• Etusivu
  • Kasvillisuus

Tyrni – monipuolinen ja kestävä pensas

Tiina Painokallio
Päivitetty 23.03.2025
Tyrni

Tyrni on yksi Suomen ravinteikkaimmista marjakasveista, ja sillä on monia käyttötarkoituksia niin ruoassa, kosmetiikassa kuin maaperän parantamisessakin. (Kuva: Envato)

Monikäyttöinen tyrni (Hippophaë rhamnoides) on kotimainen pensas, joka tuottaa terveellisiä, C-vitamiinipitoisia marjoja, ja joiden kirpeä maku sopii mehuihin ja marmeladeihin. Hopeanharmaan lehdistönsä ansiosta tyrni on myös koristeellinen, ja sen voimakkaat juurivesat sitovat tehokkaasti maata. Kasvi viihtyy karussakin maaperässä ja vaatii vain vähän hoitoa, sillä se ei tarvitse jatkuvaa leikkaamista eikä runsaasti lannoitteita.

Tyrni kasvaa lajikkeesta riippuen 2–5 metrin korkuiseksi ja sen tiheys sekä piikkisyys vaihtelevat. Pensas kukkii keväällä huomaamattomin kukin, mutta kirkkaan oranssit marjat erottuvat selvästi talvellakin. Marjojen kehittymiseen tarvitaan sekä emikasveja että pölyttäväksi istutettuja hedepensaita. Syksyllä kypsyvät marjat sisältävät poikkeuksellisen paljon C-vitamiinia (100–400 mg/100 g marjoja). Tyrniöljy on hyväksi iholle, limakalvoille, sydämelle, verisuonistolle, verenkierrolle ja elimistön puolustusjärjestelmälle.

Aurinkoa rakastava tyrni kestää hyvin tuulta ja suolaa, ja se soveltuu erinomaisesti hiekkarannoille sekä eroosioherkille rinteille. Se ei kuitenkaan sovi hentojen kasvien kumppaniksi, koska sen voimakkaat juurivesat leviävät laajalle. Typpeä sitovana kasvina se pärjää vähäravinteisessakin maassa, viihtyen yhtä hyvin kuivilla kangasmailla kuin kosteilla rantahietikoilla.

Tyrnin viljely ja hoito

Tyrni on kaksikotinen kasvi, eli marjojen saamiseksi tarvitaan sekä emikasveja että pölyttäviä hedepensaita (yksi hede riittää noin 5–7 emikasville). Se viihtyy aurinkoisilla paikoilla ja sietää kuivuutta hyvin, koska sen juuret ulottuvat syvälle maaperään. Tyrni ei siedä seisovaa vettä, joten kasvualustan on oltava hyvin ojitettu. Se sitoo typpeä juurinystyröidensä avulla, joten lannoitustarve on vähäinen. Tyrni ei vaadi säännöllistä leikkaamista, mutta tarvittaessa vanhoja oksia voi poistaa sadonkorjuun jälkeen.

Tyrni sitoo typpeä maaperään, mikä parantaa sen kasvukuntoa ja vähentää lannoitustarvetta. Sen vahvat juuret estävät eroosiota ja sitovat hiekkamaata, mikä tekee siitä erinomaisen kasvin rinteisiin ja rannikkoalueille. Se kestää meren suolaista ilmastoa, joten se sopii hyvin merenrantapuutarhoihin. Tyrni houkuttelee hyönteisiä ja pölyttäjiä, kuten mehiläisiä, mikä hyödyttää koko puutarhan ekosysteemiä.

<p data-block-key="uvgmk">(Kuva: Envato)</p>
(Kuva: Envato)

Tyrnin käyttö ruoassa

Tyrnimarjat ovat erittäin happamia, minkä vuoksi niitä harvemmin syödään sellaisenaan. Sen sijaan niistä valmistetaan:

  • mehuja, hilloja, marmeladia ja hyytelöitä
  • smoothieita ja jogurtteja
  • leivonnaisia, kuten piirakoita ja kakkuja
  • kastikkeita ja glögejä
  • viinejä ja liköörejä

Tyrnin siemenistä saatava öljy on suosittu lisäravinne ja sitä käytetään myös ruoanlaitossa.

Tyrni kosmetiikassa ja lääkekäytössä

Tyrniöljyä käytetään laajasti ihonhoitotuotteissa, kuten voiteissa, shampoissa ja huulirasvoissa sen kosteuttavien ja uudistavien ominaisuuksien ansiosta. Sen sisältämät antioksidantit hidastavat ihon ikääntymistä ja edistävät haavojen paranemista. Tyrniöljyä käytetään myös kuivan ja ärtyneen limakalvon hoitoon, esimerkiksi suun ja silmien kuivuuteen. Kansanlääketieteessä tyrniä on käytetty mm. vatsavaivoihin, flunssan ehkäisyyn ja palovammojen hoitoon.

Lue lisää tyrnistä:

Kasvillisuus
hyötykasvit
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20235_59081.jpg
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20235_81687.jpg
Vadelma (Rubus idaeus) on luonnonvarainen herkku
Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja vadelmaa voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja.
202312_62210.jpg
Luonnossa elää monia hassun nimisiä kasveja
Kasvien kansanomaiset nimitykset ovat syntyneet eri tavoin. Ne kertovat paitsi kasvien ulkonäöstä ja kasvupaikasta myös uskomuksista ja käyttötavoista.
20226_78893.jpg
Hyötykasvit – kauneutta ja hyötyä puutarhaasi helposti yhdistettävillä lajeilla
Hyötykasveista, esimerkiksi vihanneksista, juureksista, yrteistä, marjoista ja syötävistä kukista saat itsellesi hyödyllisen ja kauniin puutarhan. Tässä muutama esimerkki lajeista, joita yhdistelemällä saat itsellesi mieluisan puutarhan:
202111_73580.jpg
Mikä avokadoa riivaa?
Lukija kysyy: "Olen kasvatellut useamman vuoden avokadoa ja se onkin jo puolitoistametrinen puuntaimi, mutta nyt se taitaa valitettavasti kuolla. Aikaisemman kasvun puoleen väitän, että vettä, valoa ja lannoitetta pitäisi olla sopivasti, mutta siitä huolimatta lehdet kuivuvat, käpristyvät ja kuolevat oksa kerrallaan.Oireet alkoivat sen jälkeen kun vaihdon tuon kesällä suurempaan ruukkuun. Laitoin kyllä kiviä pohjalle. Veikkaan, että mullan mukana tuli öttiäisiä. Öttiäiset ovat vaaleita ja alle puolen millin mittaisia ja niitä on lehtien pinnoilla harvakseltaan. Suihkuttelin kasvia ensin mäntysuopaliuoksella ja sittemmin huonekasvi Raidilla, mutta aina tulevat takaisin.Mitähän ne ovat ja miten niistä pääsisi eroon? Vai teenkö jotain muuta väärin ja öttiäiset ovat vaan sattumalta paikalla?"
20218_71998.jpg
Herukoiden ja pensasmustikan sato parhaimmillaan
Pensasmarjojen satokausi on alkanut. Käsin poimittuja herukoita, karviaisia ja pensasmustikoita on jo heinäkuun lopulta alkaen saanut toripöydiltä. Herukoiden konepoiminnat ovat alkaneet ja koko sato on korjattu elokuun loppuun mennessä. Pensasmustikat kerätään pelkästään käsin, samoista pensaista useita kertoja kypsymisen edistyessä.
chian siemeniä purkissa ja leikkuulaudalla
Tutustu chia-siemeniin: kuitua, proteiinia ja terveyttä yhdellä lusikallisella
Chian siemenet ovat nousseet suureen suosioon terveystietoisten ruokailijoiden keskuudessa ja syitä on monia. Nämä pienet siemenet sisältävät huomattavan määrän ravintoaineita, jotka tukevat muun muassa sydämen, suoliston ja luuston terveyttä. Lisäksi ne sopivat hyvin monipuoliseen käyttöön niin vanukkaissa kuin leivonnassakin.
20236_63320.jpg
Liljakukko, pieni kirkkaanpunainen kuoriainen
Liljakukko (Lilioceris lilii) on vähän alle sentin pituinen kovakuoriainen, jonka kapea keskiruumis on kirkkaanpunainen ja muut ruumiinosat mustia. Liljakukko talvehtii maassa karrikkeiden seassa, mistä se lähtee munimaan keväällä ja samalla se syö liljojen lehtiä, kukkia, nuppuja ja varsiakin.
Kaiverretut kurpitsat
Pienten lasten halloween: nappaa vinkit lasten juhlaan
Halloween on Amerikasta Suomeen rantautunut uudenlainen perinne, joka tuo jotain jännittävää ja ehkäpä vähän mystistäkin syksyn hämyisiin ja vähän viileneviinkin iltoihin. Isommat lapset perinteisesti saattoivat lähteä pienelle karkki vai kepponen -kierrokselle, mutta mitäpä nyt, kun sosiaalista kanssakäymistä tulisi tai halutaan välttää?
20224_77680.jpg
Pääsiäinen kukkii keltaisena
Keltaiset kukat, pajunkissat ja pääsiäisruoho kuuluvat perinteisesti pääsiäiseen. Ulkona ovenpielessä hehkuvat tetenarsissit ja sisällä kukkivat ruukkukasvit. Lisää iloista pääsiäistunnelmaa kotiin saat värjäämällä luonnonväreillä syötäviä pääsiäismunia ja koristelemalla sulatetuilla vahaliiduilla persoonallisia kynttilöitä. Katso ohjeet hauskoihin pääsiäisaskarteluihin!
202211_79924.jpg
Minkä puun taimi tämä on? Asiantuntija vastaa
Vanhan remontissa olevan talon pihalta, vanhasta kukkapenkistä, kaivoin tämän puun taimen ennen kaivinkoneen tuloa. En tunnista millään mikä tämä on. Tätä samaa oli pieni vieressä. Missään muualla pihalla en tätä nähnyt. Pajuhan leviää nopeasti. Lehdet näyttävät pajun lehdiltä, mutta puu minusta ei näytä pajulle. Jouduin latvomaan sen, että se saa voimaa juurtumiseen. Aivan kuin jokin hedelmäpuu. Vai olenko kepittänyt pajun arvopaikalle kukkapenkkiin?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton