• Etusivu
  • Kasvillisuus

Männynpunikkitatti – mäntymetsän maukas aarre

Mäntymetsien yleisin tatti

Tiina Painokallio
Päivitetty 24.06.2025
männynpunikkitatti.jpg

Männynpunikkitatti on tuttu näky suomalaisessa mäntymetsässä – karvainen jalka ja punertava lakki tekevät siitä helposti tunnistettavan.

Tämä tatti on yleinen tuttavuus erityisesti koko mittaansa venyneessä mäntymetsässä. Sekametsistäkin männynpunikkitattia toki löytyy. Nimestäkin saattaa jo päätellä, että sieni on kuitenkin männyn seuralainen. Männynpunikkitatti on sooloilija; harvemmin esiintyy ryhmissä.

Kesä-lokakuussa tattia voi bongailla - heinä-, elo- ja syyskuussa kuitenkin parhaat saaliit saadaan!

Tattien tunnistaminen

Männynpunikkitatin jalka on vankka ja toisinaan jopa parinkymmenen sentin korkuinen. Pohjaväriltään jalka on vaalea, likimain valkea. Sen pintaan ilmestyy kuitenkin karkeahkoa nukkaa, joka muuttuu sienen vanhenemisen myötä tummemmaksi ja tummemmaksi ollen lopulta melkeinpä mustaa. Oheisesta kuvasta tämä näkyykin hyvin.

Tatin lakki saattaa olla saman verran halkaisijaltaan kuin jalka on pitkä. Tosin lakin ja jalan suhde on ensin hupaisa; jalka on isompi kuin lakki. Männynpunikkitatin lakki alkaa nimittäin kasvattaa kokoaan vasta, kun jalka on kasvanut täyteen mittaansa! Tatin lakki on väriltään punervanruskea ja vanhemmilla sienillä väri vaalenee. Muodoltaan tatin lakki on kupera; se tosin menettää kuperuuttaan kasvaessaan. Lakissa oleva pintakelmu, joka ei ole kiiltävä vaan mattapintainen, ulottuu lakin "lihan" yli. Männynpunikkitatilla on harmaansävyiset tiiviit pillit, jotka sienen vanhetessa tummenevat.

Kun tatin leikkaa viipaleiksi, "lihan" väri muuttuu punertavaksi. Muuten "liha" on vaaleaa.

Tattien valmistaminen

Muiden tattien tavoin myös männynpunikkitatti on toukkien suosiossa. Ulkoapäin puhdas sieni saattaakin joskus olla sisältä kokonaan tai osin toukkien syömä. Sieni on kuitenkin satoisa, joten eiköhän toukattomiakin yksilöitä löydy!

Punikkitatti on kypsennettävä kunnolla, jotta turhilta vatsaoireilta vältyttäisiin. Silti sitä voi kuivata, lämpötilan ollessa alle 50° ja sienisiivun paksuuden ollessa viiden millin luokkaa. Pakastaa voi kuten muutkin sienet; ylimääräinen neste kannattaa poistaa kuivalla pannulla.

Siisti männynpunikkitatti on silti aina syötävä. Valmistettaessa muuttuvaa mallon väriä ei kannata pelästyä (väri muuttuu lähes mustaksi). Männynpunikkitattia voi valmista esimerkiksi seuraavasti:

Täyteläinen tattikastike kahdelle

- Noin litra paloiteltuja tatteja
- 1 pienehkö sipuli
- tilkka ruokaöljyä
- yhteensä 6 dl vettä
- 1 kasvisliemikuutio
- 1-2 rkl vehnäjauhoja
- valkopippuria
(- kirveliä)

Silppua sipuli hienoksi ja paista läpikuultavaksi tilkkasessa öljyä. Siirrä paistunut sipuli syrjään odottamaan. Lisää pannuun uudestaan tilkka öljyä ja paista tatit kypsiksi. Paistuvia tatteja kannattaa hämmentää ahkerasti, sillä ne tarttuvat helposti pannun pohjaan.

Laita pieneen kattilaan tai kasariin 5 dl vettä ja yksi kasvisliemikuutio. Kuumenna kiehuvaksi ja hämmennä, kunnes liemikuutio on liuennut veteen tasaisesti. Lisää hieman valkopippuria sekä halutessasi reilun ropsauksen kirveliä.

Suurusta eli sakeuta liemi seuraavasti:
Laita tiiviskantiseen purkkiin 1 dl vettä ja 1-2 rkl vehnäjauhoja (mitä enemmän jauhoja, sen sakeampi kastike). Sulje kansi hyvin ja ravista pontevasti, kunnes jauho on sekoittunut veteen täysin tasaisesti. Kaada jauho-vesiseos kasvisliemen joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Lisää lopuksi kattilaan paistetut sienet ja sipuli, sekoita ja kuumenna kiehuvaksi. Tarjoa kastike riisin tai keitettyjen pottujen kanssa.

Maku on ehdottomasti parhaimmillaan, kun kastike tarjotaan kuumana.

Ohje

Ohje

Lue myös:

Kasvillisuus
kesä
sienet
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Kangasrousku
Kangasrousku on helppo löytää ja tunnistaa
Kangasrousku on lähinnä mäntymetsässä tavattava asukki ja sitä kasvaa lähes joka puolella. Joskus sitä näkee sekametsissä tai suolla, mutta edellytykset kasvulle antaa mänty. Kangasrouskut kasvavat ryppäinä tai harvakseltaan, samoilla asuinsijoilla vuodesta vuoteen. Jos kesä on ollut kostea, kannattaa rouskua etsiä mäntykankailta taikka kallioilta, joilla on sammalpeite.
202112_74213.jpg
Autiotilat pienruokatuotannon keitaiksi
Moni kaupunkilainen haaveilee omakotitalon puutarhasta tai siirtolapuutarhan palstasta, jotta voisi tuottaa omia puutarhatuotteita kuten salaatteja, juureksia, omenia, marjoja ja raparperia. Varsinkin pääkaupunkiseudulla tästä ihanteesta tulee todella kallis harrastus. Usein unohdettu vaihtoehto on autiotila valmiine puutarhoineen – ja villiruokamahdollisuuksineen kuten villivihannekset, sienet ja marjat. Näitä hylättyjä pikkutiloja pihapiireineen on Suomen maaseutu pullollaan.
Kesäinen järvi, jossa kasvaa kaislaa
Vinkit turvalliseen juhannukseen mökillä: muista nämä seikat!
Juhannusta, tuota keskikesän juhlaa, vietetään perinteisesti mökeillä ja veden äärellä. Valitettavasti juhannus on myös hukkumisten ja tulipalojen osalta kesän kriittisintä aikaa. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) antaa vinkkejä turvallisen mökkijuhannuksen viettoon.Muutamat toimet ovat tarpeen oman ja muiden turvallisuuden varmistamiseksi:Häkämyrkytyksen ja kaasuvuotojen välttämiseksi tarkista kaasulaitteiden kunto ja huolehdi ilmanvaihdosta.Vältä tulipalot ja käytä kertakäyttögrilliä vain valvottuna ja palamattomalla alustalla.Tarkista myös palovaroittimen toimivuus ja varaudu tulipaloon sammutusvälineillä.Muistathan käyttää pelastusliivejä veneillessä ja valvoa lapsia rannalla.Mutta mitä kaikkea muuta tulisi muistaa ottaa huomioon, luetaanpa siis eteenpäin:
Erilaiset tuoreet salaatit
Ruukkusalaatti – helppoa, tuoretta ja huolettoman puhdasta
Kasvihuoneissa salaatit kasvatetaan ja pakataan hygieenisesti, joten ne lähtevät kauppoihin täysin puhtaina. Kovakourainen pesu tai linkous ei ole tarpeen. Mahdollinen huuhtelu on syytä tehdä varoen ja kuivatus talouspaperin päällä, mutta yleensä ruukussa kasvatetun salaatin lehdet ovat käyttövalmiita sellaisinaan.
20135_35181.jpg
Kanukat (Cornus) - värikkäät ja peittävät pensaat
Kanukat (Cornus) on suku kanukkakasvien (Cornaceae) heimossa. Sukuun kuuluvat lajit ovat kesävihantia yksikotisia pensaita tai pieniä puita ja joskus ruohoja. Lehdet kasvavat vastakkain ja ovat ehyitä ja ehytlaitaisia. Lehtien sivusuonet ovat eteenkaartuvia. Kukinto on sarjamainen tai latvahuiskilo ja tiheä. Kukat ovat kaksineuvoisia ja pieniä, verhiö ja teriö ovat neljälehtisiä. Hedelmä on kaksisiemeninen luumarja.
Chilin kasvatus siemenistä
Siemenestä se chilikin lähtee kasvuun
Chilikasveja on paljon erilaisia, pelkästään päälajeja tunnetaan jo ainakin 30, ja näiden alla on kymmeniä tuhansia alalajikkeita. Niinpä chilipaprikoista ei voi antaa tarkkaa yleiskuvausta: "näin kasvatat chiliä". Mikä toimii kaupan paprikan siemenistä kasvatetuille taimille, ei välttämättä toimi kunnolla esimerkiksi Etelä-Amerikassa käytetyille toisten lajien chilipaprikoille - saati sitten kymmenille villeille lajeille.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton