Pensasmustikka hurmaa

Pensasmustikkaa voidaan lisätä pistokkaista ja solukkolisäyksellä. Viljelyalue matalilla ja puolikorkeilla pensasmustikoilla ylettyy Vaasan korkeudelle asti, mutta korkeat lajikkeet menestyvät vain Etelä-Suomessa. Lumisuoja on suureksi hyödyksi talvehtimiselle.

Mustikka menestyy kevyessä, humuspitoisessa hietamaassa. Läpäisevän maa on oltava erityisen hapan, pH alle 5,5. Happamuus saavutetaan lisäämällä maahan hapanta (havu-rodo) multaa tai kalkitsematonta turvetta. Kotikonstina maaperän happamoittamisessa auttavat kahvinporot. Pensasmustikka hyötyy ristipölytyksestä eli istuttamalla eri lajikkeita vierekkäin saa parhaan mustikkasadon.

Pensasmustikan kasvupaikan on oltava melko lämmin ja kosteuden tasainen, jotta marjakasvi menestyisi. Pensasmustikan juuret ovat lähellä maan pintaa, joten kastelusta on kuivina jaksoina huolehdittava. Liiallisen kuivuuden huomaa marjojen koosta ja pidempinä aurinkoisina jaksoina pensasmustikan lehdet saattavat varista. Kasvualusta pysyy paremmin kosteana, jos juurelle on lisätty katetta, esimerkiksi mäntykuoriketta.

Pensasmustikasta lisää Puutarha.netin Kasvikortistossa

Lue myös mustikasta (Vaccinium myrtillus)

Paras istutusaika on kevät, mutta astiataimia voi toki istuttaa läpi vielä syksyllä, kunhan maa on aivan sula. Pensasmustikat kukkivat hiukan metsämustikan jälkeen, joten niiden ristipölytystä ei yleensä tapahdu. Pensaslajikkeita kannattaa istuttaa useita vierekkäin, koska ristipölytys parantaa satoa jopa reilut 20 %. Pensasmustikkaviljelmää ei kannata perustaa rikkaruohoiselle maalle, vaan sitä ennen epämieluisat kasvit on tuhottava. Taimiväli on noin 1 metri ja riviväli noin 1,5 metriä.

Taimi istutetaan muutama sentti entistä istutuskohtaa syvemmälle. Pensasmustikka ei kaipaa voimakasta lannoitusta. Vuotuinen kevätlannoitus riittää. Rodo-lannoitteet käyvät pensasmustikalle mainiosti ja kalkiton perunalannoitekin sopii hyvin. Kalkkia ei saa lisätä. Pensaat ovat jänisten ja hirvien herkkua, joten ne kannattaa suojata kunnon verkolla. Pensasmustikkaa ei yleensä tarvitse leikata. Vain talven aikana vioittuneet tai kuivuneet oksat leikataan keväällä.

Kuuntele miten pensasmustikkaa lannoitetaan, asiantuntija vastaa

Pensasmustikka antaa satoa jo muutaman vuoden ikäisenä. Paras satoikä alkaa n. 6-vuotiaana, ja pensas saattaa marjoa jopa parikymmentä vuotta. Sato kypsyy elo-syyskuussa eli hieman metsämustikkaa myöhemmin.

Pensasmustikoiden marjat ovat vähemmän happoisia ja aromikkaita, mutta makeampia kuin kotimaiset metsämustikat. Vähäisen happopitoisuutensa vuoksi mustikat maistuvat makeilta, vaikka niissä on sokeria melko vähän. A-vitamiinia, mangaania ja kuitua mustikoissa sen sijaan on runsaasti. C-vitamiinia mustikassa on 15 mg/100 g.

Mustikan on todettu parantavan hämäränäköä, vähentävän silmien väsymistä sekä vahvistavan silmälihasten ja niiden hermojen verisuonia. Lisäksi mustikan aineosilla on todettu terveysvaikutuksia muun muassa laskimovirtaushäiriöissä.

Marjoja voi syödä tuoreena, pakastaa ja käyttää myös koristeena, kiisseleissä, marmeladeissa, mehuna, soseena ja hillona.

AINO on kotimainen risteytys (Arne x Augusta), joka on jalostettu Piikkiössä vuonna 1986. Se tuli markkinoille 1990-luvun lopulla. Itsepölyttyvä. Pensaasta kasvaa noin 80 cm korkea ja metrin leveä. Kukkii kesäkuun alussa samanaikaisesti Alvarin kanssa ja makeat marjat kypsyvät elokuussa. Marjan koko on noin 1 g ja väri tummansininen. Sato 1–2 kg. Vyöhykkeet I-IV(V).

ALVAR on kotimainen risteytys (Brunswick x June), joka on jalostettu Piikkiössä vuonna 1986. Se tuli markkinoille 1990-luvun lopulla, samaan aikaan Ainon kanssa. Itsepölyttyvä. Pensaasta kasvaa n. 90 cm korkea ja reilun metrin leveä. Kukkii samanaikaisesti Ainon kanssa, ja maukkaat marjat kypsyvät elokuussa muutamaa päivää ennen Ainoa. Marjan koko on noin 1 g ja väri tummansininen. Sato 1,5–3 kg. Vyöhykkeet I-IV(V).

ARNE on kotimainen risteytys (Rancocas x juolukka) x Rancocas, joka julkistettiin vuonna 1994. Pensaasta kasvaa n. metrin korkea ja leveä. Marjan koko on noin 1 g, väri heleänsininen ja maku miellyttävän mieto. Sato 1–2 kg, elokuussa. Vyöhykkeet I-II.

CHIPPEWA on Minnesotan Yliopistolla USA:ssa vuonna 1996 julkaistu lajike. Pensaasta kasvaa n. 90 cm korkea ja reilun metrin leveä. Hyötyy ristipölytyksestä, sopii NorthBluen rinnalle. Marjat ovat suuria (noin 2 g), aromikkaita ja makeita. Lajike on vastustuskykyinen mustikan versotaudille. Satoisa lajike, joka on nousemassa Minnesotan ykköslajikkeeksi. Talvenkestävyys ei ole aivan NorthBluen luokkaa. Vyöhykkeet I-IV?

GOLDTRAUBE on nopeakasvuinen lajike, joka tulee 1–1,5 m korkeaksi. Kukinta on touko-kesäkuussa. Marjat ovat suuret ja makeat. Vyöhykkeet I-IV.

JUNE on amerikkalainen risteytys vuodelta 1930. Pensaasta kasvaa noin 120 cm korkea ja metrin leveä. Marjan koko noin 1 g ja väri vaaleansininen. Sato noin 3 kg, elokuussa. Vyöhykkeet I-II.

NORTHBLUE on Minnesotan Yliopiston vuonna 1983 julkaisema lajike. On ollut päälajike siitä asti, kun pensasmustikkaa ryhdyttiin viljelemään Suomessa 1990-luvun alussa. Itsepölyttyvä. Pensaasta kasvaa noin 70 cm korkea ja reilun metrin leveä. Kasvutapa on hieman lamoava. Marjan koko on noin 2 g ja väri sininen. Sato 1–3 kg, elo-syyskuussa. Vyöhykkeet I-III(IV).

NORTHCOUNTRY on Minnesotan Yliopiston vuonna 1983 julkaisema lajike. Pensaasta kasvaa noin 60 cm korkea ja metrin leveä. Marjan koko noin 0,8 g ja väri sininen. Maku aromikkaampi kuin NORTHBLUE:lla. Sato 0,5–1,5 kg. Vyöhykkeet I-IV.

NORTHLAND on Minnesotan Yliopiston vuonna 1967 julkaisema lajike. Pensaasta kasvaa noin 100 cm korkea ja reilun metrin leveä. Marjan koko noin 1,5 g, väri vaaleansininen ja maku makea. Vyöhykkeet I-II(III).

PATRIOT on Mainen Yliopistolla USA:ssa vuonna 1997 julkaistu risteytys (Dixi x Michigan LB-1) x Earliblue. Pensaasta kasvaa yli 100 cm korkea ja reilun metrin leveä, tiheä. Marjan koko on yli 2 g, väri tummansininen ja maku makea. Sato kypsyy aikaisin elokuussa. Vyöhykkeet I-III.

POLARIS on Minnesotan Yliopistolla USA:ssa vuonna 1996 julkaistu lajike. Pensaasta kasvaa noin 100 cm korkea ja saman verran leveä, pysty ja tiheä. Marjan koko on noin 2 g, väri sininen, maku makea ja aromikas. Suosii ristipölytystä. Suositellaan NorthBluen rinnalle. Sato kypsyy aikaisin elokuussa. Vyöhykkeet I-III(IV).

SAINT CLOUD (St. Cloud) on Minnesotan Yliopistolla USA:ssa vuonna 1990 julkaistu lajike. Vaatii ristipölytyksen. Pensaasta kasvaa noin 70 cm korkea ja saman verran leveä. Marjan koko on noin 1 g, väri sininen ja maku makea. Sato kypsyy aikaisin elokuussa. Vyöhykkeet I-IV.

SINE on Piikkiössä vuonna 2001 kehitetty lajike. Pensaasta kasvaa noin 80 cm korkea ja saman verran leveä. Se on erittäin satoisa. Heleän siniset marjat. Vyöhykkeet I-IV.

SIRO on Piikkiössä vuonna 2001 kehitetty lajike. Pensaasta kasvaa ‹ 60 cm korkea ja saman verran leveä. Se on erittäin satoisa. Mustat, makeahkot marjat. Käytetään usein myös ryhmä- ja maanpeitekasvina. Vyöhykkeet I-III.

Huomioi myös nämä:

TUMMA
Matala varpumustikka (Vaccinium brittonii), marjat suurissa pitkissä tertuissa. Runsaasti haarova ja kasvutavaltaan maanmyötäinen, noin 40 cm korkea pensas. Leviää juurivesoista laajoiksi kasvustoiksi. Tekee runsaasti pieniä lähes mustia marjoja, joissa makea maku. Sato 0,5–1 kg. Vyöhykkeet I-V.

HELE
Matala kanadanmustikka (Vaccinium angustifolium), jolla on suuret ja pitkät marjatertut. Runsaasti haarova ja kasvutavaltaan maanmyötäinen, noin 30 cm korkea pensas. Leviää juurivesoista laajoiksi kasvustoiksi. Tekee runsaasti pieniä lähes mustia marjoja, joissa mieto maku. Komean kukinnan ja marjonnan sekä syysvärityksen ansiosta on käyttöä myös koristeistutuksissa. Sato 0,5–1 kg. Vyöhykkeet I-IV.