Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) on happaman herkullinen ja monikäyttöinen luonnonmarja
Puolukan punaiset marjat kypsyvät loppukesällä ja syksyn alussa. Kypsymisen ajankohta vaihtelee kasvupaikan, alueen ja kesän sääolojen mukaan. (Kuva: Pixabay)
Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) on puolukoiden sukuun (Vaccinium) ja kanervakasvien heimoon kuuluva 10‒40 cm korkea, ainavihanta varpu. Puolukka kasvaa laajalla alueella pohjoista pallonpuoliskoa.
Puolukka kukkii keväällä ja kypsyy syksyllä – arvostettu luonnonmarja metsän siimeksessä
Puolukalla on ainavihannat, nahkeat lehdet, joiden alapinnalla näkyy pieniä tummia pisteitä. Puolukka kukkii tavallisesti alkukesällä. Valkoiset tai vaaleanpunertavat kukat muodostavat verson latvaan nuokkuvan tertun.
Puolukan marjat kypsyvät loppukesällä ja syksyn alussa. Kypsä marja on punainen, pallomainen ja maultaan happaman raikas. Puolukka kasvaa yleisenä etenkin kuivahkoissa ja kuivissa kangasmetsissä.
Puolukka kuuluu Suomen tärkeimpiin luonnonmarjoihin. Metsien puolukkasato vaihtelee vuosittain muun muassa kukinnan, pölytyksen ja kesän sääolojen mukaan. Luonnonvarakeskus seuraa puolukkasadon kehittymistä vuosittain eri puolilla Suomea sijaitsevissa havaintometsiköissä. Satotilanne ja marjojen kypsyminen vaihtelevat vuosittain ja alueittain.
Ohje
Tiesitkö tätä puolukasta?
Puolukan saattaa sekoittaa sianpuolukkaan (Arctostaphylos uva-ursi). Se kasvaa puolukan tavoin kuivilla kankailla ja kalliorinteillä. Sianpuolukan erottaa puolukasta parhaiten sen lehdistä: sianpuolukan lehdillä on alapinnalla verkkosuonitus ja puolukan lehtien alapinnalla on tummia pisteitä (ilmarakokuoppia). Sianpuolukan lehdet kapenevat tyveä kohti. Lisäksi sianpuolukan marjat ovat mauttomia, kuivia ja jauhoisia, eikä niillä ole juuri käyttöä talousmarjoina.
Puolukka voi risteytyä myös mustikan kanssa. Risteymä tunnetaan nimellä Vaccinium × intermedium, ja sen ominaisuudet ovat puolukan ja mustikan välimuotoja.
Puolukan käyttö
Ravintona:
Puolukka on ruoanlaitossa monikäyttöinen marja. Siitä tehdään esimerkiksi mehua, hilloa, puuroa, sosetta ja hyytelöä. Puolukkaa voi käyttää myös leivonnassa ja monissa suolaisissa ruoissa. Sitä voidaan myös lisätä leipään sekä mämmiin. Ihmisten lisäksi puolukoita syövät ainakin kanalinnut, rastaat, karhut, mäyrät, muutkin petoeläimet sekä metsähiiret ja -myyrät.
Puolukka osana ruokavaliota
Puolukka sisältää ravintokuitua sekä erilaisia vitamiineja, kivennäisaineita ja kasvikunnan bioaktiivisia yhdisteitä. Marjojen happaman maun taustalla ovat niiden sisältämät orgaaniset hapot. Puolukka sopii monipuolisesti osaksi ruokavaliota sellaisenaan sekä esimerkiksi puuroihin, smoothieihin, leivontaan, hilloihin ja mehuihin.
Lisätietoa puolukasta Kasvikortistossa
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat