• Etusivu
  • Kasvillisuus

Leppärousku (Lactarius sect. Deliciosi)

Tiina Painokallio
Päivitetty 08.11.2024
mushroom-3879363_1920

Sieni elelee männyn (männynleppärousku) ja kuusen (kuusenleppärousku) kaverina.

Vaikka nimestä voisi olettaa, leppärousku ei ole lepän seuralainen. Leppään viittaava nimi voisi tulla siitä, kun lepän sahattu pinta ja leppärouskun maitiasneste sekä jalan väri ovat samaa oranssia. Sieni on helppo tunnistaa oranssista väristä, mutta vaikea huomata, koska lakin pinta on vihertävä. Sienen maitiaisneste värjää sienen vioittuneet kohdat vihreiksi puolessa tunnissa. Kuivattu ja paleltunut sieni voi olla vihreä myös. Leppärouskua löytyy eniten Etelä- ja Keski-Suomessa, paikoitellen Pohjois-Suomesta.

Kuusikoista kannattaa näitä sieniä etsiskellä, sillä kuusenleppärouskut ovat yleisempiä. Ajankohta, jolloin leppärouskuja kannattaa metsästää, on heinäkuun alku-syyskuun loppu.

Leppärouskun tunnistaminen

Leppärouskua ei oikeastaan voi sekoittaa toisiin sieniin, sillä oranssi väri on hyvä tuntomerkki. Kuusenleppärousku on lakiltaan vyöhykkeinen ja vyöhykkeiden värit vaihtelevat harmaanvihertävän sekä punaruskean kanssa. Männynleppärouskun lakki on punaisen kellertävä, mutta siinä on vaaleita häivähdyksiä ja harvaan oranssinruskeita täplävyöhykkeitä. Männyn- ja kuusenleppärouskun on helppo tunnistaa myös sen puun mukaan, minkä vieressä se kasvaa.

Maitiaisneste on leppärouskuilla oranssia värjäten sienen vahingoittuneet alueet eri vaiheiden kautta vihreäksi. Heltat ovat oranssinpunaiset. Männynleppärouskun jalka on vaalea oranssinruskein laikuin. Kuusenleppärouskulla on taas oranssi jalka.

Leppärouskun käyttö

Leppärouskut ovat toukkien suosimia, varsinkin alkusyksystä sääskien toukat viihtyvät niissä. Loppusyksystä toukkia on vähemmän. Sienen vahingoittuneita osia ei tarvitse poistaa eikä sieni tarvitse kuin puhdistuksen ennen valmistusta.

Leppärouskua ei tarvitse ryöpätä, sen kirpeys häviää paistettaessa tai kastiketta tehdessä. Kuivattuna ne käyvät mausteesta tai sienikeiton kantavasta ainesosasta. Etikkasieninä leppärouskut säilyttävät värinsä parhaiten. Ennen pakastusta ne kannattaa nopeasti paistaa rasvattomalla kuumalla pannulla liikojen nesteiden poistamiseksi. Liotus ja liian pitkä paistamien sekä keittäminen hävittää sienen maun. Suolaaminenkin käy leppärouskujen säilömiseen. Lisäksi leppärouskuista voi valmistaa herkullista.

Ohje

Ohje

Syksyistä houkutusta ruokapöytään sienillä

Pohja:

100 g margariinia

2½ dl vehnäjauhoja

½ tl suolaa

1 tl leivinjauhoa

1 dl juustoraastetta 2 rkl maitoa/kermaa

Sekoita keskenään pehmeä margariini ja kuivat aineet sekä juustoraaste murumaiseksi seokseksi. Lisää neste ja sekoita taikina tasaiseksi. Ota taikinasta ¼ ja pyöritä siitä kaksi nauhaa. Kierrä ne punokselle. Levitä jauhotetun käden avulla taikina piirasvuoan pohjalle. Reunusta taikinapohja punoksella. Anna jähmettyä jääkaapissa n. 30 min. Paista sitten pohjaa 225º:ssa n. 15 min.

Täyte:

100 g meetvurstia

1 dl hienonnettua purjoa

1 dl sipulia

½ l mitä tahansa ruokasieniä

1 purkkia ranskankermaa

1 muna

2 dl juustoa

mustapippuria, suolaa, timjamia

Kuullota sipuli ja ruskista sienet kevyesti. Leikkaa meetvursti tai kinkku ohuiksi suikaleiksi. Sekoita ranskankermaan muna, mausteet ja juustoraaste. Levitä pohjan päälle ½ sienistä, meetvurstista/kinkusta ja sipulista. Tee toinen kerros samoin. Lisää täytteet. Paista vielä 225º:ssa alatasolla n. 20 min.

Kasvillisuus
sienet
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20078_5987.jpg
Mustatorvisieni
Sekametsissä piileskelevä sieniTätä helposti tunnistettavaa sientä löytyy yleisesti koko Suomesta, mutta pohjoisessa niitä on harvemmassa. Vaikka heinäkuussakin saattaa näitä sieniä löytää, niin etenkin elo-syyskuu on torvisienten aikaa. Toki löytöjä voi tehdä lokakuussakin. Yleensä, kun yhden on bongannut, muut löytyvät helposti. Tarkkuutta etsimisessä tarvitaan, sillä mustatorvisieni on sen verran taitava piiloutumaan.Sekametsät ovat varmimpia löytöpaikkoja. Metsän on kuitenkin oltava kostea ja rehevä. Sieni on paikkauskollinen, joten vuosi toisensa jälkeen voi hyvin suunnata askeleensa samoille apajille!
Punainen isohapero metsässä
Isohapero
EsiintyminenKaikkialla maassamme voi törmätä isohaperoon. Sieni viihtyy soisessa ja havupuisessa maastossa. Hapero kasvaa äkäiseen tahtiin. Senpä vuoksi siitä saadaan vuosittain runsas sato. Isohapero on maastossa yksinään, mutta voi kasvaa myös useamman sienen ryppäässä. Isohaperon ohi ei juuri voi kulkea, sillä on se verran huomiota herättävä väritys lakissaan. Isohaperolla ja tulipunahaperolla on molemmilla punaiset lakit. Isohaperolla lakki on kellertävän punainen ja tulipunahaperon lakki on sinertävänpunainen. Jos sienet sekoittaa toisiinsa, ei hätää, sillä kumpikaan ei ole myrkyllinen.
Kaksi valkoista herkkusientä aurinkoisessa metsässä
Herkkusieni
Herkkusienilajeja on Suomessa kaksi; kuusi- ja peltoherkkusieni.
Kaksi sientä sammalmättäällä
Haaparouskua hakemaan
Arvostettu sienikaunotarHaaparouskua löytyy koko maasta; esiintymät harvenevat kuitenkin pohjoiseen mennessä. Heinäkuusta lokakuulle voi tämän kaunottaren bongata seka-, mänty- ja kuusimetsistä sekä nevoilta, joilla kasvaa joko koivuja tai kuusia.Haaparouskuja löytyy kohtalaisen helposti, ilman suurempaa etsimistä. Esiintymät voivat olla joko yksittäisiä sieniä siellä täällä tai isompi rypäs. Haaparouskukin on kauppasieni ja näin ollen arvostettu sieni, joten se kannattaa napata metsästä mukaan, jo sellaisen löytää.
20227_79004.jpg
Leikkaa oikein ja oikeilla työkaluilla
Pensaat säilyvät elinvoimaisina 20–30 vuotta. Osa lajeista ei tarvitse leikkausta ja toiset vaativat sen vuosittain. Pensaat leikataan kuitenkin vasta tarvittaessa. Säännöllinen, säästeliäs leikkaus tukee parhaiten tasaista kasvua, tarpeeton saksiminen vain heikentää kasvin terveyttä.
20232_80853.jpg
Helle saapuu suomeen - 7 vinkkiä hellepuutarhaan
Monesti viileän alkukesän jälkeen sääennuste lupaa Suomeen hellettä koko maahan. Suomen kesä on tunnetusti vaihteleva sään puolesta. Toisinaan lämmin ilma, tuuli ja sateettomuus rasittavat kasveja. Kuivuudesta kärsivien kasvien kasvu hidastuu ja sato jää pieneksi. Kuivuudesta kärsivä kasvi on alttiimpi tuholaisten ja tautien hyökkäyksille. Kasvit voivat jopa kuolla. Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula antaa vinkit kuinka kasvit saa säilymään elinvoimaisina helteen ajan.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton