Voiko pakkanen vahingoittaa kasveja?
Normaalisti kasvit vajoavat syksyllä lepotilaan, joka syvenee aina vaan syvemmäksi ilman kylmetessä tasaiseen tahtiin. Kun syksy on lämmin, niin lepotila ei ole kovinkaan kummoinen. Kasvit ovat todellakin kovilla, kun sää pitkän lämpimän ja vielä hyvin kostean jakson jälkeen äkkiä pakastuu. Vaikein tilanne on kasveilla, jotka eivät luonnostaan ole levinneet kovin pohjoiseen. Erityisen hankalaa on puuvartisilla kasveilla, joiden maanpäälisiä osia ei edes lumi suojaa pakkaselta.
Voiko jotain tehdä?
Etenkin vähälumisena talvena korostuu kasvien suojaaminen. Jos et ole arkoja kasvejasi suojannut, niin tee se mahdollisimman pian; ehkä se ei ole vielä liian myöhäistä. Voit lisätä havuja ja kuivaa turvetta arkojen perennojen, pensaiden ja puiden juuristoalueille. Voit myös levittää pakkaspeitteen tai säkkikangasta versojen ympärille; etenkin nuori hedelmä- tai koristepuu hyötyisi lämpötilaa tasaavasta suojasta runkonsa ympärillä, sillä sille ei ole vielä kasvanut riittävän paksua suojakaarnaa.
Muista suojata ainakin nämä kasvit
Erityisen arkoja kasveja ovat muun muassa jouluruusut, muratti ja muut ainavihannat perennat, liljat ja syysvuokko.
Pensaista peikonpähkinä, ruusumanteli, jalohortensia, nuori tarhakotakuusama, kellokuusama ja onnenpensaat.
Puista magnoliat, nuoret hevoskastanjat, lawsoninsypressi, kultasade ja japaninvaahtera sekä nuoret hedelmä- ja koristepuut.
Muista myös ryhmä- ja köynnösruusut sekä kärhöt.
Lue lisää tarpeellisesta talvisuojauksesta
– ja muista myös kevätsuojaus!