Makua ja terveyttä sipuleista
Sipuleita löytyy moneen makuun. (Kuva: Adobe Stock)
Suomalaiseen ruokakulttuuriin sipuli on kuulunut vuosisatojen ajan. Sipulia viljeltiin jo viikinkiaikaan, 800–1000-luvuilla. Laukka, lyöki ja lööki tarkoittivat sipulia. Suomalaisessa alkupalapöydässä sipuli liitetään veden viljaan: silliin ja silakkaan, siikaan ja loheen. Peruna ja sipuli kuuluvat suomalaisen ruoan ytimeen. Sipulit sopivat kotoisiin keittoihimme aina. Pääruoissa sipulin rooli on säestää kalaa, kanaa, lihaa ja muita kasviksia. Kastiketta, marinadia ja useimpia kasvisruokia ei voi kuvitella ilman sipulia.
Sipulipihvit, sipulikeitto, sipulipiirakka, sipuli blinien lisäkkeenä tai hernekeitossa ja sipulilla maustettu, pitkään haudutettu uuni- tai pataruoka ovat vastustamattomia herkkuja. Sipuli maistuu ja tuoksuu kaiken kansan keittiöissä. Siihen on varaa kaikilla. Onneksi suomalainen keittiö on aina ottanut ja ottaa edelleen vaikutteita muualta maailmalta ja muuntuu ja rikastuu kaiken aikaa. Sipuli maistuu pizzan päällä, hampurilaisen välissä, kreikkalaisessa salaatissa, thairuoassa ja kebabeissa.
Monenlaiset sipulit
Sipuleita viljellään maailmalla yli 20 erilaista tyyppiä, Suomessakin lähes kymmentä erilaista. Seuraavaan on koottu pieni sipuliaapinen selventämään horjuvaa nimikkeistön käyttöä.
Ruokasipuli (Allium cepa Cepa-ryhmä), kepasipuli, keltasipuli
Suomen eniten viljelty sipuli on kaikille tuttu. Keltasipuli kasvaa pohjoisen ilmastossa maultaan voimakkaaksi. Sitä voidaan käyttää mausteena ja vihanneksena kaikessa ruoanvalmistuksessa. Kypsentäminen lepyttää maun. Haudutetut, kullankeltaiset sipulirenkaat nostavat veden kielelle.
Punasipuli (Allium cepa Punasipuli-ryhmä)
Punasipuli on keltasipulin punakuorinen muoto. Punasipulia on viljelty Suomessa jo 1600-luvulla. Pitkään kypsennettäessä väri haalistuu, mutta antaa liemiin hienoa väriä. Koristeellisuus tulee esiin, kun punasipulia käyttää raakana salaatteihin tai esim. blinien lisäkkeeksi.
Ryvässipuli (Allium cepa Aggregatum-ryhmä)
Ryvässipuli on maultaan voimakas ja salottisipulin tapaan jakautuva sipuli. Vanhanajan ryvässipulista löytyy Suomesta erittäin aromikkaita paikallisia kantoja. Soisi, ettei sen viljely kokonaan unohtuisi.
Salottisipuli (Allium cepa Ascalonicum-ryhmä)
Salottisipulia voi pitää hienojen aromiensa takia gourmetsipulina. Se kuuluu jakautuviin sipuleihin toisin kuin yleensä jakautumaton keltasipuli. Kuori on tavallisesti vahva ja kuiva-ainepitoisuus korkea, joten säilyvyys on hyvä. Muoto vaihtelee litteästä pyöreään ja sukkulamaiseen banaanisalottiin. Salottisipuli kypsyy nopeasti ja sopii etenkin kastikkeisiin, mutta myös kaikkeen ruoanvalmistukseen.
Hillosipuli(Allium cepa Hillosipuli-ryhmä)
Valkomaltoinen, pieni hillosipuli käytetään etikkasäilykkeenä.
Jättisipuli (Allium cepa Jättisipuli-ryhmä)
Jättisipuli on saanut alkunsa Iso-Britanniassa, jossa on kilpailtu mahdollisimman kookkaan sipulin tuottamisessa. Tämä keilamaisen muotoinen sipuli voi painaa 0,5–1,5 kg tai enemmänkin. Maku on melko mieto ja malto mehevä. Joskus jättisipulia näkee kutsuttavan salaattisipuliksi, koska miedon makuisina se sopii salaatteihin. Jättisipuli ei kestä varastointia, joten kotimaisena sitä saa vain syksyisin.
Huom. Miedot sipulit kypsyvät ruoanvalmistuksessa nopeammin kuin voimakkaamman makuiset sipulit.
Ilmasipuli (Allium cepa Proliferum-ryhmä)
Ilmasipuli on ruohosipulin tavoin kasvimaalla kevään ensimmäisiä. Paksut, ontot varret voi leikata renkaiksi salaatteihin. Pikkusipulit kehittyvät varsien päihin ja ne kannattaa istuttaa maahan tuottamaan uutta satoa.
Vihersipuli, (Allium cepa Vihersipuli-ryhmä)
Vihersipuli, jota kutsutaan myös salaattisipuliksi, on hyvin suosittu Kiinassa, Koreassa ja Japanissa, mutta nykyisin jo meilläkin. Tämä sipuli korjataan varhaisessa kehitysvaiheessa. Tyviosa muistuttaa pientä purjoa, mutta lehden vihreät osat ovat poikkileikkaukseltaan pyöreät ja ontot.
Pillisipuli eli talvisipuli (Allium fistulosum)
Pillisipuli on peräisin Kiinasta ja Japanista. Se versoo varhain keväällä ja satoa voi käyttää keittoihin ja salaatteihin. Kesällä vaaleat kukinnot houkuttelevat pölyttäviä hyönteisiä.
Valkosipuli eli kynsilaukka (Allium sativum)
Uskollisimmat valkosipulin ystävät käyttävät sitä kaikkeen mahdolliseen syötävään. Yleensä valkosipuli koostuu 8–20 kynnestä, mutta myös yhden kynnen soolovalkosipuleita on saatavana. Kypsennettynä valkosipuli maistuu täyteläisen pehmeältä. Valkosipulista on saatavana myös kotimaisia kantoja.
Ruohosipuli eli ruoholaukka (Allium schoenoprasum)
Ruohosipuli on suomaisille tuttu, kevään ensimmäinen maustevihannes ja kautta koko vuoden ruukuissa saatava tuoreyrtti. Sitä tavataan myös luonnonvaraisena Lappia myöten. Pillimäiset lehdet käytetään useinmiten tuoreena ja juuri avautuneita kukintoja voi pieniä vaikka munakkaan mausteeksi.
Kiinalainen ruohosipuli (Allium tuberosum)
Ulkonäkö muistuttaa ruohosipulia, mutta lehdet ovat litteän kolmiomaiset ja usein varsien päissä näkyy vaaleat kukannuput. Lehtiä käytetään lähinnä tuoreena. Kiinalainen ruohosipuli maistuu valkosipulilta.
Purjo (Allium porrum)
Purjo kasvattaa varsimaisen lehtitupin, jota käytetään rapeine lehtilatvoineen sipulin tavoin. Maku on miedohko ja hienostunut. Purjo maistuu parhaalta kevyesti kypsennettynä tai raakana. Kotimaisena purjoa on saatavana helmikuulle saakka.
Sipulit kiistatta terveysvaikutteisia
Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että sipulit osana monipuolista, kasvispainotteista ruokavaliota alentavat veren kolesterolitasoa, vahvistavat immuunijärjestelmää ja auttavat ehkäisemään syöpä- sekä sydän- ja verisuonisairauksien kehittymistä.
Sipulien terveysvaikutukset aiheutuvat niiden sisältämistä orgaanisista rikkiyhdisteistä ja flavonoideista. Antibioottisena yhdisteenä valkosipulin allisiini ehkäisee haitallisten mikrobien toimintaa ja tulehduksia. Kversetiini-nimisen flavonoidin lähteinä sipulit ovat erinomaisia. Punasipuli puolestaan saa värinsä antosyaaneista, jotka toimivat ihmisen elimistössä hyödyllisinä antioksidantteina.
Perunablinit (12–14 kpl)
- 600 g soseutuvia perunoita kuorineen
- 1,25 dl ruokakermaa
- 2 rkl vehnäjauhoja
- 2 munaa
- 1 tl suolaa
- mustapippuria
- 2 valkuaista
- 0,5 dl tuoretta, hienonnettua tilliä
- Paistamiseen: pullomargariinia
- Lisäksi:
- 100–150 g muikun-, siian- tai kirjolohenmätiä tai
- Cavi-Art-merilevävalmistetta
- 1 dl smetanaa tai ranskankermaa
- 1 hienonnettu punasipuli
- mustapippuria
Kuori ja lohko perunat.
Keitä perunat kypsiksi, valuta ja soseuta.
Lisää soseeseen kerma, vehnäjauhot, munat ja suola.
Vaahdota kaksi valkuaista ja kääntele vaahto perunaseokseen.
Lisää joukkoon tilli.
Paista taikina ohukaispannulla kuohkeiksi blineiksi.
Tarjoa välittömästi mädin, smetanan, sipulihakkeluksen ja mustapippurin kera.
Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry
Purjo-perunasosekeitto
- 3 perunaa
- 2 sipulia
- puolikas purjoa
- 2 rkl margariinia tai voita
- 1 rkl tuoretta, hienonnettua timjamia
- 1,5 dl kuivaa valkoviiniä tai omenatäysmehua
- 8 dl kasvislientä fondista
- 1 dl ruokakermaa
- suolaa
- mustapippuria
Kuori ja viipaloi perunat ja sipulit.
Käytä purjosta vain valkoinen osa: halkaise, huuhtele ja viipaloi se.
Kuumenna rasva paksupohjaisessa kattilassa ja kuullota sipulia ensin, sitten purjoa.
Lisää timjami ja perunaviipaleet.
Kaada joukkoon viini tai omenatäysmehu ja keitä, kunnes neste on lähes haihtunut.
Lisää vesi ja kasvisfondi.
Keitä noin 20 minuuttia.
Kuumenna joukkoon kerma ja mausta suolalla ja pippurilla.
Soseuta keitto sauvasekoittimella ja tarkista maku.
Vinkit: Voit tarjota keiton kuumana tai kylmänä. Pinnalle voit vaahdottaa rasvattomasta maidosta vaahtohupun.
Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry
Aiheeseen liittyvää
Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon
Yksivuotisten kesäkukkien hoitoniksejä
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Nauti oman pihan sadosta ja valmista herkullista omenapannukakkua
Nyt on oikea aika säilöä musta- ja punaherukoita joko pakastimeen tai hilloiksi ja mehuiksi
Suppilovahvero
Luetuimmat
Uusimmat