TAKAISIN

Kahdeksan kysymystä kastelusta – asiantuntija vastaa

Julkaistu: 12.7.2021

Hellettä tai viileää, puutarha tarvitsee vettä kukoistaakseen. 

Tutkijayliopettaja Outi Tahvonen Hämeen ammattikorkeakoulusta vastaa usein kysyttyihin kastelukysymyksiin. Tahvonen työskentelee HAMK Bio -tutkimusyksikössä. Hän on väitellyt tohtoriksi hulevesistä.

in-the-garden-5333126_1920

Voiko puutarhaa kastella liikaa?

Ei voi. Periaatteessa kasvit voivat tietenkin hukkua ja esimerkiksi umpinaisessa ruukussa se on mahdollista. Yleisempi virhe on kuitenkin kastella liian vähän. Maakerroksen ylimmällä sentillä ei ole väliä, kosteuden pitää ulottua syvemmälle. 

Liian vähäinen kastelu voi olla haitallista. Jos kasvit saavat vain tilkan vettä päivittäin, juuret jäävät pintaan. Kasvista tulee poudanarka, ja kun pienikin kastelu jää väliin, kasvi kuolee nopeasti. Pinnassa olevat juuret aiheuttavat ongelmia myös talvehtimiselle. Kun kosteus ulottuu syvälle, kurottaa kasvi juurensa myös syvälle. 

Hukkuminen on tietenkin mahdollista, jos kosteutta on niin paljon, että maaperässä ei ole happea. Tahvosen mukaan kasvien hukuttaminen on kuitenkin vaikeaa. Hän on muun muassa testannut, miten nopeasti kasvit kuolevat, jos ne seisovat vedessä. Testi osoitti, että harva kasvi kuolee kovin nopeasti hukkumiseen. Umpinaisessa ruukussa, viherkatolla ja tiiviissä altaassa se toki on mahdollista, mutta tavallisessa puutarhassa äärimmäisen harvinaista. 

Muista siis: TARPEEKSI VETTÄ!

Mikä on tarpeeksi vettä?

Luota aisteihisi, kokeile kädellä. Kaiva istutuslapiolla pintaa syvemmälle, saatat yllättyä, kuinka pinnassa kosteus lopulta on.

Tarkkaile kasvin vointia. Jos kasvi on selvästi nuupallaan, kannattaa kastella lisää.

Muista siis: LUOTA OMIIN HAVAINTOIHISI.

chives-2342934_1920

Kuinka usein pitää kastella?

Kastele harvoin, mutta säännöllisesti, ja paljon kerralla.

Jos kasvia kastelee pienellä vesimäärällä päivittäin, ei kasteluvesi välttämättä imeydy maan syvempiin kerroksiin, vaan haihtuu maan pinnalta ennenkuin vesi ehtii juuristoalueelle. Silloin kasvi nuupahtaa vaikka maan pintaa olisikin kasteltu.

Kastelua helpottaa huomattavasti, jos puutarhaa perustettaessa on kiinnitetty huomiota sekä maaperään että kasveihin. Kastelun tarve vähenee, kun kasvit on alun perin istutettu oikeaan paikkaan. Toisaalta varjon kasvit viihtyvät puolivarjossakin, jos maa on multavaa ja kosteutta pitävää. aurinkoisen paikan kasvi puolestaan viihtyy puolivarjossa, jos maa on vähämultainen.

Muista siis: EI JOKA PÄIVÄ VETTÄ, PARI KERTAA VIIKOSSA JA PALJON KERRALLA.

Mihin aikaan päivästä kannattaa kastella?

Keskipäivällä. Kuumassa auringonpaisteessa vesi haihtuu nopeasti, joten silloin ei kannata tuhlata vettä kasteluun. 

Ilta on hyvä, koska vesi ehtii imeytyä paremmin. Aurinko ei ole sitä haihduttamassa. Iltakastelussa on myös ongelmansa: kotiloilla on kosteat kekkerit kasvin juurella varsinkin lämpimän päivän jälkeen. Jos puutarhassa on kotilo-ongelmaa, kannattaa iltakastelua välttää.

Aamulla, ennen päivän lämpenemistä on toinen hyvä aika kastella. Silloinkin vettä haihtuu, mutta ei yhtä paljon kuin päivällä.

Joskus kuulee väitettävän, että kuun kierrolla olisi vaikutusta kasvien kasteluun samalla tavoin kuin vuoroveteen. Tälle väitteelle ei ole tieteellistä näyttöä.

Muista siis: LUOTA AAMUUN, JOS ET HALUA JÄRJESTÄÄ KOTILOJUHLIA.

garden-3664278_1920

Onko säällä merkitystä?

Paras sää kastella puutarhaa on sadesää. Sade harvoin kastelee tarpeeksi. Kasteluvesi ei haihdu, vaan tukee sateen vaikutusta. 

Paahtava aurinkohelle on kastelun vihollinen, kasteluvesi haihtuu nopeasti, eikä kosteus painu tarpeeksi syvälle maahan.

Nurmikko kannattaa sadettaa tyynellä säällä. Jatkuvasti kuivahtavan nurmikon tilalle kannattaa harkita ketoa tai niittyä. Ne eivät tarvitse niin paljon vettä kuin nurmikko.

Muista siis: AURINKO JA TUULI HAIHDUTTAVAT.

Onko veden lämpötilalla tai laadulla merkitystä?

Liian kuuma tai liian kylmä vesi saattaa hidastaa kasvua. Sadevesi on sopivan lämpöistä ja hapekasta, sitä kannattaa kerätä talteen ja käyttää, mikäli siihen on mahdollisuus.

Pintavedessä saattaa olla esimerkiksi sinilevää, joka ei tee hyvää kasveille.

Hyötykasveja kastellessa kannattaa muistaa, että niitä on tarkoitus syödä, ei siis harmaita vesiä hyötykasveille.

Muista siis: EI KYLMÄÄ EIKÄ KUUMAA, VARO SINILEVÄÄ. VARO MYÖS MUITA VETEEN LIUENNEITA HAITTA-AINEITA SYÖTÄVILLÄ KASVEILLA.

hat-5333130_1920

Vinkkejä kastelutekniikkaan

Kohdista vesi kasvin juurelle. Lehtien kastelu on turhaa, ja joskus jopa haitallista. Kosteus lehdillä saattaa houkutella kasvitauteja kuten härmää.

Vaihda välillä myös kastelusuuntaa. Lorota vettä välillä vasemmalta, välillä oikealta, jotta kasvin juuret suuntautuvat laajalle.

Anna vettä osissa, jotta kosteus ehtii imeytyä.

Haraa maata välillä rikki, jotta vesi pääsee imeytymään. Jos maan pinta on liettynyt, vesi ei imeydy kunnolla. 

Karikkeella (esimerkiksi kuorikate tai ruohosilppu) voi vähentää veden haihtumista. 

Muista siis: KASTELE MAATA, ÄLÄ KASVIA.


Miten maan veden pidätyskykyä voi parantaa?

Orgaaninen eli eloperäinen aines parantaa maan vedenpidätyskykyä. Esimerkiksi maan pieneliötoiminta ja kasvien karike muodostavat eloperäistä ainesta, joka parantaa maan kosteusoloja. 

Kukkapenkkiin tai hyötypuutarhaan voi lisätä esimerkiksi biohiiltä. Se sitoo kosteutta ja pidättää ravinteita.

Pihan istutus- ja nurmikkoalueita perustaessa kannattaa maa-ainekseen kiinnittää huomiota. Tiukassa savimaassa vesi seisoo, liian läpäisevä ja hiekkainen maa-aines ei sido kosteutta.

Muista siis: KIINNITÄ HUOMIOTA MAA-AINEKSEEN LAATUUN JA PARANNA SITÄ.

garden-733872_1920