• Etusivu
  • Kasvillisuus

Piha kuntoon OSA 3/6; Nurmimatto reheväksi

Rakentajan toimitus
Päivitetty 08.08.2018
20124_30325.jpg

Toisena kesänä kylvöstä nurmikko kasvaa jo voimalla - paikoin vielä pilkottaa paljas maa.

Uudet kiinteistön omistajat - ja jotkut jo pidempäänkin sillä asuneet - kaipaavat helposti konkreettisia neuvoja pihapiirinsä kunnostamiseen. Tähän tarpeeseen vastaa Piha kuntoon -artikkelisarja, jonka kolmannessa osassa pistetään nenä nurmikkoon ja tarkastellaan nurmimattomme kuntoa.

Sarja sisältää seuraavat osat:
OSA 1/6: Katse puihin
OSA 2/6: Pensaat siisteiksi
OSA 3/6: Nurmimatto reheväksi
OSA 4/6: Hyötypuutarhan parannus
OSA 5/6: Kukkapenkit kauniiksi
OSA 6/6: Katse kokonaisuuteen

Miltä nurmikkosi näyttää?

Kasvaako nurmikkosi hyvin? Onko nurmikkosi terveen vihreä? Näihin kahteen kysymykseen vastaamalla saat jo hyvän kuvan nurmikkosi hyvinvoinnista. Mikäli nurmikkosi kasvaa kituliaasti, niin sen kasvuolosuhteissa on parantamisen varaa. Jos se esimerkiksi on kituliasta ja kellertävää, etenkin keväällä, niin lannoitusta tarvitaan. Jos taas sammal tuntuu valtaavan alaa nurmiheinien kustannuksella, niin se kertoo maan happamuudesta, sekä mahdollisesti kasvualustan tiivistymisestä ja liiallisesta kosteudesta. Silloin pitää tarttua kalkkipussiin ja talikkoon - jopa tehokkaampikin kasvualustan parantaminen ja ilmaaminen voi olla tarpeen.

Lisätietoa nurmikon kalkitsemisesta ja lannoittamisesta>>

Täältä taas löytyy muuta tietoa nurmikon hoitamiseen liittyen>>

Pitääkö paikkailla tai perustaa uusi nurmikko?

Kevät saattaa paljastaa kuolleita alueita nurmikosta, sammaloitunut paikka kaipaa uudistamista tai painanne täyttämistä. Joka tapauksessa alue pitää haravoida siistiksi (sammaloitunutta aluetta tulee myös ilmata talikon piikeillä, myös hiekkaa ja kalkkia kannattaa lisätä) ja pinta rikkoa (ja painanne täyttää). Kylvä siemenet, peitä turvehiekkaseoksella ja tiivistä. Käytä samaa siemenseosta kuin muuallakin nurmikossa kasvaa. Aukkopaikat eli kuolleet nurmikonosat pitää paikata, sillä muuten rikkakasvit tai sammal täyttävät ne.

Vai onko pihallasi vielä alueita, jotka pitäisi saada nurmimaton peittoon? Voit perustaa nurmikon ihan itse alusta alkaen, itse kylvämällä - tai vaihtoehtoisesti tilata valmiiksi kasvussa olevan siirtonurmikon. Etenkin sadevesille alttiit rinteet sekä sisääntulot ovat sellaisia paikkoja, joihin valmis siirtonurmikko kannattaa levittää. Siirtonurmella saat nopeasti valmista, tervettä ja tasalaatuista nurmikkoa - hyvin vähällä vaivalla kylvönurmeen verrattuna.

Kannattaa myös pitää mielessä, että puutarhan - ja nurmikon - aukkopaikkoihin voi kylvää myös niittykasvien siemeniä. Kestävät niittykukat ilahduttavat kukinnallaan myös kaupunkipuutarhassa ja sen reunoilla. Joissakin tapauksissa koko nurmikon voi korvata niittykasveilla - miettikää nyt vaikka mökin pihapiiriä, jossa laikuttain kasvava nurmiheinä ehtii aina liian pitkäksi. Se voisi olla ihanteellinen kasvualusta ja paikka kukkaniitylle!

Nurmikon ja niityn perustamisesta saat lisää tietoa täältä>>

Huomio

Huomio

Keskustelupalstalta saat "vertaistukea"!

Apua niin nurmikon kuin muunkin puutarhan kasvillisuuden suhteen voit saada myös kanssasisarilta ja -veljiltä. Asiaa aiheesta ja aiheen viereltäkin löydät tuolta Keskustelupalstalta...

Lisää luettavaa:

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

202310_79683.jpg
Suojaa kasvit jäniksiltä ja rusakoilta
Jänikset ja rusakot käyvät mielellään hakemassa itselleen pientä naposteltavaa omenapuun oksista sekä puun kuoresta, etenkin talviseen aikaan, kun ruoka on vähissä. Siitä alkaakin jännitysnäytelmä, selviääkö puu näistä hämärään aikaan tapahtuvista salaisista ruokailuhetkistä. Miten pihan puut ja pensaat kannattaisi suojata, jotta keväällä ei tarvitsisi jännittää niiden selviytymistä?
20228_44330.jpg
Syysasteri - syksyn koreimpia kukkia
Monivuotisiin, ruohovartisiin kasveihin, eli perennoihin kuuluva syysasteri(Aster novi-belgii) on perinteinen koristekasvimme. Se tuotiin Pohjois-Amerikan itärannikolta Eurooppaan 1700-luvulla ja Suomessa se yleistyi 1800-luvun loppupuolella. Kasvista on jalostettu satoja lajikkeita. Vanhemmista puutarhoista usein löytyvä matalampi ja aikaisemmin kukkiva "maatiaisasteri" on ilmeisesti syysasterin vanhempi lajike.
202211_80094.jpg
Viikon kysymys: Kuinka nuoren omenapuun voi leikata?
Istutin viime kesänä pienen perheomenapuun taimen. Puu on todella epäsuhta oksiltaan ja kysymys kuuluukin, kuinka minun kannattaa leikata se/ kuinka rankalla kädellä ensi keväänä?
202011_67474.jpg
Parveke syksyn väreissä
Kesäkukat alkavat näyttää rupsahtaneilta ja yöpakkasetkin ovat niitä jo nipistelleet. Mitä laittaa tilalle parvekkeen kaunistukseksi? Puutarhamyymälöistä löytyy runsaasti kasvivalikoimaa parvekkeen ehostukseksi. Kasveiksi kannattaa valita isohkoja näyttäviä ja kukkansa avanneita kasveja, sillä syksyn viileydessä kasvit kehittyvät ja kukat aukeavat hitaasti. Parvekelaatikoissa ja ruukuissa multaa ei tarvitse välttämättä vaihtaa, vaan kesäkukkien mullan voi hyödyntää.
20084_10478.jpg
Kasvikset ovat nyt Sydänmerkki-tuotteita
Kansallisten ja kansainvälisten suositusten mukaan kasviksia eli vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä tulisi syödä vähintään 400 - 500 grammaa päivässä. Kotimaiset Kasvikset ry on pukenut suosituksen muotoon Puoli kiloa päivässä. Näppituntumalla tämä määrä on kuusi kourallista. Lisäksi tulisi syödä muutama peruna. Keskimäärin suomalaiset syövät vain kolme ja puoli kourallista kasviksia päivässä. Yhteistä haastetta siis riittää saada kasvisten kulutus lisääntymään ja tällä tavalla samalla edistetyksi kansanterveyttä.– On todella merkittävä asia, että Suomen Sydänliitto on sisällyttänyt kasvikset Parempi valinta -sydänmerkin piiriin. Näin kuluttajat helpommin sisäistävät kasvisten olevan terveyttä edistäviä. Kasviksethan ovat suorastaan luonnon omia, funktionaalisia elintarvikkeita, Kotimaiset Kasvikset ry:n ravitsemusasiantuntija Päivi Jämsèn toteaa.Luontaisesti kasviksissa ei ole lisättyä suolaa, sokeria tai rasvaa. Sen sijaan kasvikset sisältävät runsaasti välttämättömiä ravintoaineita ja puolustuskykyä lisääviä ravintotekijöitä suhteessa vähäiseen energiamääräänsä. Lisäksi kasviksista saa nykyihmiselle tärkeää kuitua. Kasvisten käytön lisääminen on erityisen merkittävää painonhallinnassa ja monien elintapasairauksien ennaltaehkäisemisessä.
20238_82908.jpg
Viikon kysymys: Miten parsapenkin kunnostus kannattaa aloittaa?
Minun parsapenkkini on monta vuotta vanha, haluaisin kunnostaa sen. Mistä aloitan kun vielä on kasvukausi? Katkaisenko versot vai nostanko koko parsan juurineen ylös ja muokkaan/vaihdan maan uuteen? Löydän vain taimien istutuksesta ohjeita.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton