• Etusivu
  • Kasvillisuus

Rahkasammal – tulevaisuuden kasvualusta

Rakentajan toimitus
Päivitetty 16.02.2023
20232_80868.jpg

(Kuva: Adobe Stock)

Soiden pinnalla kasvavasta rahkasammalesta voidaan valmistaa puutarhaviljelyyn nykyaikaisia kasvualustoja. Nämä kasvualustat ovat ominaisuuksiltaan samoja tai parempia kuin muut tunnetut kasvualustat. Sammalen vedenpidätys- ja kasvien juurille välttämätön ilmatila on paras mahdollinen niin ammatti- kuin harrastekäytössä. Sammalesta tehdyt kasvualustat eivät homehdu muiden kasvualustojen tavoin. Sammalen nostoon soveltuvat kitusuot, joilla ei ole taloudellista tai luonnonsuojelullista arvoa. Nostettu suoalue uudistuu entiselleen 25–30 vuodessa. Sammalen nostosta ei aiheudu haitallisia ilmasto- ja vesistöpäästöjä.

Suomen suopinta-ala on noin 9 miljoonaa hehtaaria, josta kitusoita on 800 000 ha. Kitusoita ovat alueet, joissa metsän kasvu on olematonta ja turvekerroksen paksuus on tyypillisesti alle metrin. Kitusuollakin rahkasammal kasvaa normaalisti eli elävän rahkan paksuus on noin 30 cm. Jos tämä kerros poistetaan, uusiutuminen tapahtuu täysin 25–30 vuodessa. Tällaisia nostokelpoisia rahkasuoalueita on 280 000 ha. Rahkasammalmassa kasvaa vuosittain 3–5 tn/ha, josta saadaan noin 110 kuutiometriä kasvualustaa. Nostokelpoisen elävän sammalen elinkaaren pituus on 2–3 kertaa nopeampi kuin metsän kasvu. Sammaltuotantoalueita ei saa kuivata, vaan alue on mieluummin ennallistettava tukkimalla mahdolliset ojitukset, jolloin suo ennallistuu nopeasti ja kasvaa rahkaa parhaiten. Rahkan nostosta ei aiheudu vesistö- ja ilmastopäästöjä.

Luonnonvarakeskus (LUKE) Piikkiössä aloitti v. 2009 perusselvitykset ja tuotantotutkimukset elävän rahkasammalen soveltumisesta kasvualustaksi nykyaikaisessa kasvihuoneviljelyssä. Suon pinnalta otettiin 30 cm:n kerroksesta isoja paakkuja, jotka kuivattiin kasvihuoneessa ja lopuksi murskattiin puuhakettimella. Murskattu sammal seulottiin käyttötarkoituksen mukaisiin hiukkaskokoihin isojen kasvihuonekurkkujen tai taimien kasvatukseen. Kasvatustekniikoissa sovellettiin kasvuturpeen ja kivivillan viljelytapoja.

Tutkimustulokset olivat osin odotettuja, mutta monessa kohdin tuli todellisia yllätyksiä. Murskatun ja seulotun sammalen kasveille käyttökelpoisen veden pidätyskyky on yhtä suuri kuin kasvuturpeen, mutta kasvien hyvinvoinnin kannalta oleellinen ilmatila on hyvin suuri, mistä syystä sammalta ei voi koskaan kastella liikaa, jos liikavesi voi valua sammalesta pois. Taimikasvatustulokset olivat useimmin parempia kuin millään muulla kasvatusalustalla. Isojen kurkkukasvustojen sadot olivat yhtäläiset perinteisiin kasvualustoihin verrattuna, kun kastelurytmitystä tihennettiin vastaamaan vedenpidätysominaisuuksia. Ensimmäinen todellinen yllätys oli rakenteen hyvä säilyminen yli kaksi kasvukautta. Ihanteellinen seulotusta sammalesta valmistetun kasvualustan ominaispaino on 40–50 g/l, mikä on yllättäen sama kuin sammalen ominaispaino luonnontilaisen suon ylimmässä kerroksessa. Elävä sammalrakenne on kestävämpää maatumista vastaan kuin kasvuturve. Hyvin huomiota herättävä ero kaikkiin muihin orgaanisiin kasvualustoihin verrattuna on sammalen homehtumattomuus. Sammalella on luontaisia mekanismeja suojautua lahottajasieniltä. Tämä ominaisuus suojelee myös kasveja taimipoltteelta ja juuristotaudeilta. Kuivatustekniikalla parannettua homeiden ja tautien torjuntamekanismia osataan jo nyt hyödyntää merkittävästi tutkimusolosuhteissa ja varmasti lähivuosina myös käytännön viljelyssä.

Rahkasammal on ihanteellinen ja monipuolinen kasvualustamateriaali käytännössä kaikkiin viljelymenetelmiin niin ammatti kuin harrastetuotannossa. LUKE:lla ja VTT:llä oli yhteinen tutkimus- ja tuotekehityshanke (2013–2014) kiinteiden viljelylevyjen ja ruukkujen valmistuksessa vaahtorainaustekniikalla. Tällä tekniikalla voidaan valmistaa niin pieniä taimipaakkuja kuin suuria viljelylevyjä, joissa kasvattaminen on yhtä tehokasta ja helppoa kuin perinteisessä kasvuturpeessa tai kivivillassa ilman homehtumis- ja tautiriskiä. Sammal soveltuu myös ihanteellisesti sellaisenaan sopivasti seulottuna ja peruslannoitettuna kaikkiin perinteisiin irtoturpeen kasvatusmenetelmiin. Rahkasammal soveltuu myös huonompilaatuisten kasvualustojen kuten kompostimultien ja tumman sekä vaalean turpeen rakenteen parantajaksi, jolloin saavutetaan parantuneita vedenpidätysominaisuuksia ja homeen sekä taudinestovaikutuksia. Rahkasammal on ensimmäinen aidosti kierrätyskelpoinen kasvualusta, jonka valmistus ei rasita millään tavoin ympäristöä tai ilmastoa.

Suomi on erikoisasemassa Länsi-Euroopassa sammalen tuotantoon soveltuvien soiden suhteen. Kasvuturvetta nostetaan Suomessa noin miljoona kuutiometriä vuodessa. Saman määrän sammalkasvualustan jatkuvaan tuotantoon ilman että suot koskaan häviävät tarvitaan vain 15 000 ha, sillä miljoonan kuution vuosittainen nostoala on 300 ha. Tämä yhteispinta-ala on vain 5 % sammalen nostoon soveltuvasta kitusuon pinta-alasta. Laskennallisesti meidän sammaltuotantokapasiteetti on 20 kertainen verrattuna nykyiseen kasvuturpeen nostomääriin, jolloin tätä kasvualustaa riittää tulevaisuudessa myös merkittävään vientiin ilman soiden häviämistä.

Professori (emeritus) Risto Tahvonen, Piikkiö

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20142_37820.jpg
Terassi suojaan talven lumilta - Nyt -15%
Aloita varaamalla ilmainen suunnittelu- ja kustannusarviokäyntiTilaa ilmainen suunnittelu- ja kustannusarviokäynti parvekelasituksestaTilaa ilmainen suunnittelu- ja kustannusarviokäynti terassilasituksesta
20095_16800.jpg
Värivoimaa tomaateista
Tomaatti kuuluu kasvisten viiden värin jaottelussa punaisen eli vahvan voimavärin ryhmään. Tomaatin väri sykähdytti ihmisiä jo ennen kuin oli tieteellisiä tuloksia värien vaikutuksesta elintoimintoihin. Niinpä ranskalaiset ja italialaiset kutsuivat tomaattia alkujaan nimillä lemmenomena ja kultaomena, pomme d'amour ja pomodoro.Nykyään tiedetään, että tomaatin punainen väri tulee lykopeeni-nimisestä yhdisteestä, joka on karotenoidi. Lykopeeni tutkitusti suojaa ihmisen soluja ehkäisten niitä syöpämuutoksilta. Lykopeenin puutteella on todettu yhteyttä miesten eturauhassyöpään. Lykopeeni myös hidastaa verisuonten tukkeutumista ja auttaa nujertamaan sydän- ja verisuonitauteja.Ruoasta nauttimisen kannalta on pelastavaa, että tomaatin terveyshyödyt eivät häviä, vaikka tomaatteja keittää, grillaa ja soseuttaa kuinka. Pikemminkin päinvastoin. Lykopeeni imeytyy elimistöön kaikkein parhaiten lämpimistä, öljytilkalla höystetyistä ruoista. Tomaatin saa keittää vaikka ketsupiksi, ja lykopeeni on tallella. Kesällä tomaatti maistuu ihan sellaisenaan, mutta myös grillissä paahdettuna.
20084_10525.jpg
Puutarhan parhaat perhoskasvit -kirja
Puutarhan parhaat perhokasvit -kirjaKirja esittelee noin 120 kasvia, jotka houkuttelevat tavalla tai toisella perhosia puoleensa. Mukana on mm. koristekasveja (yksi- ja monivuotisia), luonnokasveja, maatiaiskasveja ja yrttejä.Esitellyistä kasveista löytyy sopivia lajeja niin puutarhaan, parvekkeelle kuin kesämökillekin - avomaalle ja ruukkuihin. Erikseen löytyvät listat mm. tuoksuvista, aikaisin kukkivista ja lääkintään käytetystä perhoskasveista.Kirja mm.kertoo perhosten ja kasvien jännittävästä yhteiselostaantaa ohjeet perhosbaarin rakentamiseenesittelee YLE:n Radion luontoillan asiantuntijana tutuksi tulleen Kauri Mikkolan kokemuksia ja vinkkejä.
20214_70196.jpg
Pienikin parvekeistutus auttaa pölyttäjähyönteisiä
Kukasta toiseen lentävät pörriäiset kaipaavat tukeasi. Auttaminen onnistuu myös parvekkeella.Pölyttäjähyönteisten määrä on pitkään laskenut. Suomen tilanne ei ole aivan yhtä paha kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa, mutta myös täällä erilaisten hyönteisten määrä on laskenut niiden elinolojen kaventuessa. Kasvien pölyttämisen lisäksi hyönteiset kierrättävät ravinteita ja pitävät kurissa tuhoeläinkantoja. Pienikin teko auttaa pölyttäjien hyvinvoinnin lisäämiseksi.
20201_62256.jpg
Keppihevosella yli esteiden
leikkejä ja tytöt ratsastaneet esteitä. Harrastus koki uuden tulemisen vuoden 2010 tienoilla, jolloin julkaistiin Venla-Maria Uutelan kirja keppihevosista. Nykyään pääsee jo kisaamaan peräti suomenmestaruustasolla keppihevosten kanssa. Kotipihallekin pystyt luomaan aidon kisatunnelman pystyttämällä omia esteitä. Kokosimme muutaman idean, millä saat tehtyä edulliset esteet.
20219_72769.jpg
Asiantuntija vastaa: Onko perheomenapuu pelastettavissa?
Minulla on perheomenapuu ollut n. 20 vuotta. Aluksi se teki hyvin omenia, mutta jo vuosia sitten joku tuholainen söi omenat. Olen yrittänyt suihkutella esim. mäntysuopalioksella, mutta ei ole ollut hyötyä.Nyt yksi oksa (1 lajike) on kuollut ja kaarna irtoaa. Muurahaiset kiipeävät pitkin runkoa ja oksia. Onko puu enää pelastettavissa?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton