• Etusivu
  • Kasvillisuus

Sormustinkukka - perinnekasvi puutarhasta toiseen

Rakentajan toimitus
Päivitetty 14.08.2023
20227_71464.jpg

(Kuva: Shutterstock)

Perinnekasvi puutarhasta toiseen -artikkelisarjan perinnekasveihin kuuluu sormustinkukka (Digitalis purpurea).

Rohtosormustinkukka (Digitalis purpurea)

Rohtosormustinkukka on suosittu koristekasvi ja maamme eteläosissa sitä tavataan luontoonkin villiintyneenä. Pääasiassa se on vanhojen kartanonpuistojen ja maatalojen pihapiirien viljelyjäänne, joka ei kovinkaan voimakkaasti leviä alkuperäiseltä kylvöpaikalta kauemmaksi.

Rohtosormustinkukan teriö on yleensä punainen tai sinipunainen, joskus valkoinenkin. Maamme lounaisimmassa kolkassa Ahvenanmaalla kasvaa jokseenkin vakiintuneena, joskin harvinaisena myös keltateriöinen laji, keltasormustinkukka (D. grandiflora).

Huom! Rohtosormustinkukan maanpäälliset osat ovat hyvin myrkyllisiä.

(Kuva: Pixabay)
(Kuva: Pixabay)

Tiesitkö? Kasvin sisältämillä digitalisglykosideilla on sijansa lääketieteessä; kukinta-aikaan kerättyjä lehtiä käytetään yhä sydämen vajaatoiminnan hoitoon määrättävien valmisteiden raaka-aineina.

Heimo: Ratamokasvit – Plantaginaceae (aiemmin Naamakukkaiskasvit – Scrophulariaceae)

Kasvumuoto: 2-vuotinen ruoho

Korkeus: 0,5–1,5 m. Varsi haaraton

Kukka: Kellomainen tai suppilomainen, sinipunainen tai punainen, joskus valkoinen tai vaaleankeltainen, yleensä sisältä täplikäs, 4–5 cm pitkä, hyvin matalaan 4-liuskainen, nuokkuva. Kukinto runsaskukkainen, pitkä, toispuolinen latvaterttu.

Lehdet: Tyvellä ruusukkeena, pitkäruotisia, ylempänä kierteisesti, yhä lyhytruotisempia. Lapa suikean puikea, nyhälaitainen, alta tiheään huopakarvainen.

Hedelmä: Puikea kota

Kasvupaikka: Kiviset rinteet, metsänreunat, tienvarret, joutomaat ja puutarhat. Koristekasvi sekä viljelyjäänne ja -karkulainen

Kukinta: Heinä–elokuu

Ohje

Ohje

Sormustinkukka lyhyesti:

Heimo: Ratamokasvit – Plantaginaceae (aiemmin Naamakukkaiskasvit – Scrophulariaceae)

Kasvumuoto: 2-vuotinen ruoho

Korkeus: 0,5–1,5 m. Varsi haaraton

Kukka: Kellomainen tai suppilomainen, sinipunainen tai punainen, joskus valkoinen tai vaaleankeltainen, yleensä sisältä täplikäs, 4–5 cm pitkä, hyvin matalaan 4-liuskainen, nuokkuva. Kukinto runsaskukkainen, pitkä, toispuolinen latvaterttu.

Lehdet: Tyvellä ruusukkeena, pitkäruotisia, ylempänä kierteisesti, yhä lyhytruotisempia. Lapa suikean puikea, nyhälaitainen, alta tiheään huopakarvainen.

Hedelmä: Puikea kota

Kasvupaikka: Kiviset rinteet, metsänreunat, tienvarret, joutomaat ja puutarhat. Koristekasvi sekä viljelyjäänne ja -karkulainen

Kukinta: Heinä–elokuu

Kiinnostavatko sormustinkukat ja muut perinnekasvit?

Puutarha.netin Kasvikortistosta löydät lisää tietoa ja kuvia sormustinkukista!

Perinnekasvi puutarhasta toiseen -sarjassa on esitelty muun muassa lehtoakileija (Aquilegia vulgaris) ja maariankello (Campanulla medium) sekä harjaneilikka (Dianthus barbatus). Lue kaikki sarjan osat tästä.

Kasvillisuus
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

202211_80117.jpg
Viikon kysymys: Mikä kuvassa oleva kukka on?
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20235_59081.jpg
Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
20228_79410.jpg
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Istutin seka-aidateen, jossa eniten näkösuojaa tarvitsevalle paikalle istutin pilarituijia (Thuja occidentalis 'Fastigata'). Tuijat ovat vielä sen verran kapeita, että niiden eteen haluaisin istuttaa 1–1,5 m korkeiiksi kasvavia pensaita tai suuria perennoja. Mutta miten etäälle tuijista istutukset pitää tehdä? Onko se 1 m vai 1,5 m etäisyydelle? Nämä uudet siis vahvistamaan näkösuojaa, kun muuten tuija-aidanne on tästä kohden harva.
Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20235_81644.jpg
Lannoitteena koiran uloste? Asiantuntija vastaa
Naapurin lannoittaa rajallamme olevaa orapihlajaaaitaa koirien ulosteilla. Onkohan tämä oikeaoppista lannoitusta?
20236_71255.jpg
Tuomipihlaja - satoisa, kaunis, peittävä ja näyttävä
Tuomipihlajat (Amelanchier) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva suku, jonka lajeista suurin osa kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Amerikan lauhkealla vyöhykkeellä. Monia tuomipihlajalajeja käytetään koriste- tai marjakasveina myös Suomessa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton