• Etusivu
  • Kasvillisuus

Kasvata parvekkeella hyötykasvit ja yrtit

Tiina Painokallio
Päivitetty 19.06.2025
20233_81190.jpg

Kodin parvekkeesta voi kehittää yllättävän tuottoisan hyötykasvitarhan. (Kuva: Adobe Stock)

Parvekkeella menestyvät mainiosti lukuisat hyötykasvit, kuten amppelimansikka, marjatomaatit, pienihedelmäinen kurkku, kurpitsa, meloni, paprika, salaatit sekä tietysti yrtit ja vihanneskrassi. Isompaan laatikkoon tai sankoon voi perustaa vaikka pienen peruna- tai porkkanamaan.

Amppelitomaatti tuo satoa ja silmäniloa

Amppelitomaatti vaatii kasvupaikan, jossa sen versot pääsevät kasvamaan alaspäin.

Lannoitteeksi sopivat kasteluveteen täysin liukenevat moniravinteiset jauhemaiset lannoitteet. Voit sekoittaa lannoitetta kasteluveteen joka kastelukerralla (hyvin mieto liuos) tai kastella vahvemmalla kasteluliuoksella kerran viikossa.

Tomaatin lannoitus saa olla kaliumvoittoista eli kaliumia enemmän suhteessa typpeen. Ravinnesuhteet löytyvät lannoiteastian tai -säkin kyljestä. Kanankakkarakeet ja muut orgaaniset lannoitteet sopivat amppelitomaatin peruslannoitteiksi siinä vaiheessa, kun taimet istutetaan amppeleihin.

<p data-block-key="v4htb">Aurinkoinen paikka ja säännöllinen kastelu ovat tomaatin sadon edellytys. (Kuva: Adobe Stock)</p>
Aurinkoinen paikka ja säännöllinen kastelu ovat tomaatin sadon edellytys. (Kuva: Adobe Stock)

Perunat parvekkeella – helppo juhannusherkku

Miltä maistuisivat uudet perunat juhannukseksi omalta parvekkeelta? Onnistuu itse asiassa kohtuullisen helposti. Tilavaan sankoon tai laatikkoon tarvitaan vähintään 20 cm kuohkeaa turvemultaa pohjalle. Sisällä valossa huhti-toukokuussa 2–3 viikkoa idätetty peruna laitetaan laatikkoon multaseoksen päälle ja peitetään hyvin sekä kastellaan kevyesti. Kahdessa kuukaudessa pienet perunat ovat valmiita, kolmessa kuukaudessa peruna pääsee lopulliseen sadonkorjuukokoonsa.

Pidä parvekeastia koko ajan lämpimässä. Jos haluat isomman sadon, voit laittaa useampia mukuloita itämään 30–40 cm välein. Älä kastele multaa liikaa! Peittele varsia pari kertaa kasvukauden aikana mullalla. Muoviämpärin kokoinen (5–10 l) astia mahdollistaa 1–2 kilon perunasadon.

Lue myös: Varhaisperunoita astiassa

<p data-block-key="sfb1o">Peruna vaatii syvyyttä, mutta ei puutarhapalstaa. (Kuva: Adobe Stock)</p>
Peruna vaatii syvyyttä, mutta ei puutarhapalstaa. (Kuva: Adobe Stock)

Yrtit viihtyvät ruukuissa ja rasioissa

Perinteisten maustekasvien eli mm. mäkimeiramin, maustekirvelin, kesäkyntelin ja päivittäiseen ruoanlaittoon suositeltavan persiljan siemenet voit kylvää ruukkuihin jo huhtikuussa. Parvekkeelle ne siirretään touko-kesäkuun vaihteessa.

Kannattaa tutustua myös erikoisuuksiin: intiansitrusheinä eli sitruunaruoho, punahierakka eli viinisuolaheinä sekä erilaiset basilikat ja timjamit ovat kokeilemisen arvoisia ja menestyvät mainiosti aurinkoisella parvekkeella.

Satoa yrteistä voit korjata muutaman viikon kuluttua taimettumisesta. Leikkaaminen kiihdyttää niiden kasvua ja tekee niihin uusia haaroja eli tuottaa vielä runsaamman sadon. Kun yrtit pääsevät kukkimisvaiheeseen, niiden paras aromiaika on ohi.

<p data-block-key="z0o4h">Leikkaaminen saa yrtit tuuhenemaan ja tuottamaan lisää satoa. (Kuva: Adobe Stock)</p>
Leikkaaminen saa yrtit tuuhenemaan ja tuottamaan lisää satoa. (Kuva: Adobe Stock)
Kasvillisuus
hyötykasvit
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20235_59081.jpg
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20235_81687.jpg
Vadelma (Rubus idaeus) on luonnonvarainen herkku
Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja vadelmaa voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja.
202312_62210.jpg
Luonnossa elää monia hassun nimisiä kasveja
Kasvien kansanomaiset nimitykset ovat syntyneet eri tavoin. Ne kertovat paitsi kasvien ulkonäöstä ja kasvupaikasta myös uskomuksista ja käyttötavoista.
20226_78893.jpg
Hyötykasvit – kauneutta ja hyötyä puutarhaasi helposti yhdistettävillä lajeilla
Hyötykasveista, esimerkiksi vihanneksista, juureksista, yrteistä, marjoista ja syötävistä kukista saat itsellesi hyödyllisen ja kauniin puutarhan. Tässä muutama esimerkki lajeista, joita yhdistelemällä saat itsellesi mieluisan puutarhan:
202111_73580.jpg
Mikä avokadoa riivaa?
Lukija kysyy: "Olen kasvatellut useamman vuoden avokadoa ja se onkin jo puolitoistametrinen puuntaimi, mutta nyt se taitaa valitettavasti kuolla. Aikaisemman kasvun puoleen väitän, että vettä, valoa ja lannoitetta pitäisi olla sopivasti, mutta siitä huolimatta lehdet kuivuvat, käpristyvät ja kuolevat oksa kerrallaan.Oireet alkoivat sen jälkeen kun vaihdon tuon kesällä suurempaan ruukkuun. Laitoin kyllä kiviä pohjalle. Veikkaan, että mullan mukana tuli öttiäisiä. Öttiäiset ovat vaaleita ja alle puolen millin mittaisia ja niitä on lehtien pinnoilla harvakseltaan. Suihkuttelin kasvia ensin mäntysuopaliuoksella ja sittemmin huonekasvi Raidilla, mutta aina tulevat takaisin.Mitähän ne ovat ja miten niistä pääsisi eroon? Vai teenkö jotain muuta väärin ja öttiäiset ovat vaan sattumalta paikalla?"
20218_71998.jpg
Herukoiden ja pensasmustikan sato parhaimmillaan
Pensasmarjojen satokausi on alkanut. Käsin poimittuja herukoita, karviaisia ja pensasmustikoita on jo heinäkuun lopulta alkaen saanut toripöydiltä. Herukoiden konepoiminnat ovat alkaneet ja koko sato on korjattu elokuun loppuun mennessä. Pensasmustikat kerätään pelkästään käsin, samoista pensaista useita kertoja kypsymisen edistyessä.
chian siemeniä purkissa ja leikkuulaudalla
Tutustu chia-siemeniin: kuitua, proteiinia ja terveyttä yhdellä lusikallisella
Chian siemenet ovat nousseet suureen suosioon terveystietoisten ruokailijoiden keskuudessa ja syitä on monia. Nämä pienet siemenet sisältävät huomattavan määrän ravintoaineita, jotka tukevat muun muassa sydämen, suoliston ja luuston terveyttä. Lisäksi ne sopivat hyvin monipuoliseen käyttöön niin vanukkaissa kuin leivonnassakin.
20236_63320.jpg
Liljakukko, pieni kirkkaanpunainen kuoriainen
Liljakukko (Lilioceris lilii) on vähän alle sentin pituinen kovakuoriainen, jonka kapea keskiruumis on kirkkaanpunainen ja muut ruumiinosat mustia. Liljakukko talvehtii maassa karrikkeiden seassa, mistä se lähtee munimaan keväällä ja samalla se syö liljojen lehtiä, kukkia, nuppuja ja varsiakin.
Kaiverretut kurpitsat
Pienten lasten halloween: nappaa vinkit lasten juhlaan
Halloween on Amerikasta Suomeen rantautunut uudenlainen perinne, joka tuo jotain jännittävää ja ehkäpä vähän mystistäkin syksyn hämyisiin ja vähän viileneviinkin iltoihin. Isommat lapset perinteisesti saattoivat lähteä pienelle karkki vai kepponen -kierrokselle, mutta mitäpä nyt, kun sosiaalista kanssakäymistä tulisi tai halutaan välttää?
20208_66094.jpg
Villiintyivätkö etanat puutarhassa tänä vuonna?
Kaikki eivät ole tyytymättömiä kosteina ja sateisina kesinä. Märkä ja kostea kesä mahdollistavat tappajaetanoiden eli espanjansiruetanoiden joukkoesiintymisen. Ne syövät lähes kaiken mitä puutarhassa vastaan tulee. Sille kelpaa yhtä hyvin mansikat, kaalit ja perennat, syövätpä ne lopulta vaikkapa havupuita. Tämä kesä on valitettavasti ollut monin paikoin Etanoille ja kotiloille hyvin suotuisa.
20213_69470.jpg
Heräävä kevät innostaa pihapuuhiin
Talvikauden kääntyessä kevääksi käynnistyvät silmälle näkymättömät energiavirrat kasveissa jo paljon ennen silmujen pullistelua. Suomen keikkuva kevät onkin kasveille herkkää aikaa, sillä ylös ja alas sahaavat lämpötilat saattavat arimmat kasvit alttiiksi paleltumille. Lumi on ollut hyvä pakkassuoja monelle kasville, mutta samalla se on saattanut suojata myös jyrsijöiden puuhia.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton