Kesäkukat ovat kestäviä ja pitkään kukkivia yksivuotisia kasveja. Niillä voidaan tehdä kukkiva puutarha myös pieneen tilaan. Lisäksi kesäkukat ovat edullisia ja useimmiten helppohoitoisia. Istutusaika alkaa varhain keväällä ja jatkuu aina pitkälle syksyyn; kesäkukilla saadaan siis kukkaloistoa moneksi kuukaudeksi!
Istutusryhmän suunnittelussa kannattaa kasvuolosuhteiden lisäksi ottaa huomioon myös kasvin väri ja tuoksu, kasvunopeus ja -muoto sekä korkeus. Niin väriharmonia kuin vastaväritkin ovat kauniita katsella. Istutuksiin voi yhdistää myös keväällä aikaisin kukkivia sipulikasveja, monivuotisia perennoja, pieniä havukasveja, pensaan taimia, heinäkasveja, yksi- tai monivuotisia köynnöksiä, viherkasveja… vain mielikuvitus on rajana istutusryhmän tekemisessä! Syksyyn väriä tuovat puolestaan kanervat, callunat, koristekaalit ja havut, jotka kestävät syyskylmää pakkasiin saakka.
Kaikki kesäkukat eivät kuitenkaan kestä kylmää, joten kevään ensimmäisiin istutuksiin kannattaa valita pientä pakkasta sietäviä lajeja. Alin lämpötila on kasvikohtainen, mutta mitään kiirettä ei kannata ulos istuttamisella pitää. Perinteisesti kesäkukat on istutettu ulos vasta kesäkuun 10. päivän jälkeen.
Kasvit voi hallaöiksi peittää harsolla tai siirtää ne sisälle. Pientä pakkasta kestäviä ryhmäkasveja ovat esimerkiksi orvokki, lemmikki, kelloköynnös, punakosmos, neilikat, verbena, hopeavillakko ja hopeakäpälä. Osa kasveista karaistuu kesän myötä ja kestää syksyllä enemmän kylmää kuin keväällä. Tällainen kasvi on esimerkiksi marketta.
Kesäkukkien istutuspaikan määräävät kasvin koko, kasvupaikkavaatimukset sekä istuttajan mieltymykset. Itse istutuspaikka on tietenkin ratkaisevin tekijä, joka määrää mitä kasveja voidaan minnekin istuttaa. Yleisimmin kesäkukkia istutetaan erilaisiin ruukkuihin ja astioihin, parvekelaatikoihin ja istutusryhmiin.
Ruukkuja voi käyttää yksittäin tai sommitella niistä erilaisia ryhmiä. Suurikokoiset ruukut toimivat myös tilanrajaajina ja näköesteinä. Lisäksi isoimmat ruukut tuovat istutukseen näyttävyyttä ja helppoutta kastelun suhteen. Parvekelaatikot puolestaan tuovat kukkivat kasvit lähelle ihmisten asuinympäristöä. Kesäkukkia istutetaan myös suoraan maahan istutusryhmiin. Niitä voi istuttaa myös perennojen ja puuvartisten kasvien kanssa samaan istutukseen, mikäli vapaata tilaa riittää. Uudessa perennaryhmässä kesäkukat peittävät mainiosti pienten taimien välejä estäen samalla rikkaruohojen kasvamista.
Kuivaan ja aurinkoiseen paikkaan kannattaa istuttaa kesäkukkalajeja, jotka pystyvät varastoimaan vettä lehtiinsä ja versoihinsa. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi marketta, punanokka, tuoksupielus ja verbenat. Edellä mainitut lajit sietävät jopa hetken kuivuutta. Suurin osa kesäkukista viihtyy parhaiten auringossa, kunhan veden saannista huolehditaan. Näitä ovat edellisten lisäksi pelargonit, nolana ja kiinanneilikka.
Varjoisalla kasvupaikalla on myös omat lajinsa. Näitä ovat kasvit, joilla on hennot, ohuet lehdet – ja jotka eivät voi varastoida vettä edellä mainittujen tavoin. Varjoisan paikan kesäkukkia ovat esimerkiksi ahkeraliisa, uudenguineanliisa, verenpisarat, begoniat ja kesäsypressi.
Joillekin kasveille aurinko ja lämpö ovat hyvinvoinnin ja runsaan kukinnan edellytyksiä:
Muutamat kasvit ovat tarkkoja kastelun ja lannoituksen suhteen:
Oikeilla kasvivalinnoilla ja hyvällä hoidolla saat kaunista kukkaloistoa koko kesäksi. Käytä mielikuvitustasi ja kokeile rohkeasti uutuuksia.