TAKAISIN

Mehun keittäminen herukoista onkin helppoa

Julkaistu: 7.8.2016

Nyt on oikea aika säilöä musta- ja punaherukoita joko pakastimeen tai hilloiksi ja mehuiksi

Mehun keittäminen on yllättävän helppoa ja sitä voi valmistaa myös pakastetuista marjoista pitkin vuotta. Lisäksi smoothiet, marjasalaatit ja muut jälkiruoat ovat oivia käyttötapoja herukoille.

Pakastimesta kannattaa pikaisesti syödä yksi hylly tyhjäksi, jos sinne ei muuten saa mahtumaan juuri kypsyneitä herukoita. Herukat pakastetaan rasioissa sokerin kera tai ilman. Kovakuorisina marjoina herukat voi hyvin pakastaa myös tukevissa pakastuspusseissa.

– Perinteisesti herukoista on keitetty mehua, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta varastoida kymmenittäin mehupulloja. Isojen marjamäärien keittäminen voi muutenkin tuntua vaivalloiselta. Kun pakastaa marjoja, niistä voi keittää mehua pitkin vuotta aina tarpeen tullen, sanoo kotitalousopettaja Pirjo Toikkanen.
Mehun valmistamiseen ei tarvita välttämättä niin sanottua mehumaijaa, tavallinen kattila riittää. Ja kun varaa kaikki tarvikkeet valmiiksi, on mehun keittäminen helpompaa kuin luulisikaan.

– Kattilaan laitetaan pari litraa marjoja ja puoli litraa vettä, ja niitä keitetään noin 20 minuuttia. Sen jälkeen mehu siivilöidään harsokankaan läpi ja siihen lisätään sokeria maun mukaan. Sitten mehu kuumennetaan uudelleen kiehumispisteeseen ja pullotetaan.
Isompien mehumäärien valmistaminen käy helpoimmin kolmiosaisella höyrymehustimella. Marjat ja sokeri laitetaan kattilan ylimpään osaan, ja kun alimmaisessa osassa keitetään vettä, marjoista irtoava mehu kertyy keskiosaan, josta se valutetaan suoraan pulloihin.

Herukat sisältävät flavonoideja

Herukoiden terveellisyys ei ole pelkkä uskomus, sillä marjat sisältävät tutkitusti vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita sekä kuitua. Sen sijaan niissä ei ole rasvaa, eikä niistä saa turhia kilokaloreita. Erityisen terveellisiä marjat ovat sisältämiensä polyfenolisten yhdisteiden vuoksi.

– Polyfenolisilla yhdisteillä, tutummin flavonoideilla on elimistöä suojaavaa ja mikrobitoimintaa ehkäisevää vaikutusta. Tehokkaimman hyödyn näistä luonnon hyvää tekevistä aineista saa, kun syö marjoja joka päivä parin desin verran, muistuttaa Toikkanen.

Nykysuositusten mukaan tavoitteena olisi syödä kaikkiaan puoli kilo kasviksia päivässä.

Vadelmaa, mansikkaa tai jogurttia herukan kaveriksi

Mustaherukkamehu helpottaa flunssaista oloa, punaherukkamehu taas on mitä parhainta janojuomaa. Makuvaihtelua saa lisäämällä herukoiden sekaan muita marjoja.

– Mustaherukan kanssa sopii vadelma ja punaherukan makua pehmentää mansikka. Samat yhdistelmät käyvät mehujen lisäksi hilloihin.
Monikäyttöinen herukka maistuu jäätelön tai puuron päällä, käy kiisseleihin, rahkajälkiruokiin ja vispipuuroihin, mutta myös jäädykkeisiin ja marjasalaatteihin. Smoothie-juomissa herukan makua pehmennetään maitovalmisteilla.

– Ihanan pirteän alun saa päivälleen, kun surauttaa sauvasekoittimella juoman, johon tulee pari desiä marjoja, saman verran vaikkapa vaniljajogurttia, iso lusikallinen kauralesettä ja vielä muutama mintunlehti, Pirjo Toikkanen vinkkaa.

Faktalaatikko:

  • Herukat voi pakastaa sekä rasioissa että pakastuspusseissa.
  • Myös pakastetuista herukoista voi keittää mehua.
  • Mehua voi keittää myös tavallisella kattilalla
  • Herukat sisältävät tutkitusti vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita sekä kuitua ja elimistöä suojaavia flavonoideja.

Julkaisija: Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto 7.8.2012.