• Etusivu
  • Kasvillisuus

Herkulliset tatit - Männynpunikkitatti

Rakentajan toimitus
Päivitetty 09.09.2014
20149_40840.jpg

Männynpunikkitatti on karvajalkainen

Mäntymetsien yleisin tatti

Tämä tatti on yleinen tuttavuus erityisesti koko mittaansa venyneessä mäntymetsässä. Sekametsistäkin männynpunikkitattia toki löytyy. Nimestäkin saattaa jo päätellä, että sieni on kuitenkin männyn seuralainen. Männynpunikkitatti on sooloilija; harvemmin esiintyy ryhmissä.

Kesä-lokakuussa tattia voi bongailla - heinä-, elo- ja syyskuussa kuitenkin parhaat saaliit saadaan!

Tattien tunnistaminen

Männynpunikkitatin jalka on vankka ja toisinaan jopa parinkymmenen sentin korkuinen. Pohjaväriltään jalka on vaalea, likimain valkea. Sen pintaan ilmestyy kuitenkin karkeahkoa nukkaa, joka muuttuu sienen vanhenemisen myötä tummemmaksi ja tummemmaksi ollen lopulta melkeinpä mustaa. Oheisesta kuvasta tämä näkyykin hyvin.

Tatin lakki saattaa olla saman verran halkaisijaltaan kuin jalka on pitkä. Tosin lakin ja jalan suhde on ensin hupaisa; jalka on isompi kuin lakki. Männynpunikkitatin lakki alkaa nimittäin kasvattaa kokoaan vasta, kun jalka on kasvanut täyteen mittaansa! Tatin lakki on väriltään punervanruskea ja vanhemmilla sienillä väri vaalenee. Muodoltaan tatin lakki on kupera; se tosin menettää kuperuuttaan kasvaessaan. Lakissa oleva pintakelmu, joka ei ole kiiltävä vaan mattapintainen, ulottuu lakin "lihan" yli. Männynpunikkitatilla on harmaansävyiset tiiviit pillit, jotka sienen vanhetessa tummenevat.

Ps. Kun tatin leikkaa viipaleiksi, "lihan" väri muuttuu punertavaksi. Muuten "liha" on vaaleaa.

Tattien valmistaminen

Muiden tattien tavoin myös männynpunikkitatti on toukkien suosiossa. Ulkoapäin puhdas sieni saattaakin joskus olla sisältä kokonaan tai osin toukkien syömä. Sieni on kuitenkin satoisa, joten eiköhän toukattomiakin yksilöitä löydy!

Punikkitatti on kypsennettävä kunnolla, jotta turhilta vatsaoireilta vältyttäisiin. Silti sitä voi kuivata, lämpötilan ollessa alle 50° ja sienisiivun paksuuden ollessa viiden millin luokkaa. Pakastaa voi kuten muutkin sienet; ylimääräinen neste kannattaa poistaa kuivalla pannulla.

Siisti männynpunikkitatti on silti aina syötävä. Valmistettaessa muuttuvaa mallon väriä ei kannata pelästyä (väri muuttuu lähes mustaksi). Männynpunikkitattia voi valmista esimerkiksi seuraavasti:

Täyteläinen tattikastike kahdelle

- Noin litra paloiteltuja tatteja
- 1 pienehkö sipuli
- tilkka ruokaöljyä
- yhteensä 6 dl vettä
- 1 kasvisliemikuutio
- 1-2 rkl vehnäjauhoja
- valkopippuria
(- kirveliä)

Silppua sipuli hienoksi ja paista läpikuultavaksi tilkkasessa öljyä. Siirrä paistunut sipuli syrjään odottamaan. Lisää pannuun uudestaan tilkka öljyä ja paista tatit kypsiksi. Paistuvia tatteja kannattaa hämmentää ahkerasti, sillä ne tarttuvat helposti pannun pohjaan.

Laita pieneen kattilaan tai kasariin 5 dl vettä ja yksi kasvisliemikuutio. Kuumenna kiehuvaksi ja hämmennä, kunnes liemikuutio on liuennut veteen tasaisesti. Lisää hieman valkopippuria sekä halutessasi reilun ropsauksen kirveliä.

Suurusta eli sakeuta liemi seuraavasti:
Laita tiiviskantiseen purkkiin 1 dl vettä ja 1-2 rkl vehnäjauhoja (mitä enemmän jauhoja, sen sakeampi kastike). Sulje kansi hyvin ja ravista pontevasti, kunnes jauho on sekoittunut veteen täysin tasaisesti. Kaada jauho-vesiseos kasvisliemen joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Lisää lopuksi kattilaan paistetut sienet ja sipuli, sekoita ja kuumenna kiehuvaksi. Tarjoa kastike riisin tai keitettyjen pottujen kanssa.
Ps. Maku on ehdottomasti parhaimmillaan, kun kastike tarjotaan kuumana.

Lue lisää sienistä!

Puutarha.netin valikosta löytyy lisää tietoa luonnon antimista - ja lisätietoa erilaisista sienistä. Tunnistatko rouskut, haperot... muistatko jokamiehenoikeudet? Tästä pääset tiedon pariin!

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

202310_79683.jpg
Suojaa kasvit jäniksiltä ja rusakoilta
Jänikset ja rusakot käyvät mielellään hakemassa itselleen pientä naposteltavaa omenapuun oksista sekä puun kuoresta, etenkin talviseen aikaan, kun ruoka on vähissä. Siitä alkaakin jännitysnäytelmä, selviääkö puu näistä hämärään aikaan tapahtuvista salaisista ruokailuhetkistä. Miten pihan puut ja pensaat kannattaisi suojata, jotta keväällä ei tarvitsisi jännittää niiden selviytymistä?
20149_40848.jpg
Tunnetko haperot?
Haperot viihtyvät kaikkiallaNämä erinomaisiksi luokitellut ruokasienet viihtyvät kaikkialla Suomessa, kaikenlaisissa metsissä sekä puustoisissa pihapiireissä. Haperot ovat runsassatoisia satokauden ulottuessa heinäkuulta syyskuulle.Haperoita on helpohko löytää kirkkaiden ja kiiltävien lakkiensa puolesta sammalen, ruohon ja pudonneiden lehtien seasta. Tosin auringonpaiste ja sade saattavat haalistaa lakin väriä.Ps. Haperot muistuttavat rouskuja sillä erotuksella, että haperoissa ei ole maitiaisnestettä!
Puutarhan syysyoimia.jpg
Kuusi ekovinkkiä syyspuutarhaan
Ennen talven pakkasten tulemista on osa syystöistä tehtävä, mutta niissä kiirehtiminen voi olla kohtalokasta; etenkin lämpimänä syksynä. Kun vuosi on ollut lämmin ja kuiva, se on muuttanut monen kasvin kasvurytmiä.
20201_62148.jpg
Tee linnunpönttö pöllölle
Lintujen tarkkailu on mukavaa puuhaa - ja niistä on myös hyötyä! Säännöllisen talviruokinnan ohella pesäpönttöjen tarjoaminen auttaa siivekkäitä asettautumaan juuri Sinun puutarhaasi. Linnunpöntöt tarjoavat hyvän suojapaikan linnuille myös talvella.Luonnonkolojen vähyyden takia kolopesijöillä on nykyään melkoinen pula pesimäpaikoista, joten asuntopulan helpottaminen pönttöjen avulla kannattaa. Pönttöihin saa pian asukkaita ja pesiviä lintuja on mukava seurata - ja lintujen liverrys täyttää pihapiirin!Linnunpönttöjen tekeminen on hauskaa ja hyödyllistä. Lue linnunpönttöön tarvittavat materiaalit ja sen teko-ohjeet tästä - ja ryhtykää työhön vaikka koko perheen voimin!
20212_24924.jpg
Tarvitaanko lupa?
Oletko aikeissa rakentaa pihaasi varaston, puuvajan, leikkimökin tai vaikkapa grillikatoksen? Vai ajattelitko rajata tonttiasi aidalla? Otathan ensin selvää kuntasi rakennusvirastosta, mitä ohjeita siellä annetaan pihanrakentamiseen liittyen.Rakentamisen rajat ja rajoitteet vaihtelevat alueittain – ja jopa kunnittain. Joitain perussääntöjä toki on voimassa: haja-asutusalueilla lupakäytännöt ovat hieman väljempiä kuin kaava-alueilla, rantarakentamista on rajoitettu erityispykälin ja tulisijoilla varustettuihin rakennelmiin suhtaudutaan tiukemmin.
Härkäpapu
Härkäpavussa runsaasti prote
Härkäpapu (Vicia faba) on yksi vanhimmista viljelykasveista ja luultavasti maailman ensimmäinen viljelty palkokasvilaji. Se sisältää runsaasti valkuaisaineita eli proteiineja. Härkäpapua on Suomessa aiemmin käytetty lähinnä ihmisravintona toisin kuin eteläisemmissä maissa, joissa se on ollut myös tärkeä rehukasvi. Pitkän tauon jälkeen härkäpapua on jälleen alettu viljellä Suomessa. Härkäpapu onkin maukas ja hyvä kotimaisen kasviproteiinin lähde. Luomutilat tuottavat sitä jonkin verran rehuksi.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton