• Etusivu
  • Kasvillisuus

Rahkasammal – tulevaisuuden kasvualusta

Rakentajan toimitus
Päivitetty 16.02.2023
20232_80868.jpg

(Kuva: Adobe Stock)

Soiden pinnalla kasvavasta rahkasammalesta voidaan valmistaa puutarhaviljelyyn nykyaikaisia kasvualustoja. Nämä kasvualustat ovat ominaisuuksiltaan samoja tai parempia kuin muut tunnetut kasvualustat. Sammalen vedenpidätys- ja kasvien juurille välttämätön ilmatila on paras mahdollinen niin ammatti- kuin harrastekäytössä. Sammalesta tehdyt kasvualustat eivät homehdu muiden kasvualustojen tavoin. Sammalen nostoon soveltuvat kitusuot, joilla ei ole taloudellista tai luonnonsuojelullista arvoa. Nostettu suoalue uudistuu entiselleen 25–30 vuodessa. Sammalen nostosta ei aiheudu haitallisia ilmasto- ja vesistöpäästöjä.

Suomen suopinta-ala on noin 9 miljoonaa hehtaaria, josta kitusoita on 800 000 ha. Kitusoita ovat alueet, joissa metsän kasvu on olematonta ja turvekerroksen paksuus on tyypillisesti alle metrin. Kitusuollakin rahkasammal kasvaa normaalisti eli elävän rahkan paksuus on noin 30 cm. Jos tämä kerros poistetaan, uusiutuminen tapahtuu täysin 25–30 vuodessa. Tällaisia nostokelpoisia rahkasuoalueita on 280 000 ha. Rahkasammalmassa kasvaa vuosittain 3–5 tn/ha, josta saadaan noin 110 kuutiometriä kasvualustaa. Nostokelpoisen elävän sammalen elinkaaren pituus on 2–3 kertaa nopeampi kuin metsän kasvu. Sammaltuotantoalueita ei saa kuivata, vaan alue on mieluummin ennallistettava tukkimalla mahdolliset ojitukset, jolloin suo ennallistuu nopeasti ja kasvaa rahkaa parhaiten. Rahkan nostosta ei aiheudu vesistö- ja ilmastopäästöjä.

Luonnonvarakeskus (LUKE) Piikkiössä aloitti v. 2009 perusselvitykset ja tuotantotutkimukset elävän rahkasammalen soveltumisesta kasvualustaksi nykyaikaisessa kasvihuoneviljelyssä. Suon pinnalta otettiin 30 cm:n kerroksesta isoja paakkuja, jotka kuivattiin kasvihuoneessa ja lopuksi murskattiin puuhakettimella. Murskattu sammal seulottiin käyttötarkoituksen mukaisiin hiukkaskokoihin isojen kasvihuonekurkkujen tai taimien kasvatukseen. Kasvatustekniikoissa sovellettiin kasvuturpeen ja kivivillan viljelytapoja.

Tutkimustulokset olivat osin odotettuja, mutta monessa kohdin tuli todellisia yllätyksiä. Murskatun ja seulotun sammalen kasveille käyttökelpoisen veden pidätyskyky on yhtä suuri kuin kasvuturpeen, mutta kasvien hyvinvoinnin kannalta oleellinen ilmatila on hyvin suuri, mistä syystä sammalta ei voi koskaan kastella liikaa, jos liikavesi voi valua sammalesta pois. Taimikasvatustulokset olivat useimmin parempia kuin millään muulla kasvatusalustalla. Isojen kurkkukasvustojen sadot olivat yhtäläiset perinteisiin kasvualustoihin verrattuna, kun kastelurytmitystä tihennettiin vastaamaan vedenpidätysominaisuuksia. Ensimmäinen todellinen yllätys oli rakenteen hyvä säilyminen yli kaksi kasvukautta. Ihanteellinen seulotusta sammalesta valmistetun kasvualustan ominaispaino on 40–50 g/l, mikä on yllättäen sama kuin sammalen ominaispaino luonnontilaisen suon ylimmässä kerroksessa. Elävä sammalrakenne on kestävämpää maatumista vastaan kuin kasvuturve. Hyvin huomiota herättävä ero kaikkiin muihin orgaanisiin kasvualustoihin verrattuna on sammalen homehtumattomuus. Sammalella on luontaisia mekanismeja suojautua lahottajasieniltä. Tämä ominaisuus suojelee myös kasveja taimipoltteelta ja juuristotaudeilta. Kuivatustekniikalla parannettua homeiden ja tautien torjuntamekanismia osataan jo nyt hyödyntää merkittävästi tutkimusolosuhteissa ja varmasti lähivuosina myös käytännön viljelyssä.

Rahkasammal on ihanteellinen ja monipuolinen kasvualustamateriaali käytännössä kaikkiin viljelymenetelmiin niin ammatti kuin harrastetuotannossa. LUKE:lla ja VTT:llä oli yhteinen tutkimus- ja tuotekehityshanke (2013–2014) kiinteiden viljelylevyjen ja ruukkujen valmistuksessa vaahtorainaustekniikalla. Tällä tekniikalla voidaan valmistaa niin pieniä taimipaakkuja kuin suuria viljelylevyjä, joissa kasvattaminen on yhtä tehokasta ja helppoa kuin perinteisessä kasvuturpeessa tai kivivillassa ilman homehtumis- ja tautiriskiä. Sammal soveltuu myös ihanteellisesti sellaisenaan sopivasti seulottuna ja peruslannoitettuna kaikkiin perinteisiin irtoturpeen kasvatusmenetelmiin. Rahkasammal soveltuu myös huonompilaatuisten kasvualustojen kuten kompostimultien ja tumman sekä vaalean turpeen rakenteen parantajaksi, jolloin saavutetaan parantuneita vedenpidätysominaisuuksia ja homeen sekä taudinestovaikutuksia. Rahkasammal on ensimmäinen aidosti kierrätyskelpoinen kasvualusta, jonka valmistus ei rasita millään tavoin ympäristöä tai ilmastoa.

Suomi on erikoisasemassa Länsi-Euroopassa sammalen tuotantoon soveltuvien soiden suhteen. Kasvuturvetta nostetaan Suomessa noin miljoona kuutiometriä vuodessa. Saman määrän sammalkasvualustan jatkuvaan tuotantoon ilman että suot koskaan häviävät tarvitaan vain 15 000 ha, sillä miljoonan kuution vuosittainen nostoala on 300 ha. Tämä yhteispinta-ala on vain 5 % sammalen nostoon soveltuvasta kitusuon pinta-alasta. Laskennallisesti meidän sammaltuotantokapasiteetti on 20 kertainen verrattuna nykyiseen kasvuturpeen nostomääriin, jolloin tätä kasvualustaa riittää tulevaisuudessa myös merkittävään vientiin ilman soiden häviämistä.

Professori (emeritus) Risto Tahvonen, Piikkiö

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

202312_83348.jpg
Kerro se kukkasin
Kukkaiskieli eli floriografia polveutuu jo 1700-luvun keskieurooppalaisista porvarispiireistä ja oli erityisen suosittua 1800-luvulla. Tuolloin miesten ja naisten välinen kanssakäyminen oli hyvin rajattua, niinpä keksittiin keino, jolla tunteita saattoi viestiä (lähes) muiden huomaamatta vastakkaiselle sukupuolelle. Nykyään näitä perinteitä pitävät yllä lähinnä kukkakauppiaat. Kukkaiskieli on yhdistelmä kasvin fyysisiä ominaisuuksia, kansanperinnettä, mytologiaa ja uskontoa.
kuusenalla joululahjoja
Joululahja aikuiselle, lapselle ja luonnolle
Joulu on tavaroiden aikaa. Tavaraa heitetään ensin pois joulusiivouksessa, sitä ostetaan mummeille, sedille, naapureille, kummeille ja kaimoille, ja sitten sitä saadaan lisää senkin edestä, mitä ollaan heitetty pois. Lahjat ovat toki kivoja ja kuuluvat jouluun, mutta onko sen sitten pakko olla aina sitä tavaraa, mitä monella on jo liikaa?
20_P_56146.jpg
Ilotulitteet ja ympäristö
Vuosi vaihtuu melkoisessa paukkeessa - ja katkussa. Onko ilotulituksesta jotain haittaa ympäristölle?Ainakin näin maallikosta vaikuttaa siltä, että vuoden vaihtuessa ja paukkeen lisääntyessä, myös suussa ja hengityselimissä maistuu ja tuntuu. Ruudinkatkuista ilmaa on ikävä hengittää ja se pistää yskittämään - ja maistuu ikävältä suussa... Mitä ilotulitteet oikein sisältävät, onko niistä jotain seurauksia ympäristöllemme - entä meille itsellemme?
20227_46659.jpg
Perinnekasvi: Punahattu
Kaunopunahattu(Echinacea purpurea) on yksi puutarhojen perinnekasveista.
20226_78893.jpg
Syötävän hyvä puutarha
Hyötykasveista, esimerkiksi vihanneksista, juureksista, yrteistä, marjoista ja syötävistä kukista saat itsellesi hyödyllisen ja kauniin puutarhan. Tässä muutama esimerkki lajeista, joita yhdistelemällä saat itsellesi mieluisan puutarhan:
20231_23283.jpg
Huonekasvien lannoitusta jatketaan vielä
Voidakseen hyvin, huonekasvit tarvitsevat säännöllistä hoitolannoitusta kasvukaudella, helmikuusta marraskuulle. Talven pimeys ja kuiva sisäilma tulevat jälleen koettelemaan kasveja, joten huolellista hoitoa ja ravinteita kannattaa tosiaan tarjota vielä koko lokakuunkin ajan. Näin kasvit pääsevät lepokaudelle hyväkuntoisina ja virkeinä.Hoitolannoitukseen soveltuvat esimerkiksi Biolanin luonnonmukaiset kasviravinteet: multaan sijoitettavat pitkävaikutteiset Luonnonravinnepuikot, kasteluveden mukana annettava Luonnonravinneneste tai rakeinen Biolan Kanankakka. Luonnonlannoitteet lisäävät kasvualustan multavuutta ja kuohkeutta.Kaikki nämä ravinteet soveltuvat myös yrttien ja muiden syötävien kasvien lannoitukseen.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton