• Etusivu
  • Hoitotyöt

Puiden ja pensaiden kasvuvyöhykkeet - vyöhykekartta

Tiina Painokallio
Päivitetty 02.03.2025
20222_76860.jpg

Tuomi (kuva: Pixabay)

Suomi jaetaan yhdeksään vyöhykkeeseen kasvien menestymisen suhteen. Vyöhykejakoon vaikuttavat muun muassa kasvukauden pituus, tehoisan lämpötilan summa sekä talviolosuhteet.

Paikallisilmastoon vaikuttavat muun muassa vesistöjen läheisyys (meret lievittävät kovimpia pakkasia talvella, järvet karkottavat kukkimisaikojen halloja) ja alueen maastonmuodot (syvissä laaksoissa on kylmää ilmaa kesällä ja talvella, kukkulat taas ovat muuta ympäristöään lämpimämpiä). Järveen viettävä lounaisrinne hietamaalla, ylä- eli koillispuolellaan havumetsä, lienee paikallisilmastollisesti ihannepaikka puutarhalle.

Kotipihan pienilmastoon vaikuttaa tontin korkeusolosuhteiden lisäksi kasvillisuuden tarjoama suoja (puiden alla on hyvä suoja sekä pakkasilta että halloilta, päivällä varjoisuudesta taas on haittaa). Aukeiden paikkojen pohjois- ja itäreunat, joita reunustavat havupuut, ovat erityisen lämpimiä päiväsaikaan, sillä niissä auringon säteilyenergia muuttuu runsaimmin (havaittavissa olevaksi) lämmöksi.

Kasvien menestymiseen vaikuttaa myös maan laatu ja se, missä vaiheessa kasvukautta routa sulaa. Muokatut maat ja mineraalimaat ovat vähemmän hallanarkoja kuin turvemaat tai heinikot.

<p data-block-key="1t5i6">Vyöhykekartta</p>
Vyöhykekartta
Ohje

Ohje

Vyöhykkeiden selitykset:

1A Suotuisan suven alue Ahvenanmaa
1B mantereen paras Lounais-ja etelärannikko Helsinki-Rauma
2 Järvien ja peltojen vyöhyke Porista Savonlinnaan
3 Suomen perusmaisemaa Vaasasta Kiteelle
4 Mäkiseutujen ja lakeuksien vyöhyke Kokkolasta Joensuuhun
5 Tasankojen, soiden ja vaarojen vyöhyke Oulusta Kolille
6 Vedenjakajamailta Lapin porteille Kemi-Ylitornio-Kuhmo
7 Etelä- ja Keski-Lappi
8 Tuntureiden paljakat

Kaksoisnumeroidut vyöhykkeet 4/5, 6/6 ja 6/7 sisältävät kahden vyöhykkeen olosuhteita, jolloin lämpimät mäenrinteet ja lauhkeat vesistöjen rannat kuuluvat suotuisampaan vyöhykkeeseen ja alavat suoseudut ankarampaan vyöhykkeeseen.

Vyöhykejako on ylimeteorologi Reijo Solantien tekemä.

Lähde: Ilmatieteen laitos

Oikea kasvi oikeaan paikkaan

Kotipihan kasveja valitessa kannattaa ensimmäiseksi huomioida kasvuolosuhteet – siis valon määrä sekä maaperän kosteus ja koostumus. Lisäksi kasvivalintoihin vaikuttaa pihan maantieteellinen sijainti. Suomi on pitkä maa ja mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä ankarammiksi kasvuolosuhteet muuttuvat.

Aurinkoa vai varjoa?
Tärkeimpiä kasvien menestymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat pihan valo-olosuhteet. Varjon kasvit eivät viihdy paahteessa ja auringonpalvojat puolestaan kärsivät valon puutteesta. Selvitä siis, mihin pihan osaan aurinko paistaa koko ajan, osan päivää tai ei ollenkaan. Huomioi myös vuodenaikojen vaihtelut. Keväällä aurinkoiselta vaikuttava paikka voi keskikesällä olla varjoisa, jos ympärillä on lehtipuita.

Kuivaa vai kosteaa?
Vesi on kasveille elinehto. Toiset tarvitsevat sitä paljon, toiset vain hyvin vähän. Kasvien vedentarvetta voi paikata kastelemalla, mutta miksi istuttaa kuivaan paikkaan paljon vettä vaativia kasveja tai vastaavasti hukuttaa kuivan paikan kasvit märkään maahan, kun muitakin vaihtoehtoja on?

Multaa, hiekkaa vai savea?
Jotkut kasvit viihtyvät luonnostaan soraharjulla, toiset taas kaipaavat muhevaa multaa. Jotkut tarvitsevat kalkkia, toiset pitävät happamasta maasta.

Helpoimmalla pääset, jos valitset sellaisia kasveja, jotka viihtyvät olemassa olevassa, pihan luontaisessa maaperässä. Jos sen sijaan haluat istuttaa hiekkaisen maan kasveja savipellolle tai ravinteikasta ja kalkkipitoista multaa vaativia kasveja turvesuolle, valmistaudu parantamaan maaperää toden teolla.

Ohje

Ohje

Käytä hyväksesi Puutarha.netin Kasvikortistoa

Kaikki nämä seikat voit ottaa huomioon Kasvikortiston haku-palvelua käyttäessäsi. Kasvikortiston yli 1400 kasvikortista löytyy varmasti sopivia lajeja mihin paikkaan vain.

Voit myös määritellä hakemasi kasvin korkeuden, kukinta-ajankohdan, kukinnon värin ynnä muun sellaisen avulla. Kasvikortistossa on erittäin monipuoliset hakupalvelut.

Lue lisää Kasvikortistosta

Hoitotyöt
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20236_63320.jpg
Liljakukko, pieni kirkkaanpunainen kuoriainen
Liljakukko (Lilioceris lilii) on vähän alle sentin pituinen kovakuoriainen, jonka kapea keskiruumis on kirkkaanpunainen ja muut ruumiinosat mustia. Liljakukko talvehtii maassa karrikkeiden seassa, mistä se lähtee munimaan keväällä ja samalla se syö liljojen lehtiä, kukkia, nuppuja ja varsiakin.
20226_65618.jpg
Marjapensaiden taudit ja tuholaiset kuriin
Herukoilla ja karviaisilla esiintyy useita eri virus-, bakteeri- ja sienitauteja. Niiden tunnistaminen on olennaista oikean torjuntakeinon valitsemiseksi.
20239_60083.jpg
Maukas marja-aronia <i>(Aronia Prunifolia-ryhmä)</i>
Aroniat ovat erinomaisia monikäyttökasveja. Ne sopivat parhaiten vapaasti kasvaviin aidanteisiin ja pensasryhmiin. Pienellä tontilla jo yksi pensas saattaa riittää. Alkukesää ne koristavat valkoisella, miedosti tuoksuvalla huiskilokukinnallaan ja kiiltävällä, tummanvihreällä lehdistöllään. Aroniat ovat kuitenkin komeimmillaan syksyllä, kun lehdet saavat hehkuvan punaisen tai oranssinkeltaisen ruska-asunsa.
20224_77766.jpg
Lasitetulla terassilla lisää ihania hetkiä mökkielämään ja lisätilaa kasveille ja yrteille
Suomalaisille kesä ja mökki kuuluvat vahvasti yhteen ja mökkikauden alkaminen on monelle vuoden kohokohta. Mökkikaudesta kannattaakin ottaa kaikki irti, sillä talven pimeydessä on ihana muistella mökkiterassilla juotuja aamukahveja tai keskiyön auringon ihastelua. Toisinaan lyhyestä kesästä jää päällimmäisenä mieleen hankala sää – äkillisen sadekuuron pilaama ruokailuhetki tai terassille tuulen mukana ajautuvat risut, lehdet ja siitepölyt. Kuulostaako liiankin tutulta?
20_P_130642_1.jpg
Miten villivadelmasta pääsee eroon?
Villivadelmaan pätee vähän sama kuin kriikunaan. Se tekee juurivesaa todella paljon, helposti ja aika pitkiäkin matkoja. Eli aikaisemmin sanoin, että kriikunan juurivesaa ei saa myrkyttää glyfosaatilla. Villivadelman juurivesoja kyllä sitten voi, jos siitä halutaan kokonaan eroon. Ja se vaatii kyllä useampia myrkytyskertoja tai torjuntakertoja, niinkuin kauniisti sanotaan.Glyfosaatti -valmisteita ovat esimerkiksi Roundup tai Glyfonova Bio. Glyfosaatin käytöstä ollaan tänä päivänä tietenkin montaa mieltä. Tällä hetkellä sen käyttö on Suomessa sallittu vielä 2022 vuoteen asti. Mutta jos sitä käyttää, niin kaikki käyttö- ja turvallisuusohjeet pitää sitten todella tarkkaan lukea. Esimerkiksi vesistöjen äärellä sen käyttö on todellakin kielletty! Eli täytyy olla tarkkana.Glyfosaatti puree villivadelmaan, mutta vaatii useamman käsittelykerran. Eli sanotaan näin: 2-3 viikon välein. Ehkä kaksi, jopa neljä kertaa ennenkuin se tosiaan taantuu ja kuolee pois.
20229_79609.jpg
Kohdistetut kasvilamput vai kauttaaltaan hyvä led-valaistus?
Led-lamppujen käyttöä kasvivaloina esim. taimien kasvattamisessa on muutamien viime vuosien aikana alettu suosia muun muassa siksi, että led-lamput kasvivaloina eivät kuumene niin paljoa kuin energiansäästölamput, hehkulampuista puhumattakaan. Hyvät led-lamput ovat lisäksi energiatehokkaampia kuin energiansäästölamput. Myös kotoisat huonekasvimme tarvitsevat hyvälaatuista valoa. Valaisimissa kannattaa panostaa korkean CRI:n eli värintoistoindeksin led-yleisvalaisimiin, joiden valossa viihtyvät sekä ihmiset että kasvit.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton