Isohapero

Rakentajan toimitus

Päivitetty 07.02.2024

Esiintyminen

Kaikkialla maassamme voi törmätä isohaperoon. Sieni viihtyy soisessa ja havupuisessa maastossa. Hapero kasvaa äkäiseen tahtiin. Senpä vuoksi siitä saadaan vuosittain runsas sato. Isohapero on maastossa yksinään, mutta voi kasvaa myös useamman sienen ryppäässä. Isohaperon ohi ei juuri voi kulkea, sillä on se verran huomiota herättävä väritys lakissaan. Isohaperolla ja tulipunahaperolla on molemmilla punaiset lakit. Isohaperolla lakki on kellertävän punainen ja tulipunahaperon lakki on sinertävänpunainen. Jos sienet sekoittaa toisiinsa, ei hätää, sillä kumpikaan ei ole myrkyllinen.

Isohapero on nimensä mukaan myös isokokoinen. Lakki saattaa olla jopa parikymmentä senttiä läpimitaltaan.
Löytymisajankohtaa näille sienille on heinäkuulta syyskuun loppuun. Jokunen sieni löytyy jo heinäkuulla; pääsatokausi on elo- ja syyskuun puolen välin kohdilla.

Tunnistaminen

Isohaperon lakki on siis kellertävään vivahtavan punainen. Vanhemman sienen lakissa keltainen näkyy hyvin, väriä tulee lakin keskiosaan. Oravat mm. napsivat palan sieltä, toisen täältä haperon lakilta. Haperon malto on valkoista. Haperon pinnalla oleva kelmu lähtee reunoilta hyvin pois, lakin keskiosassa se on sitkeämmässä. Lakissa on myös heltat, jotka menevät rikki heti, kun niihin osuu.
Jalka on valkea ja tanakka. Joskus jalassa on punaista vivahdetta. Sienen jalka on sisältä hapera, pinnalta kova. Jalka voi olla parinkymmenen sentin pituinen.

Käyttö

Isohapero ei tarvitse ryöppäystä. Se kannattaakin syödä heti, kun se on kerätty. Pakastus, suolaus ja kuivauskin onnistuu. Ennen pakastamista haperotkin kannattaa kuivattaa ennen jatkokäsittelyä. Siitä saa myös herkullista

Vanhanajan sienipaistosta

½ kg haperoita
2 kkp keitettyä riisiä
5 kpl keitettyjä perunoita
1 dl korppujauhoja
(1 kkp soijakermaa tai maitoa)
2 rkl ruohosipulia
1 tl paprikaa

Jauha sienet ja perunat lihamyllyssä. Lisää muut ainekset. Kaada seos voideltuun vuokaan ja paista vesihauteessa 50 min. Tarjoa perunoiden ja puolukkahillon kera.

Kasvillisuus

sienet

reseptit

Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Kasvillisuus

Värivoimaa tomaateista

Tomaatti kuuluu kasvisten viiden värin jaottelussa punaisen eli vahvan voimavärin ryhmään. Tomaatin väri sykähdytti ihmisiä jo ennen kuin oli tieteellisiä tuloksia värien vaikutuksesta elintoimintoihin. Niinpä ranskalaiset ja italialaiset kutsuivat tomaattia alkujaan nimillä lemmenomena ja kultaomena, pomme d'amour ja pomodoro.Nykyään tiedetään, että tomaatin punainen väri tulee lykopeeni-nimisestä yhdisteestä, joka on karotenoidi. Lykopeeni tutkitusti suojaa ihmisen soluja ehkäisten niitä syöpämuutoksilta. Lykopeenin puutteella on todettu yhteyttä miesten eturauhassyöpään. Lykopeeni myös hidastaa verisuonten tukkeutumista ja auttaa nujertamaan sydän- ja verisuonitauteja.Ruoasta nauttimisen kannalta on pelastavaa, että tomaatin terveyshyödyt eivät häviä, vaikka tomaatteja keittää, grillaa ja soseuttaa kuinka. Pikemminkin päinvastoin. Lykopeeni imeytyy elimistöön kaikkein parhaiten lämpimistä, öljytilkalla höystetyistä ruoista. Tomaatin saa keittää vaikka ketsupiksi, ja lykopeeni on tallella. Kesällä tomaatti maistuu ihan sellaisenaan, mutta myös grillissä paahdettuna.

Kasvillisuus

Mustatorvisieni

Sekametsissä piileskelevä sieniTätä helposti tunnistettavaa sientä löytyy yleisesti koko Suomesta, mutta pohjoisessa niitä on harvemmassa. Vaikka heinäkuussakin saattaa näitä sieniä löytää, niin etenkin elo-syyskuu on torvisienten aikaa. Toki löytöjä voi tehdä lokakuussakin. Yleensä, kun yhden on bongannut, muut löytyvät helposti. Tarkkuutta etsimisessä tarvitaan, sillä mustatorvisieni on sen verran taitava piiloutumaan.Sekametsät ovat varmimpia löytöpaikkoja. Metsän on kuitenkin oltava kostea ja rehevä. Sieni on paikkauskollinen, joten vuosi toisensa jälkeen voi hyvin suunnata askeleensa samoille apajille!

Kaksi valkoista herkkusientä aurinkoisessa metsässä

Kasvillisuus

Herkkusieni

Herkkusienilajeja on Suomessa kaksi; kuusi- ja peltoherkkusieni.

Kasvillisuus

Lampaankääpä

Helposti löydettävä ja tunnistettava sieniTämä sieni on helppo löytää metsästä, eikä tunnistamisessakaan liene vaikeutta. Kääpiin kuuluvat myös vuohen- ja typäskääpä.

Kasvillisuus

Kasvikset ovat nyt Sydänmerkki-tuotteita

Kansallisten ja kansainvälisten suositusten mukaan kasviksia eli vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä tulisi syödä vähintään 400 - 500 grammaa päivässä. Kotimaiset Kasvikset ry on pukenut suosituksen muotoon Puoli kiloa päivässä. Näppituntumalla tämä määrä on kuusi kourallista. Lisäksi tulisi syödä muutama peruna. Keskimäärin suomalaiset syövät vain kolme ja puoli kourallista kasviksia päivässä. Yhteistä haastetta siis riittää saada kasvisten kulutus lisääntymään ja tällä tavalla samalla edistetyksi kansanterveyttä.– On todella merkittävä asia, että Suomen Sydänliitto on sisällyttänyt kasvikset Parempi valinta -sydänmerkin piiriin. Näin kuluttajat helpommin sisäistävät kasvisten olevan terveyttä edistäviä. Kasviksethan ovat suorastaan luonnon omia, funktionaalisia elintarvikkeita, Kotimaiset Kasvikset ry:n ravitsemusasiantuntija Päivi Jämsèn toteaa.Luontaisesti kasviksissa ei ole lisättyä suolaa, sokeria tai rasvaa. Sen sijaan kasvikset sisältävät runsaasti välttämättömiä ravintoaineita ja puolustuskykyä lisääviä ravintotekijöitä suhteessa vähäiseen energiamääräänsä. Lisäksi kasviksista saa nykyihmiselle tärkeää kuitua. Kasvisten käytön lisääminen on erityisen merkittävää painonhallinnassa ja monien elintapasairauksien ennaltaehkäisemisessä.

Kasvillisuus

Syö se kukkasin - katso vinkit ja reseptit

Syötävät kukat ovat kauniita koristeita ja suloisen makuisia mausteita. Tarjoa kevään ja kesän kahvihetkissä ja juhlissa herkkuja sekä suulle että silmille!Lue tarkemmin syötävistä kukista!

Luetuimmat

Isohapero

Aiheeseen liittyvää

Värivoimaa tomaateista

Mustatorvisieni

Herkkusieni

Lampaankääpä

Kasvikset ovat nyt Sydänmerkki-tuotteita

Syö se kukkasin - katso vinkit ja reseptit

Luetuimmat

Uusimmat