• Etusivu
  • Kasvillisuus

Varmista sato ja kukinta kastelun avulla

Rakentajan toimitus
Päivitetty 29.06.2023
20226_78810.jpg

Kesällä ei säästellä kasteluvedestä, jos on poutaa. Hyvin kastellut kasvit voivat ja kasvavat hyvin. Kuva: Timo Taulavuori

Heinäkuussa lämpötila, auringon säteilymäärä ja tuulet kuivattavat kasveja. Hyvä kastelu ja lannoitus varmistavat sen, että satoa saadaan vihannesmaalta ja kukinta on runsasta loppukesän kukkijoillakin.

Timo TaulavuoriPuutarhaliitosta antaa lisävinkkejä siitä, miten istutukset selviävät parhaiten kesäloman aikana. Pihasta kannattaa huolehtia jo senkin vuoksi, että asunto näyttää asutulta. Kuihtuneet kukat ja pitkäksi venynyt nurmikko houkuttelevat lähinnä vain kutsumattomia vieraita.

Viikonlopun ja viikonkin loman kasvit selviävät yleensä mainiosti, kun etukäteishuolto on tehty hyvin. Tätä pitemmäksi ajaksi on hyvä miettiä joko automaattikastelujärjestelmän hankintaa tai pyytää apua naapureilta. Moni naapuri auttaa mielellään ja samalla vastavuoroisuus parantaa naapuruston suhteita. Erityisesti nuoret kaipaavat kesätienestiä ja auttavat mielellään puutarhatöissä pientä korvausta vastaan.

Kymmenen vinkkiä kesäpuutarhaan:

1. Istuta pienissä ruukuissa olevat kasvit isompiin astioihin tai altakasteluruukkuihin, joiden reilu multa- ja vesitila varastoi kosteutta ja ravinteita. Ulkokasveilla multatilaa pitäisi olla vähintään kolme litraa.

2. Katso viikon säätiedotus etukäteen. Jos luvassa on sadetta useana päivänä, siirrä kasvit suojaan sateelta, ja jos hellettä ennustetaan, niin varjoisa paikka on silloin paras.

3. Yli viikon poissaoloon kannattaa varautua niin, että ruukuissa ja amppeleissa olevia kasveja typistetään hiukan pienemmiksi haihdunnan vähentämiseksi. Kasvit tuuheutuvat leikkauksen jälkeen.

4. Jos kuivuutta on tiedossa, nostetaan amppelit ja ruukut pesuvateihin, joiden pohjalle laitetaan noin viisi senttiä vettä. Umpinaisiin astioihin on vastaavasti hyvä porata ylivuotoreiät noin 3–5 senttiä pohjasta, jotta kasvit eivät huku mahdollisten rankkasateiden aikana.

5. Köynnöksille ja pitkävartisille kasveille on hyvä asentaa tuet jo etukäteen, sillä kasvu kiihtyy kesän aikana. Tuet suojaavat myös tuulilta ja ukkosmyrskyjen tuhoilta.

6. Lannoituksesta selviää kesän aikana helpoiten, kun multaan lisätään kestolannoiterakeita tai -puikkoja. Silloin pelkkä vesikastelu riittää lomakaudella.

7. Kasteluvettä kannattaa varastoida saaveihin ja ämpäreihin, mikä helpottaa kastelua, varsinkin, jos tuttu kastelija käy hoitamassa kasveja.

8. Kasvit haihduttavat vähemmän, jos ne ovat varjossa tai tuulettomassa paikassa. Toisaalta esimerkiksi tumma suojainen eteläseinusta on aina kuumin paikka, joten ruukkuja ei pidä sijoittaa loman ajaksi paahteisimmalle seinustalle.

9. Avaa kasvihuoneiden, kuistien ja lasitettujen tilojen ikkunat ja luukut raolleen, sillä suljetussa tilassa lämpö voi nousta kasveille sietämättömäksi.

10. Erilaisten kotikutoisten kastelusysteemien avulla voi myös varmistaa kasvien vedensaannin. Nurin perin käännetyt vesipullot ja vesiastiaan upotetut huopa-/kangasmatot ruukkujen alla tuovat lisäkosteutta. Ne on hyvä testata ja sisäänajaa etukäteen, jolloin käytännössä näkee, miten ne toimivat. Puutarhamyymälöissä on tarjolla monia erilaisia kasteluvälineitä.

Kesästä on lupa nauttia loman aikana rennosti ilman huolia puutarhasta. Kotiinpaluun jälkeen on upeaa, kun puutarha kukoistaa entistä ehompana. Toisaalta, jos osa kasveista on kärsinyt, niin uusia kasveja on saatavilla puutarhamyymälöistä myös loppukesästä. Silloin voi myös uusia istutuksia syysasuun!

Lähde:Puutarhaliitto ry

Kasvillisuus
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20_P_130642_1.jpg
Miten villivadelmasta pääsee eroon?
Villivadelmaan pätee vähän sama kuin kriikunaan. Se tekee juurivesaa todella paljon, helposti ja aika pitkiäkin matkoja. Eli aikaisemmin sanoin, että kriikunan juurivesaa ei saa myrkyttää glyfosaatilla. Villivadelman juurivesoja kyllä sitten voi, jos siitä halutaan kokonaan eroon. Ja se vaatii kyllä useampia myrkytyskertoja tai torjuntakertoja, niinkuin kauniisti sanotaan.Glyfosaatti -valmisteita ovat esimerkiksi Roundup tai Glyfonova Bio. Glyfosaatin käytöstä ollaan tänä päivänä tietenkin montaa mieltä. Tällä hetkellä sen käyttö on Suomessa sallittu vielä 2022 vuoteen asti. Mutta jos sitä käyttää, niin kaikki käyttö- ja turvallisuusohjeet pitää sitten todella tarkkaan lukea. Esimerkiksi vesistöjen äärellä sen käyttö on todellakin kielletty! Eli täytyy olla tarkkana.Glyfosaatti puree villivadelmaan, mutta vaatii useamman käsittelykerran. Eli sanotaan näin: 2-3 viikon välein. Ehkä kaksi, jopa neljä kertaa ennenkuin se tosiaan taantuu ja kuolee pois.
20235_81687.jpg
Vadelma (Rubus)
Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja sitä voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja. Marjasadosta päästään nauttimaan Etelä-Suomessa heinäkuun lopulla ja pohjoisessa pari kolme viikkoa myöhemmin. Kypsän marjan tunnistaa siitä, että se irtoaa helposti kannastaan.
20238_59603.jpg
Herkullinen tatti herkkutatti
Kauppasienten ehdoton ykkönen herkkutatti (Boletus edulis) ilmestyy poimittavaksi toisinaan heti kesäkuussa, ja satoa voi poimia lokakuulle asti. Parasta poiminta-aikaa elellään elo- ja syyskuussa.Sieni antaa satoa lähes joka vuosi runsaanlaisesti. Aivan ensimmäisiä tatteja kannattaa katsastaa metsän kulkureittien varsilta sekä suurten kuusien juurilta. Tatit ovat paikkauskollisia – yleensä.Kova kasvualusta on näiden tattien mieleen. Sienten määrässä on vuosittain suuria eroja. Satokauden lopulla tatteja löytynee vielä kuivista mäntymetsistä.
20236_63320.jpg
Liljakukko, pieni kirkkaanpunainen kuoriainen
Liljakukko (Lilioceris lilii) on vähän alle sentin pituinen kovakuoriainen, jonka kapea keskiruumis on kirkkaanpunainen ja muut ruumiinosat mustia. Liljakukko talvehtii maassa karrikkeiden seassa, mistä se lähtee munimaan keväällä ja samalla se syö liljojen lehtiä, kukkia, nuppuja ja varsiakin.
20229_79609.jpg
Kohdistetut kasvilamput vai kauttaaltaan hyvä led-valaistus?
Led-lamppujen käyttöä kasvivaloina esim. taimien kasvattamisessa on muutamien viime vuosien aikana alettu suosia muun muassa siksi, että led-lamput kasvivaloina eivät kuumene niin paljoa kuin energiansäästölamput, hehkulampuista puhumattakaan. Hyvät led-lamput ovat lisäksi energiatehokkaampia kuin energiansäästölamput. Myös kotoisat huonekasvimme tarvitsevat hyvälaatuista valoa. Valaisimissa kannattaa panostaa korkean CRI:n eli värintoistoindeksin led-yleisvalaisimiin, joiden valossa viihtyvät sekä ihmiset että kasvit.
20207_65941.jpg
Puutarha hehkuu syyskesän väreissä
Puutarha näyttää parhaat puolensa kesän kypsyessä ja iltojen hämärtyessä. Paitsi että se tarjoaa silmäniloa, sitä voi kuunnella ja tunnustella, haistella ja maistella.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton