Verenpisara
Verenpisara (Fuchsia) on pensasmainen, tuuhea, monivuotinen kasvi, jota kasvatetaan Suomessa usein yksivuotisena kesäkukkana. Verenpisaroiden sukuun kuuluu yli sata eri lajiketta. Ne voivat olla pystykasvuisia tai riippuvia. Lajikkeesta riippuen myös kukkien koko, muoto ja värit vaihtelevat; usein ulompi verhiöosa on erivärinen kuin kukan keskeltä avautuva teriö.
Verenpisarat ovat yleensä hyvin helppohoitoisia ja kestäviä. Ne nauttivat puolivarjosta ja valoisasta kasvupaikasta, mutta eivät pidä suorasta auringonpaisteesta. Nuppu- ja kukintavaiheessa keväästä syksyyn niiden kasvualustan tulee olla tasaisen kostea. Ei kuitenkaan pidä seisovasta vedestä. Kuivahtaessaan liikaa - tai liian lämpimässä paikassa ollessaan - ne saattavat varistaa lehtensä ja nuppunsa. Lannoitetaan koko kasvukauden ajan viikon tai kahden välein. Poista kuihtuneet kukat ja kuolleet lehdet säännöllisesti. Verenpisara pitää myös suihkuttelusta.
Kukinnan loppupuolella muodostuvat marjat kannattaa poistaa kasvin ravinteiden säästämiseksi ja kukinnan pitkittämiseksi. Jos talvetat verenpisaran, niin lopeta lannoitus elokuun alkuun mennessä.
Ilmojen viiletessä verenpisaran voi siirtää viileään (5-10 astetta) ja valoisaan tilaan talvehtimaan. Jos talvetustila on pimeä, niin kasvi selviää viileämmässäkin (lpt kuitenkin plussan puolella). Lepotilan aikana kastellaan niukasti (pelkkä sumuttelukin silloin tällöin riittää); älä anna kuivahtaa kokonaan.
Ohje
Hoito:
Verenpisarat ovat yleensä hyvin helppohoitoisia ja kestäviä. Ne nauttivat puolivarjosta ja valoisasta kasvupaikasta, mutta eivät pidä suorasta auringonpaisteesta. Nuppu- ja kukintavaiheessa keväästä syksyyn niiden kasvualustan tulee olla tasaisen kostea. Ei kuitenkaan pidä seisovasta vedestä. Kuivahtaessaan liikaa - tai liian lämpimässä paikassa ollessaan - ne saattavat varistaa lehtensä ja nuppunsa. Lannoitetaan koko kasvukauden ajan viikon tai kahden välein. Poista kuihtuneet kukat ja kuolleet lehdet säännöllisesti. Verenpisara pitää myös suihkuttelusta.
Kukinnan loppupuolella muodostuvat marjat kannattaa poistaa kasvin ravinteiden säästämiseksi ja kukinnan pitkittämiseksi. Jos talvetat verenpisaran, niin lopeta lannoitus elokuun alkuun mennessä.
Ilmojen viiletessä verenpisaran voi siirtää viileään (5-10 astetta) ja valoisaan tilaan talvehtimaan. Jos talvetustila on pimeä, niin kasvi selviää viileämmässäkin (lpt kuitenkin plussan puolella). Lepotilan aikana kastellaan niukasti (pelkkä sumuttelukin silloin tällöin riittää); älä anna kuivahtaa kokonaan.
Alkukeväällä kasvun käynnistyttyä verenpisara istutetaan uuteen, ravinteikkaaseen ja ilmavaan kasvualustaan. Verenpisara pitää lievästi happamasta kasvualustasta. Tavallinen kukkamulta paranee, kun sekoitat siihen karkeaa hiekkaa, kevytsoraa ja perliittiä. Ruukku saa olla melko tilava, sillä verenpisarat tarvitsevat melko paljon tilaa juurilleen (ruukun kokoa voi olla tarpeen kasvattaa kesän aikana, jos lehdet roikkuvat eivätkä kukkasilmut aukea).
Uudelleenistutuksen yhteydessä kasvi leikataan ja muotoillaan voimakkaasti tuuhean kasvun aikaansaamiseksi. Tämän jälkeen siirrytään normaaliin kasteluun ja muutaman viikon kuluttua myös lannoittamiseen.
Lisääminen:
Verenpisaraa voi lisätä ympäri vuoden puutumattomista latvapistokkaista. Hieman puutuneista keväällä ja syksyllä. Esimerkiksi kevätleikkauksen yhteydessä syntyneet latvapistokkaat juurtuvat vesilasissa muutamassa päivässä!
Lue lisää verenpisarasta Puutarha.netin Kasvikortistosta
Upeita kuvia ja runsaasti keskustelua verenpisaroistamyös Puutarha.netin Keskustelupalstalla - lue ja osallistu!
Aiheeseen liittyvää
Amppeli säästää tilaa
Toiveista totta ja pihasta puutarha
Viikon kysymys: Onnistuuko kynäkatajan siirtäminen?
Viikon kysymys: Mikä kuvassa oleva kukka on?
Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Luetuimmat
Uusimmat