Ruukkupuutarha – vihreyttä ja kukkaloistoa pienessäkin tilassa

Istutusastian täytyy olla riittävän suuri, jotta kasvit viihtyisivät ja kastelu olisi helpompaa. Koska ruukussa kasvualustan määrä on rajallinen, niin kasvualustan on oltava myös laadukasta. Hyvä piha- ja parvekeruukkujen multa sisältää vettä varastoivaa biohiiltä, koska ruukuissa multa kuivuu tavallista nopeammin. Lisäksi mullan joukkoon lisätty kevytsora parantaa veden imeytymistä ja kuivakin multa kastuu helpommin.

Ruukkujen, amppeleiden ja parvekelaatikoiden multa vaihdetaan vuosittain, kun niissä kasvatetaan yksivuotisia kasveja.

Vinkki! Kun käytetään Biolanin Kesäkukkamulta-erikoiskasvualustaa, erillistä salaojaa astian pohjalla ei tarvita, koska multa sisältää ilmavuutta lisäävää kevytsoramursketta. Sama multa soveltuu myös monivuotisten kasvien ruukkuistutuksiin. Jos ruukkuihin istutetaan pikkuhavuja tai alppiruusuja – kasveja, jotka viihtyvät happamassa kasvualustassa – paras kasvualusta on Biolan Havu- ja rodomulta.

Ruukkupuutarhan kasveja voidaan lannoittaa joko kasteluveteen sekoitettavilla tai kasvualustaan sijoitettavilla lannoitteilla.

Varastolannoitus on helppo tapa huolehtia ruukkukasvien koko kesän ravinnetarpeesta. Varastolannoitukseen soveltuvat muun muassa kaikki Biolanin rakeistetut lannoitteet, kuten Luonnonlannoite, Yrttilannos ja Amppelilannos. Luonnonlannoitteista ravinteita vapautuu vähitellen kasvien käyttöön.

Lannoitemäärän oikea annostus vaihtelee kasvilajin mukaan. Paljon ravinteita kasvuunsa käyttävät vihannekset, kuten kurkku ja tomaatti, tarvitsevat Luonnonlannoitetta jopa 1,5 l/taimi, kun taas yrteille riittää 1 dl/taimi tai 1–2 lannospuikkoa/taimi.

Kesäkukkaistutusten, kuten parvekelaatikoiden ja amppeleiden, riittävä varastolannoitusmäärä yli 10 litraisiin astioihin on 1−1,5 litraa Luonnonlannoitetta ja pienempiin 0,5−1 litraa tai 2 Amppelilannosta/taimi. Vaihtoehtoisesti varastolannoituksen sijaan voidaan käyttää Biolan Luonnonravinneneste Kesäkukille -liuosta jokaisella kastelukerralla. Liuosta annostellaan 1 korkillinen 6 litraan kasteluvettä.

Ruukkupuutarha voi koostua myös pelkistä hyötykasveista, sillä niistä löytyy näyttäviä lajeja niin ruukkuihin, amppeleihin kuin köynnöstukiinkin. Lisäksi hyötykasveista voidaan kerätä tuoretta ja maukasta satoa ruokapöytään.

Salaatit ovat nopeakasvuisia ja helppoja kasvattaa ruukuissa ja parvekelaatikoissa. Ruukkupuutarhassa kannattaa suosia lehtisalaatteja, joista voidaan napsia lehtisatoa vähitellen koko kesän ajan. Salaateista on olemassa myös siemensekoituksia, jolloin yhdestä siemenpussista saadaan monenlaisia makuja ja silmänruokaa.

Lehtimangoldi on paitsi syötävä vihannes, myös upea koristekasvi. Suuret pehmeät lehdet käytetään pinaatin tavoin. Paksut ja värikkäät lehtiruodit voi höyryttää ja syödä parsan tapaan. Pienet lehdet sopivat salaatteihin sellaisenaan.

Lehtikaali on yksi ravintorikkaimmista vihanneksista. Lehdet, etenkin punasävyiset, ovat erittäin koristeelliset. Lehtikaali kestää myös syksyn kylmyyttä. Lehtikaalia voidaan käyttää pitkin kesää tuoreena salaateissa tai keitettynä lämpimissä ruuissa.

Pavutja herneetviihtyvät lämpimällä kasvupaikalla. Köynnöstävistä pavuista saa kasvatettua nopeasti näkösuojan ja sen lisäksi syyskesällä päästään nauttimaan sadosta. Pavut syödään kypsennettyinä. Herneitä voi kasvattaa köynnöstukea vasten tai niistä voi ottaa pelkän versosadon. Itämisen nopeuttamiseksi sekä pavun että herneen siemenet liotetaan ennen kylvöä.

Kasvivalintaan vaikuttaa ruukkujen sijoituspaikka. Etelän avoimelle paikalle valitaan paahteessa viihtyviä kasveja ja pohjoispuolen tai muuten varjoisan paikan kasvien puolestaan täytyy viihtyä vähässä valossa. Hyvin tärkeää on, etenkin parvekkeella, myös ruukkupuutarhan näkyminen sisätiloista ja se, ettei se peitä muuta näköalaa! Ruukut kannattaa asetella mieluummin ryhmiin kuin sirotella sinne tänne ympäri parveketta tai patiota.

Hyötykasveista varjon ruukkupuutarhassa viihtyvät erityisen hyvin kasvit, jotka tuottavat lehtisatoa. Esimerkiksi salaatti, yrtit, kaalit ja mangoldi kasvavat hyvin myös varjossa.

Ryhmäkasveja aurinkoon

Ryhmäkasvit kukkivat koko kesän ja ne ovatkin ruukkupuutarhan peruskasveja. Aurinkoisella paikalla viihtyvät suojaista ja lämmintä kasvupaikkaa vaativat lajit. Paahdetta sietävien kasvien lehdet ovat yleensä luonnostaan nukkapintaisia, neulasmaisia, vahapintaisia tai muuten haihtumista vähentäviä.

Perennoista paahteisella paikalla ruukuissa viihtyvän muun muassa maksaruohot, mehitähdet ja koristeheinät.

Kesäkukista puolestaan: amppeliolkikukka, hopealanka, hopeavillakko, hopeayrtti, kirjotulikruunu, koristeportulakka, kukonharja, kukontöyhtö, laventeli, marketta, narsissitupakka, neilikat, nolaana, petuniat, pelargonit, samettikukat, siniviuhka, timanttikukka, tulisalvia, tuoksupielus, tähtisilmä ja verbenat.

Kasveja varjoon

Varjossa viihtyvät suurilehtiset ja rehevät kasvit. Monien lajien lehdistö kasvaa varjossa kauniiksi, mutta kukkia kehittyy vähemmän kuin auringossa. Varjoon kannattaakin kokeilla kukkivien kasvien lisäksi lajeja, joiden koristearvo on lehdissä. Yrttien, heinien, ryhmäkasvien ja perennojen erikoiset lehtimuodot tulevat ruukkuistutuksissa hyvin esiin, kun kasveja katsotaan läheltä. Myös monet viherkasvit viihtyvät kesän varjoisassa ruukkupuutarhassa.

Perennoista varjoisassa ruukkupuutarhassa viihtyvät esimerkiksi keijunkukat ja kuunliljat.

Kesäkukista varjossa menestyvät: ahkeraliisa, lumihiutale, begoniat, torenia, apinankukat, hopeakäpälä, kesäsypressi, koristekaali, lankaköynnös, maahumala, muratti, karjalanneito, orvokit, verbena ja verenpisara.

Kasveista löydät lisää tietoa Puutarha.netin Kasvikortistosta.