Talviviljely ‒ mitä ihmettä?

Talviviljelyn etuna on, että kylmässä kasvaneita kasveja ei tarvitse erikseen koulia, vaan ne voi istuttaa suoraan maahan. Tämän lisäksi ne myös kestävät paremmin erilaista säänvaihtelua, koska ne ovat jo tottuneet siihen. Näin kasvatettujen taimien kohdalla ei siis tarvitse enää miettiä erikseen säätiloja tai lämpötiloja. Talviviljelyä voisikin ajatella eräänlaiseksi ulkona tapahtuvaksi esikasvatukseksi.

Edut: Ei tarvitse koulintaa, taimet voi istuttaa suoraan maahan, taimet ovat säänkestävämpiä.

Talviviljelyssä on kaksi vaihtoehtoista tapaa. Voit tehdä kylvön muovilaatikkoon tai vaihtoehtoisesti istutusaltaaseen, kumpi sinulle on mieluisampi ratkaisu.

Muovilaatikko:

Tarvitset korkean, kannella varustetun tukevan muovilaatikon. Kannen suhteen on tärkeää, että sen saa napsautettua tiiviisti kiinni. Korkeutta laatikossa tulee olla siksi, että kasveilla on riittävästi tilaa kasvaa, vaikka joutuisivatkin odottamaan hetken lopullista istutuspaikkaansa.

Lisäksi tarvitset pieniä muovirasioita, joita saat esimerkiksi viinirypäleistä tai kirsikkatomaateista – leikkaa kannet irti. Tässä vaiheessa kannattaa testata, miten pienet rasiat sopivat muovilaatikkoon, sillä tyhjinä niitä on helppo siirrellä ja sijoitella uudelleen.

Yllättäen tarvitset myös porakoneen, sillä seuraava tehtäväsi on porata muovilaatikon yläreunaan joka kantille tasaisesti tuuletusreikiä. Reikiä voit lisätä myös myöhemmässä vaiheessa, jos tuntuu, että muovilaatikossa on liikaa kosteutta. Muista tehdä muutama reikä myös pohjaan, jolloin ylimääräinen vesi pääsee valumaan ulos. Kannen osalta on olemassa kahta koulukuntaa, toiset jättävät kannen rei’ittämättä, toiset tekevät myös siihen reikiä. Mikäli kantta ei rei’itä, pystyy itse säätelemään kosteusolosuhteita. Jatkuvasti tippuva vesi voi nimittäin tehdä koloja kylvöksiin.

Mitä tarvitset: Kannellisen korkean muovilaatikon, pieniä hedelmärasioita, porakoneen.

Esikylvö soveltuu monille kasveille. Tarkastele siemenpussissa olevia ohjeita ja kuvausta. Jos pussissa mainitaan, että kyseinen kasvi alkaa kukkia aikaisin lämpimien säiden saavuttua, tarkoittaa se, että kyseinen kasvi kestää kylmää. Tällaisia kasveja ovat esimerkiksi tilli, selleri, persilja, salaatit, kaalit sekä jotkin kukat, kuten esimerkiksi ruiskaunokki. Lisäksi on olemassa erityisesti tähän soveltuvia kasveja. Itsesiementävät kasvit sopivat myös kylmäviljelyyn.

Mullaksi suositellaan tavallista lannoitettua puutarhamultaa, halutessasi voit käyttää vaikka oman puutarhasi multaa. Voit siis kylvää samaan multaan kuin mihin kylväisit istuttaessasi kasvia ulos. Et tarvitse erikoisuuksia.

Istutusvaiheessa ripottele siemenet multaan ja peittele se mullalla ohuelti tai kuten kyseisen kasvin kylvöohjeessa sanotaan. Tässä vaiheessa kylvöä ei tarvitse kastella, vaan laatikkoon laitetaan lunta, joka keväällä sulaessaan kastelee kylvön ja siemenet alkavat itää.

Levitä istutusten päälle lunta noin 5–6 senttiä – se ei ole niin tarkkaa. Lunta voi joutua lisäämään joissain tapauksissa, esimerkiksi silloin, kun suojasää alkaa sulattaa lunta hieman liian aikaisin. Ota kuitenkin huomioon, että jos kylvö on märkää, älä lisää lunta, vaikka se olisi sulanut kokonaan.

Sulje kansi tiiviisti ja sijoita muovilaatikko ulos varjoisaan paikkaan. Keväällä auringon alkaessa lämmittää, voi laatikon siirtää puolivarjoon – älä sijoita suoraan aurinkoon, sillä silloin laatikossa tulee liian tukalat oltavat. Lämpiminä päivinä kantta voi hieman raottaa ja antaa kylvön tuulettua.

Näet kasvien istutusvalmiuden kurkistamalla muovilaatikon pohjaan, jos juurikarvoja on syntynyt ja selvästi nähtävillä, on juuristo kehittynyt. Voit irrotella pienet taimet varovasti tai kokonaisina mättäinä ja istuttaa lopulliseen paikkaansa.

Istutus: Oman puutarhasi multa soveltuu kylvöön, kylvä siemenet mutta älä kastele, lisää lunta ja vie laatikko ulos.

Istutuslaatikko:

Periaate on sama kuin muovilaatikonkin kanssa. Istutuslaatikon kohdalla tarvitsee hieman valmistella kevään kylvöä jo syksyllä. Syksyllä mullan sekaan kannattaa nimittäin lisätä kasvinosia sekä muuta puutarhajätettä, lannoittaa sekä tasoittaa pinta tasaiseksi. Tällä on merkitystä kylvövaiheessa.

Istutuksen tullessa ajankohtaiseksi poista istutusaltaasta enin lumi – syksyllä luotu tasainen pinta on helppo kuoria lumesta. Lisää jäisen maanpinnan päälle muutaman sentin vahvuudelta uutta sulaa multaa. Maahan voit kylvää samoja siemeniä kuin mitä kylväisit muovilaatikkoonkin. Huomioi kuitenkin, että tämä viljelytapa soveltuu paremmin juureksille, kuten porkkanalle ja palsternakalle, jonka juuriin ei tule koskea.

Jaa pintaan sopivin välein kylvövaot. Halutessasi voit kylvää ja istuttaa vaiheissa. Esimerkiksi retiisit, rucola, pinaatti ja aasialaiset kaalit alkavat kukkia varhaisessa vaiheessa ja niitä voi kylvää hitaammin kasvavien kasvien lomaan, näin saadaan maksimoitua viljelyala.

Ja kuten muovilaatikonkin kanssa, levitä päälle kerros lunta sekä kansi. Kannen tehtävä on luoda kasvihuonemaiset olosuhteet sekä suojata lisälumelta. Jos lunta pääsee kylvön päälle liikaa, ei kasvu pääse alkuun. Kevään koitettua muista kastelu tarvittaessa.

Ennakoi: Huolehdi istutuspenkki kuntoon jo syksyllä, ravitse ja tasoita maa.

Milloin talvikylvö alkaa tuottaa satoa?

Lajista riippuen voivat siemenet alkaa itää jo huhtikuun puolivälissä. Omaa pinaattia voi saada jo vaikka toukokuussa. Houkuttelevaa, eikö?

Haluatko nähdä alkuperäisen haastattelun?
Pääset katsomaan sen tämän linkin kautta