Tyrni – monipuolinen ja kestävä pensas
Tyrni on yksi Suomen ravinteikkaimmista marjakasveista, ja sillä on monia käyttötarkoituksia niin ruoassa, kosmetiikassa kuin maaperän parantamisessakin. (Kuva: Envato)
Monikäyttöinen tyrni (Hippophaë rhamnoides) on kotimainen pensas, joka tuottaa terveellisiä, C-vitamiinipitoisia marjoja, ja joiden kirpeä maku sopii mehuihin ja marmeladeihin. Hopeanharmaan lehdistönsä ansiosta tyrni on myös koristeellinen, ja sen voimakkaat juurivesat sitovat tehokkaasti maata. Kasvi viihtyy karussakin maaperässä ja vaatii vain vähän hoitoa, sillä se ei tarvitse jatkuvaa leikkaamista eikä runsaasti lannoitteita.
Tyrni kasvaa lajikkeesta riippuen 2–5 metrin korkuiseksi ja sen tiheys sekä piikkisyys vaihtelevat. Pensas kukkii keväällä huomaamattomin kukin, mutta kirkkaan oranssit marjat erottuvat selvästi talvellakin. Marjojen kehittymiseen tarvitaan sekä emikasveja että pölyttäväksi istutettuja hedepensaita. Syksyllä kypsyvät marjat sisältävät poikkeuksellisen paljon C-vitamiinia (100–400 mg/100 g marjoja). Tyrniöljy on hyväksi iholle, limakalvoille, sydämelle, verisuonistolle, verenkierrolle ja elimistön puolustusjärjestelmälle.
Aurinkoa rakastava tyrni kestää hyvin tuulta ja suolaa, ja se soveltuu erinomaisesti hiekkarannoille sekä eroosioherkille rinteille. Se ei kuitenkaan sovi hentojen kasvien kumppaniksi, koska sen voimakkaat juurivesat leviävät laajalle. Typpeä sitovana kasvina se pärjää vähäravinteisessakin maassa, viihtyen yhtä hyvin kuivilla kangasmailla kuin kosteilla rantahietikoilla.
Tyrnin viljely ja hoito
Tyrni on kaksikotinen kasvi, eli marjojen saamiseksi tarvitaan sekä emikasveja että pölyttäviä hedepensaita (yksi hede riittää noin 5–7 emikasville). Se viihtyy aurinkoisilla paikoilla ja sietää kuivuutta hyvin, koska sen juuret ulottuvat syvälle maaperään. Tyrni ei siedä seisovaa vettä, joten kasvualustan on oltava hyvin ojitettu. Se sitoo typpeä juurinystyröidensä avulla, joten lannoitustarve on vähäinen. Tyrni ei vaadi säännöllistä leikkaamista, mutta tarvittaessa vanhoja oksia voi poistaa sadonkorjuun jälkeen.
Tyrni sitoo typpeä maaperään, mikä parantaa sen kasvukuntoa ja vähentää lannoitustarvetta. Sen vahvat juuret estävät eroosiota ja sitovat hiekkamaata, mikä tekee siitä erinomaisen kasvin rinteisiin ja rannikkoalueille. Se kestää meren suolaista ilmastoa, joten se sopii hyvin merenrantapuutarhoihin. Tyrni houkuttelee hyönteisiä ja pölyttäjiä, kuten mehiläisiä, mikä hyödyttää koko puutarhan ekosysteemiä.
Tyrnin käyttö ruoassa
Tyrnimarjat ovat erittäin happamia, minkä vuoksi niitä harvemmin syödään sellaisenaan. Sen sijaan niistä valmistetaan:
- mehuja, hilloja, marmeladia ja hyytelöitä
- smoothieita ja jogurtteja
- leivonnaisia, kuten piirakoita ja kakkuja
- kastikkeita ja glögejä
- viinejä ja liköörejä
Tyrnin siemenistä saatava öljy on suosittu lisäravinne ja sitä käytetään myös ruoanlaitossa.
Tyrni kosmetiikassa ja lääkekäytössä
Tyrniöljyä käytetään laajasti ihonhoitotuotteissa, kuten voiteissa, shampoissa ja huulirasvoissa sen kosteuttavien ja uudistavien ominaisuuksien ansiosta. Sen sisältämät antioksidantit hidastavat ihon ikääntymistä ja edistävät haavojen paranemista. Tyrniöljyä käytetään myös kuivan ja ärtyneen limakalvon hoitoon, esimerkiksi suun ja silmien kuivuuteen. Kansanlääketieteessä tyrniä on käytetty mm. vatsavaivoihin, flunssan ehkäisyyn ja palovammojen hoitoon.
Lue lisää tyrnistä:
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat