1 dl sipulia

½ l mitä tahansa ruokasieniä

1 purkkia ranskankermaa

1 muna

2 dl juustoa

mustapippuria, suolaa, timjamia

Kuullota sipuli ja ruskista sienet kevyesti. Leikkaa meetvursti tai kinkku ohuiksi suikaleiksi. Sekoita ranskankermaan muna, mausteet ja juustoraaste. Levitä pohjan päälle ½ sienistä, meetvurstista/kinkusta ja sipulista. Tee toinen kerros samoin. Lisää täytteet. Paista vielä 225º:ssa alatasolla n. 20 min.

Kasvillisuus
sienet
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

202112_74213.jpg
Autiotilat pienruokatuotannon keitaiksi
Moni kaupunkilainen haaveilee omakotitalon puutarhasta tai siirtolapuutarhan palstasta, jotta voisi tuottaa omia puutarhatuotteita kuten salaatteja, juureksia, omenia, marjoja ja raparperia. Varsinkin pääkaupunkiseudulla tästä ihanteesta tulee todella kallis harrastus. Usein unohdettu vaihtoehto on autiotila valmiine puutarhoineen – ja villiruokamahdollisuuksineen kuten villivihannekset, sienet ja marjat. Näitä hylättyjä pikkutiloja pihapiireineen on Suomen maaseutu pullollaan.
20179_50277.jpg
Lampaankääpä
Tämä sieni on helppo löytää metsästä, eikä tunnistamisessakaan liene vaikeutta. Kääpiin kuuluvat myös vuohen- ja typäskääpä.
20149_40840.jpg
Herkulliset tatit - Männynpunikkitatti
Tämä tatti on yleinen tuttavuus erityisesti koko mittaansa venyneessä mäntymetsässä. Sekametsistäkin männynpunikkitattia toki löytyy. Nimestäkin saattaa jo päätellä, että sieni on kuitenkin männyn seuralainen. Männynpunikkitatti on sooloilija; harvemmin esiintyy ryhmissä.
20078_5987.jpg
Mustatorvisieni on sekametsissä piileskelevä sieni
Tätä helposti tunnistettavaa sientä löytyy yleisesti koko Suomesta, mutta pohjoisessa niitä on harvemmassa. Vaikka heinäkuussakin saattaa näitä sieniä löytää, niin etenkin elo-syyskuu on torvisienten aikaa. Toki löytöjä voi tehdä lokakuussakin. Yleensä, kun yhden on bongannut, muut löytyvät helposti. Tarkkuutta etsimisessä tarvitaan, sillä mustatorvisieni on sen verran taitava piiloutumaan.
Tomaatti on värikäs suosikki ruokapöytään
Tomaatin punainen kutsu: väri, jolla on historia ja vaikutus
Tomaatti kuuluu kasvisten viiden värin jaottelussa punaisen eli vahvan voimavärin ryhmään. Tomaatin väri sykähdytti ihmisiä jo ennen kuin oli tieteellisiä tuloksia värien vaikutuksesta elintoimintoihin. Niinpä ranskalaiset ja italialaiset kutsuivat tomaattia alkujaan nimillä lemmenomena ja kultaomena, pomme d'amour ja pomodoro.
202211_80183.jpg
Mistä kyse, kun pikkuluumu­tomaatti kasvattaa valtavia pallomaisia kukintoja? Asiantuntija vastaa
Idätin kaupan pikkuluumutomaattien siemeniä ja yksi niistä on erikoinen. Se kasvattaa valtavia pallomaisia kukintoja, joissa on satoja tomaatinalkuja kussakin. Koko kasvi on silkkaa kukkaa. Mistä on kyse?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton