perennat

Monivuotiset kukat eli perennat ovat puutarhan peruskasveja, joiden varaan rakentuvat pitkän päälle helppohoitoiset istutusalueet ja yksilöllinen ilme. Runsas lajitarjonta lukemattomine variaatioineen mahdollistavat sen, että kaikenlaisille kasvupaikoille löytyy oikeat yhdistelmät ja oman maun mukaiset lajit. Kun penkin suunnittelussa etusijalle asetetaan kasvupaikan oloissa viihtyvät kasvit, palkitsee onnistumisen ilo kotitarhurin.

Hyönteisillä on merkittävä rooli maailman ruuan tuotannossa. Jopa 2/3 maailman ruokasadosta tulee hyönteispölytteisistä tai merkittävästi pölyttäjähyönteistä hyötyvistä kasveista. Tämän lisäksi hyönteisillä on välillistä vaikutusta muihin eläinlajeihin, erityisesti hyönteisiä ravintonaan käyttäviin lintuihin ja lepakoihin. Hyönteiset osallistuvat luonnonkiertokulussa ravinteiden kierrättämiseen ja toimivat haitallisten tuhoeläinten luontaisina vihollisina.

Nykyaikainen kaupunkipuutarha on kuin kodikas vihreä olohuone ulkona. Sen lattiana ovat kivet, maanpeittokasvit tai nurmikko, seininä pensaat ja rakenteet ja kattona pergolat, paviljongit ja pikkupuut. Kaupunkipiha on paikka, jossa viihdytään, rentoudutaan ja puuhastellaan vaikkapa yrttejä kasvatellen.

Vaikka Suomi ei suuren suuri olekaan, niin kasvuolosuhteet muuttuvat melkoisesti Etelä-Suomesta pohjoisempaan mennessä. Suurin vaikutus monivuotisten kasvien menestymiseen on talven pituudella ja ankaruudella. Suomi on jaettu 8 menestymisvyöhykkeeseen; mitä suurempi vyöhykkeen numero on, sitä ankarammat olot alueella vallitsevat.Tiedätkö Sinä, millä vyöhykkeellä asut?Tarkista asuinpaikkakuntasi kasvuvyöhyke tästä.

Viikon kysymys:"Tunnun sortuvat pikkupiipertämiseen, vaikka pihaa on täytettävänä aarikaupalla. Mitä vinkkejä voitte antaa ison pihan suunnittelun pohjaksi?"Pihaa laittaessa tulee usein katsottua vain työn alla olevaa kohtaa. Yksityiskohtiin keskittyminen ja huolellinen työ on toki välttämätöntä, mutta tätä työtä ennen tulee hahmottaa ja suunnitella kokonaisuus. Katso siis maisemaa, suunnittele näkymät ja suuret linjat ennen pienempiin yksityiskohtiin siirtymistä.

Kaipaisin syksyn iloksi jotain keltaisena kukkivaa perennaa - mitä suosittelisitte?Loppukesällä monien perennojen väriloisto alkaa hiipua ja syksyn harmaus valtaa pihan - ja mielen. Kotipuutarhaansa voi kuitenkin istuttaa kasveja, jotka jatkavat iloisen keltaista kukintaansa vielä myöhään syksyllä ja jopa pakkasiin saakka!Katso Kasvikortiston keltaiset, syksyllä kukkivat perennat

Komeita ritariperhosia, täpläsiipisiä neitoperhosia, herkän kauniita lanttuperhosia ja monia muita perhoslajeja voit houkutella puutarhaasi oikeilla kasvivalinnoilla. Perhoset kiittävät puutarhuria pölyttämällä kasvillisuutta ja tuovat iloa jo pelkällä olemassaolollaan!Monet perhoslajit ovat vähentyneet perinnemaisemien harvinaistuessa, koska yleensä juuri ketojen ja niittyjen kukkaset houkuttelevat perhosia. Perhospuutarhoilla voidaan auttaa siis myös uhanalaisten perhoslajien säilymistä. Puutarhassa voi auttaa myös kasvilajien säilymistä, jos sinne valitaan luonnonkasveja ja erityisesti harvinaistuneita lajeja.Voit tutustua tarkemmin kasveihin Kasvikortistossa!

Puutarhassa kasvavat koristekasvit voidaan jakaa karkeasti neljään eri luokkaan: yksivuotiset kukat, monivuotiset kasvit eli perennat, puut ja pensaat. Hyvällä suunnittelulla voit istuttaa pihallesi harmonisen kokonaisuuden, jossa erityyppiset kasvit täydentävät toisiaan.

Puutarhurin sato ja kukkien kauneus uhkaavat helposti jäädä kasveja vaanivien tuholaisten ja tautien kanssa toiseksi. Tautien ja tuholaisten torjunta on kovaa työtä, kun haluaa maksimoida terveen ja runsaan sadon omassa puutarhassaan.

Puutarhaharrastajalle lisää ulottuvuutta harrastukseen tuo kasvien kasvattaminen itse siemenestä taimiksi. Loppukesällä onkin runsaasti kerättävissä siemensatoa puutarhasta. Perennojen siemeniä omista ja tuttavien istutuksista keräämällä pääsee kokeilemaan puutarhurin taitojaan.Siemenlisäyksen lopputuloksen yllätyksellisyys tuo harrastukseen uutta jännitystä. Siemenlisäyksen seurauksena saatava uusi taimi voi erota paljonkin perintötekijöiden sekoittuessa emokasvistaan. Luonnonkasvit ja ns. maatiaisperennat muuntelevat vähiten. Jalostetummat lajit ja lajikkeet muuntelevat runsaammin.