Sipuli – suomalaisen ruoan peruspilari jo viikinkiajoilta lähtien

Sipulipihvit, sipulikeitto, sipulipiirakka, sipuli blinien lisäkkeenä tai hernekeitossa ja sipulilla maustettu, pitkään haudutettu uuni- tai pataruoka ovat vastustamattomia herkkuja. Sipuli maistuu ja tuoksuu kaiken kansan keittiöissä. Siihen on varaa kaikilla. Onneksi suomalainen keittiö on aina ottanut ja ottaa edelleen vaikutteita muualta maailmalta ja muuntuu ja rikastuu kaiken aikaa. Sipuli maistuu pizzan päällä, hampurilaisen välissä, kreikkalaisessa salaatissa, thairuoassa ja kebabeissa.

Sipuleita viljellään maailmalla yli 20 erilaista tyyppiä, Suomessakin lähes kymmentä erilaista. Seuraavaan on koottu pieni sipuliaapinen selventämään horjuvaa nimikkeistön käyttöä.

Ruokasipuli (Allium cepa Cepa-ryhmä), kepasipuli, keltasipuli
Suomen eniten viljelty sipuli on kaikille tuttu. Keltasipuli kasvaa pohjoisen ilmastossa maultaan voimakkaaksi. Sitä voidaan käyttää mausteena ja vihanneksena kaikessa ruoanvalmistuksessa. Kypsentäminen lepyttää maun. Haudutetut, kullankeltaiset sipulirenkaat nostavat veden kielelle.

Punasipuli (Allium cepa Punasipuli-ryhmä)
Punasipuli on keltasipulin punakuorinen muoto. Punasipulia on viljelty Suomessa jo 1600-luvulla. Pitkään kypsennettäessä väri haalistuu, mutta antaa liemiin hienoa väriä. Koristeellisuus tulee esiin, kun punasipulia käyttää raakana salaatteihin tai esim. blinien lisäkkeeksi.

Hillosipuli (Allium cepa Hillosipuli-ryhmä)
Valkomaltoinen, pieni hillosipuli käytetään etikkasäilykkeenä.

Jättisipuli (Allium cepa Jättisipuli-ryhmä)
Jättisipuli on saanut alkunsa Iso-Britanniassa, jossa on kilpailtu mahdollisimman kookkaan sipulin tuottamisessa. Tämä keilamaisen muotoinen sipuli voi painaa 0,5–1,5 kg tai enemmänkin. Maku on melko mieto ja malto mehevä. Joskus jättisipulia näkee kutsuttavan salaattisipuliksi, koska miedon makuisina se sopii salaatteihin. Jättisipuli ei kestä varastointia, joten kotimaisena sitä saa vain syksyisin.
Huom. Miedot sipulit kypsyvät ruoanvalmistuksessa nopeammin kuin voimakkaamman makuiset sipulit.

Ilmasipuli (Allium cepa Proliferum-ryhmä)
Ilmasipuli on ruohosipulin tavoin kasvimaalla kevään ensimmäisiä. Paksut, ontot varret voi leikata renkaiksi salaatteihin. Pikkusipulit kehittyvät varsien päihin ja ne kannattaa istuttaa maahan tuottamaan uutta satoa.

Vihersipuli, (Allium cepa Vihersipuli-ryhmä)
Vihersipuli, jota kutsutaan myös salaattisipuliksi, on hyvin suosittu Kiinassa, Koreassa ja Japanissa, mutta nykyisin jo meilläkin. Tämä sipuli korjataan varhaisessa kehitysvaiheessa. Tyviosa muistuttaa pientä purjoa, mutta lehden vihreät osat ovat poikkileikkaukseltaan pyöreät ja ontot.

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että sipulit osana monipuolista, kasvispainotteista ruokavaliota alentavat veren kolesterolitasoa, vahvistavat immuunijärjestelmää ja auttavat ehkäisemään syöpä- sekä sydän- ja verisuonisairauksien kehittymistä.

Sipulien terveysvaikutukset aiheutuvat niiden sisältämistä orgaanisista rikkiyhdisteistä ja flavonoideista. Antibioottisena yhdisteenä valkosipulin allisiini ehkäisee haitallisten mikrobien toimintaa ja tulehduksia. Kversetiini-nimisen flavonoidin lähteinä sipulit ovat erinomaisia. Punasipuli puolestaan saa värinsä antosyaaneista, jotka toimivat ihmisen elimistössä hyödyllisinä antioksidantteina.

• 600 g soseutuvia perunoita kuorineen
• 1,25 dl ruokakermaa
• 2 rkl vehnäjauhoja
• 2 munaa
• 1 tl suolaa
• mustapippuria
• 2 valkuaista
• 0,5 dl tuoretta, hienonnettua tilliä
• Paistamiseen: pullomargariinia
• Lisäksi:
• 100–150 g muikun-, siian- tai kirjolohenmätiä tai
• Cavi-Art-merilevävalmistetta
• 1 dl smetanaa tai ranskankermaa
• 1 hienonnettu punasipuli
• mustapippuria

Kuori ja lohko perunat. Keitä perunat kypsiksi, valuta ja soseuta. Lisää soseeseen kerma, vehnäjauhot, munat ja suola. Vaahdota kaksi valkuaista ja kääntele vaahto perunaseokseen. Lisää joukkoon tilli. Paista taikina ohukaispannulla kuohkeiksi blineiksi. Tarjoa välittömästi mädin, smetanan, sipulihakkeluksen ja mustapippurin kera.

• 3 perunaa
• 2 sipulia
• puolikas purjoa
• 2 rkl margariinia tai voita
• 1 rkl tuoretta, hienonnettua timjamia
• 1,5 dl kuivaa valkoviiniä tai omenatäysmehua
• 8 dl kasvislientä fondista
• 1 dl ruokakermaa
• suolaa
• mustapippuria

Kuori ja viipaloi perunat ja sipulit. Käytä purjosta vain valkoinen osa: halkaise, huuhtele ja viipaloi se. Kuumenna rasva paksupohjaisessa kattilassa ja kuullota sipulia ensin, sitten purjoa. Lisää timjami ja perunaviipaleet. Kaada joukkoon viini tai omenatäysmehu ja keitä, kunnes neste on lähes haihtunut. Lisää vesi ja kasvisfondi. Keitä noin 20 minuuttia. Kuumenna joukkoon kerma ja mausta suolalla ja pippurilla. Soseuta keitto sauvasekoittimella ja tarkista maku. Vinkit: Voit tarjota keiton kuumana tai kylmänä. Pinnalle voit vaahdottaa rasvattomasta maidosta vaahtohupun.

Lähde: Pirjo Toikkanen, Kotimaiset Kasvikset ry