Sormustinkukka – perinnekasvi puutarhasta toiseen

(Kuva: Shutterstock)
Perinnekasvi puutarhasta toiseen -artikkelisarjassa esittelemme pihojemme kestäviä kasveja. Yksi niistä on sormustinkukka (Digitalis purpurea). Artikkelin lopusta pääset tutustumaan muihin perinnekasveihin ja lukemaan kaikki sarjan osat.
Rohtosormustinkukka (Digitalis purpurea)
Rohtosormustinkukka on suosittu koristekasvi ja maamme eteläosissa sitä tavataan luontoonkin villiintyneenä. Pääasiassa se on vanhojen kartanonpuistojen ja maatalojen pihapiirien viljelyjäänne, joka ei kovinkaan voimakkaasti leviä alkuperäiseltä kylvöpaikalta kauemmaksi.
Rohtosormustinkukan teriö on yleensä punainen tai sinipunainen, joskus valkoinenkin. Maamme lounaisimmassa kolkassa Ahvenanmaalla kasvaa jokseenkin vakiintuneena, joskin harvinaisena myös keltateriöinen laji, keltasormustinkukka (D. grandiflora).
Huom! Rohtosormustinkukan maanpäälliset osat ovat hyvin myrkyllisiä.

Tiesitkö? Kasvin sisältämillä digitalisglykosideilla on sijansa lääketieteessä; kukinta-aikaan kerättyjä lehtiä käytetään yhä sydämen vajaatoiminnan hoitoon määrättävien valmisteiden raaka-aineina.
Ohje
Sormustinkukka lyhyesti:
Heimo: Ratamokasvit – Plantaginaceae (aiemmin Naamakukkaiskasvit – Scrophulariaceae)
Kasvumuoto: 2-vuotinen ruoho
Korkeus: 0,5–1,5 m. Varsi haaraton
Kukka: Kellomainen tai suppilomainen, sinipunainen tai punainen, joskus valkoinen tai vaaleankeltainen, yleensä sisältä täplikäs, 4–5 cm pitkä, hyvin matalaan 4-liuskainen, nuokkuva. Kukinto runsaskukkainen, pitkä, toispuolinen latvaterttu.
Lehdet: Tyvellä ruusukkeena, pitkäruotisia, ylempänä kierteisesti, yhä lyhytruotisempia. Lapa suikean puikea, nyhälaitainen, alta tiheään huopakarvainen.
Hedelmä: Puikea kota
Kasvupaikka: Kiviset rinteet, metsänreunat, tienvarret, joutomaat ja puutarhat. Koristekasvi sekä viljelyjäänne ja -karkulainen
Kukinta: Heinä–elokuu
Kiinnostavatko perinnekasvit?
Perinnekasvit siirtyvät puutarhasta toiseen ystävän antamina jakopaloina tai hetken mielijohteesta kerättyinä siemeninä. Monia on kasvatettu Suomessa jo vuosisatoja, joskus alun perin jo unohduttuihin tarkoituksiinsa.
Esimerkiksi eräät 1600-luvun lääkkeiden lähteinä arvostetut kasvit jatkavat elämäänsä perinnepihojen kukkapenkeissä ja monet lajit ovat vakiintuneet vanhan asutuksen liepeillä kasvaviksi viljelyjäänteiksi.
Vuosisatojen kuluessa puutarhoissamme on viljelty tuhansia eri kasvilajeja ja -lajikkeita. Sen ansiosta käytössämme on nyt laaja valikoima ilmastoon sopeutuneita kasveja.
Perinnekasvi puutarhasta toiseen -artikkelisarjassakukat ovat:
- harjaneilikka (Dianthus barbatus)
- kaunopunahattu (Echinacea purpurea)
- ketoneilikka (Dianthus deltoides)
- lehtoakileija (Aquilegia vulgaris)
- maariankello (Campanula medium)
- ruiskaunokki (Centaurea cyanus)
- silkkiunikko (Papaver rhoeas)
- iltahelokki (Oenothera biennis)
- keltasauramo (Anthemis tinctoria)
Tutustu lisää myös muihin kasveihin Puutarha.netin Kasvikortistossa tai keskustele kasveista muiden harrastajien kanssa Puutarha.netin keskustelupalstalla.
Aiheeseen liittyvää

Onnistuuko kynäkatajan siirtäminen? Asiantuntija vastaa

Mikä kuvassa oleva kukka on? Asiantuntija vastaa

Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen

Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa

Amppeli säästää tilaa
