• Etusivu
  • Kasvillisuus

Herkulliset tatit - Männynpunikkitatti

Rakentajan toimitus
Päivitetty 09.09.2014
20149_40840.jpg

Männynpunikkitatti on karvajalkainen

Mäntymetsien yleisin tatti

Tämä tatti on yleinen tuttavuus erityisesti koko mittaansa venyneessä mäntymetsässä. Sekametsistäkin männynpunikkitattia toki löytyy. Nimestäkin saattaa jo päätellä, että sieni on kuitenkin männyn seuralainen. Männynpunikkitatti on sooloilija; harvemmin esiintyy ryhmissä.

Kesä-lokakuussa tattia voi bongailla - heinä-, elo- ja syyskuussa kuitenkin parhaat saaliit saadaan!

Tattien tunnistaminen

Männynpunikkitatin jalka on vankka ja toisinaan jopa parinkymmenen sentin korkuinen. Pohjaväriltään jalka on vaalea, likimain valkea. Sen pintaan ilmestyy kuitenkin karkeahkoa nukkaa, joka muuttuu sienen vanhenemisen myötä tummemmaksi ja tummemmaksi ollen lopulta melkeinpä mustaa. Oheisesta kuvasta tämä näkyykin hyvin.

Tatin lakki saattaa olla saman verran halkaisijaltaan kuin jalka on pitkä. Tosin lakin ja jalan suhde on ensin hupaisa; jalka on isompi kuin lakki. Männynpunikkitatin lakki alkaa nimittäin kasvattaa kokoaan vasta, kun jalka on kasvanut täyteen mittaansa! Tatin lakki on väriltään punervanruskea ja vanhemmilla sienillä väri vaalenee. Muodoltaan tatin lakki on kupera; se tosin menettää kuperuuttaan kasvaessaan. Lakissa oleva pintakelmu, joka ei ole kiiltävä vaan mattapintainen, ulottuu lakin "lihan" yli. Männynpunikkitatilla on harmaansävyiset tiiviit pillit, jotka sienen vanhetessa tummenevat.

Ps. Kun tatin leikkaa viipaleiksi, "lihan" väri muuttuu punertavaksi. Muuten "liha" on vaaleaa.

Tattien valmistaminen

Muiden tattien tavoin myös männynpunikkitatti on toukkien suosiossa. Ulkoapäin puhdas sieni saattaakin joskus olla sisältä kokonaan tai osin toukkien syömä. Sieni on kuitenkin satoisa, joten eiköhän toukattomiakin yksilöitä löydy!

Punikkitatti on kypsennettävä kunnolla, jotta turhilta vatsaoireilta vältyttäisiin. Silti sitä voi kuivata, lämpötilan ollessa alle 50° ja sienisiivun paksuuden ollessa viiden millin luokkaa. Pakastaa voi kuten muutkin sienet; ylimääräinen neste kannattaa poistaa kuivalla pannulla.

Siisti männynpunikkitatti on silti aina syötävä. Valmistettaessa muuttuvaa mallon väriä ei kannata pelästyä (väri muuttuu lähes mustaksi). Männynpunikkitattia voi valmista esimerkiksi seuraavasti:

Täyteläinen tattikastike kahdelle

- Noin litra paloiteltuja tatteja
- 1 pienehkö sipuli
- tilkka ruokaöljyä
- yhteensä 6 dl vettä
- 1 kasvisliemikuutio
- 1-2 rkl vehnäjauhoja
- valkopippuria
(- kirveliä)

Silppua sipuli hienoksi ja paista läpikuultavaksi tilkkasessa öljyä. Siirrä paistunut sipuli syrjään odottamaan. Lisää pannuun uudestaan tilkka öljyä ja paista tatit kypsiksi. Paistuvia tatteja kannattaa hämmentää ahkerasti, sillä ne tarttuvat helposti pannun pohjaan.

Laita pieneen kattilaan tai kasariin 5 dl vettä ja yksi kasvisliemikuutio. Kuumenna kiehuvaksi ja hämmennä, kunnes liemikuutio on liuennut veteen tasaisesti. Lisää hieman valkopippuria sekä halutessasi reilun ropsauksen kirveliä.

Suurusta eli sakeuta liemi seuraavasti:
Laita tiiviskantiseen purkkiin 1 dl vettä ja 1-2 rkl vehnäjauhoja (mitä enemmän jauhoja, sen sakeampi kastike). Sulje kansi hyvin ja ravista pontevasti, kunnes jauho on sekoittunut veteen täysin tasaisesti. Kaada jauho-vesiseos kasvisliemen joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Lisää lopuksi kattilaan paistetut sienet ja sipuli, sekoita ja kuumenna kiehuvaksi. Tarjoa kastike riisin tai keitettyjen pottujen kanssa.
Ps. Maku on ehdottomasti parhaimmillaan, kun kastike tarjotaan kuumana.

Lue lisää sienistä!

Puutarha.netin valikosta löytyy lisää tietoa luonnon antimista - ja lisätietoa erilaisista sienistä. Tunnistatko rouskut, haperot... muistatko jokamiehenoikeudet? Tästä pääset tiedon pariin!

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20149_40853.jpg
Suppilovahvero
Suppilovahverot viihtyvät nuorissa kuusikoissaTämä herkullinen sieni on nimittäin kuusen aisapari. Varsinkin nuorehkot ja kosteat sekametsät ovat suppilovahveron kasvupaikkoja. Sieni viihtyy kuusen läheisyydessä ja kun sieniesiintymän löytää, niin esiintymä on tavallisesti laaja. Myös hirvien asuinalueilla näitä maukkaita luonnon ihmeitä esiintyy, sillä ne ovat hirvien suosiossa.Suppilovahvero kasvaa yleisenä Etelä- ja Keski-Suomessa. Niitä löytää melko myöhään syksyllä syyskuusta marraskuuhun. Hyvinä satovuosina sitä esiintyy selvästi enemmän kuin lähisukulaista kantarellia.Ps. Sientä on hankala paikallistaa, sillä ne kasvavat sammaleeseen syvälle uponneina. Mutta kun silmä on tottunut maastoon ja ensimmäinen suppilovahvero on löytynyt, niin sen jälkeen vahveroita näkee joka puolella!
20188_54262.jpg
Tiesitkö, että myös syksy on hyvä aika kalkita puutarhassa?
Kotipuutarhuri pyrkii luomaan kasveille parhaat mahdolliset kasvuolosuhteet. Tämä onnistuu parhaiten muokkaamalla kasvualustan maaperätekijöitä kunkin kasvin vaatimusten mukaisesti. Maaperätekijöitä ovat maan ravinteisuus, suolapitoisuus, rakenne, pieneliöstön toiminta sekä maan pH eli happamuus.
20227_30054.jpg
Pääsiäinen lähestyy, joko rairuoho on kylvetty?
Mikä onkaan parempi kesän merkki, kuin vastaleikatun ruohon tuoksu. Hieman vastaavan, keväisen tunteen saat koskettelemalla, maistelemalla, haistelemalla ja leikkaamalla rairuohoa. Ihanan vihreää, elävää ja tuoksuvaa ruohoa, josta nauttivat myös perheen pikku lemmikit. Esimerkkinä kerrottakoon lemmikkikanista, jonka parhaimmat riemuloikat nähtiin siinä vaiheessa, kun rairuohoastia laskettiin sen eteen. Siihen asti vain perheen kissat olivat saaneet herkutella tuoreella ruoholla.
Mitä kompostiin saa laittaa
Mitä EI saa laittaa kompostiin?
Keittiöjätekompostiin saa laittaa siis keittiö- ja kasvijätteitä, lehtikompostiin vain puutarhajätteitä. Mutta olikos nyt jotain mitä niihin EI saa laittaa?
20222_76845.jpg
Kurkistus kevääseen ‒ istuta ihanat pikkusipulit
Vaikka saammekin vielä nauttia ihanista, syksyisistä aurinkopäivistä, niin on aika suunnata katse jo kevättä kohti. Pitkän talven jälkeen pälvipaikoista pilkistelevät, ensimmäisten sipulikukkien vihreät versot ilahduttavat varmasti.
20221_74377.jpg
Loppiaisena upotettiin taas joulukuusia - Helppo tapa parantaa kalakantaa
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö kertoi tiedotteessaan 30.12.21, että veteen upotettu joulukuusi tarjoaa keväällä kuteville kaloille erinomaisen kutupaikan. Erityisesti ahvenet laskevat mätinauhansa mielellään kuusen oksille. Mädistä kehittyville poikasille kuusi tarjoaa suojaa ja ravintoa. Vaasassa turotapahtumia on järjestetty vuodesta 2016 lähtien.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton