• Etusivu
  • Kasvillisuus

Näin kasvatat parsaa – kevään suosikki vihdoin omalta pihalta

Tiina Painokallio
Julkaistu 07.06.2025
asparagus-6323377_1920

Kevätaamun tuore parsa: Ensimmäiset versot kurkistavat maasta – sadonkorjuu on pian valmis alkamaan. (Kuva: Pixabay)

Parsa on kevään arvostettu herkku, joka hurmaa maullaan ja monikäyttöisyydellään. Tämä monivuotinen vihannes vaatii hieman kärsivällisyyttä, mutta palkitsee puutarhurin runsaalla ja pitkäikäisellä sadolla. Tässä artikkelissa opit parsan kasvattamisen perusteet, istutusvinkit sekä sadonkorjuun niksit – kaiken, mitä tarvitset päästäksesi alkuun parsan viljelyssä.

Parsa (Asparagus officinalis) on yksi kevään odotetuimmista vihanneksista. Se on herkullinen, terveellinen ja varhainen kevätvihannes, jonka maku on parhaimmillaan tuoreena omasta maasta nostettuna. Vaikka parsan kasvatus vaatii aikaa ja huolellista alkuvalmistelua, se on pitkällä aikavälillä erittäin palkitsevaa. Yhdestä hyvin hoidetusta kasvustosta voi saada satoa jopa 15–20 vuoden ajan.

Valitse oikea kasvupaikka

Parsa viihtyy parhaiten aurinkoisessa ja lämpimässä paikassa, jossa maa on hyvin ojitettu ja ravinteikas. Maaperän tulee olla hiekkainen tai hiekkamultainen, sillä savimaassa juuret voivat helposti mädäntyä. Parsa ei pidä märkyydestä – liika vesi on sen suurin vihollinen.

Ennen istutusta maa kannattaa parantaa kompostilla tai hyvin maatuneella lannalla. Kalkitse tarvittaessa, sillä parsa viihtyy hieman emäksisessä maassa (pH noin 6,5–7,5).

Miten parsa istutetaan?

Parsan kasvatus aloitetaan yleensä taimenjuurakoista, joita voi ostaa keväällä puutarhamyymälöistä. Ne istutetaan noin 20–30 cm syviin vakoihin 30–40 cm välein. Juuret levitetään varovasti auki mullan päälle ja peitetään kevyesti. Kun versot kasvavat, vakoa täytetään hiljalleen mullalla.

Ensimmäisenä vuonna parsan annetaan kasvaa rauhassa – satoa ei vielä kerätä. Tavoitteena on kehittää vahva ja elinvoimainen juuristo. Toisena vuonna voi kerätä muutamia versoja, mutta varsinainen sato alkaa kolmantena kasvuvuonna.

Sadonkorjuu ja hoito

Parsanversot nousevat keväällä heti maan lämmettyä. Ne kerätään, kun ne ovat noin 15–20 cm pitkiä ja ennen kuin nuput aukeavat. Versot katkaistaan varovasti maan pinnan alapuolelta veitsellä tai saksilla.

Sadonkorjuuaika kestää noin 6–8 viikkoa. Sen jälkeen kasvin annetaan kasvaa vapaasti, jotta se kerää voimia seuraavaa vuotta varten. Kesällä parsan lehvästö on näyttävä ja muistuttaa pientä pensasta – sitä ei kannata leikata ennen syksyä.

Talveksi kasvusto jätetään maahan ja leikataan vasta keväällä ennen uuden kasvun alkua.

<p data-block-key="ofzw1">Kypsä parsa lautasella: Vastapoimittu ja kevyesti höyrytetty parsa on kevään paras herkku. (Kuva: Pixabay)</p>
Kypsä parsa lautasella: Vastapoimittu ja kevyesti höyrytetty parsa on kevään paras herkku. (Kuva: Pixabay)

Miksi kasvattaa parsaa?

Parsassa yhdistyvät puutarhaharrastajan unelmat: pitkäikäisyys, aikaisuus ja herkullisuus. Vaikka se vaatii kärsivällisyyttä, on onnistuneen sadon tuore maku ja keväinen tunnelma kaiken vaivan arvoista. Parsaa voi käyttää keitoissa, salaateissa, pastoissa tai vaikka grillattuna lisukkeena – mahdollisuudet ovat loputtomat.

Kasvillisuus
hyötykasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20235_59081.jpg
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20235_81687.jpg
Vadelma (Rubus idaeus) on luonnonvarainen herkku
Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja vadelmaa voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja.
chian siemeniä purkissa ja leikkuulaudalla
Tutustu chia-siemeniin: kuitua, proteiinia ja terveyttä yhdellä lusikallisella
Chian siemenet ovat nousseet suureen suosioon terveystietoisten ruokailijoiden keskuudessa ja syitä on monia. Nämä pienet siemenet sisältävät huomattavan määrän ravintoaineita, jotka tukevat muun muassa sydämen, suoliston ja luuston terveyttä. Lisäksi ne sopivat hyvin monipuoliseen käyttöön niin vanukkaissa kuin leivonnassakin.
20219_72731.jpg
Puutarhurin syystoimet
Huolella tehdyt syystyöt varmistavat puutarhan seuraavan kasvukauden onnistumisen. Syksy on puutarhanhoidon tärkeimpiä ajanjaksoja: nyt luodaan tulevan kevään kasvun onnistumisen edellytykset. Onkin syytä luottaa syksyyn mainiona istutussesonkina. Aurinko ei paahda taimia uuvuksiin, ja lyhenevät ja viilenevät päivät sekä kostea maa varmistavat hyvän kasvuunlähdön.
202211_80064.jpg
Niinipuu eli metsälehmus pudottaa lehtiä? Asiantuntija vastaa
Tontillamme kasvaa niinipuu, iältään yli 40 vuotta. Ostaessamme tontin se oli pensasmainen ja nykyisin se on kaksihaarainen, varmaan n. 15 metriä korkea. Muutaman viime vuotena se on alkanut pudottaa kuivia, vihreitä lehtiä heti sen jälkeen kun ne ovat puhjenneet. Onko kysy siitä että se on jo suhteellisen iäkäs vai vaivaako sitä jokin tauti? Vieressä n. 2.5 m päässä kasvaa iso koivu.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton