Avojuuristen taimien istutusaika on keväällä

Puuvartisilla kasveilla pihaan saadaan korkeuseroja ja rytmiä läpi vuoden. Pihan mielenkiintoisuus lisääntyy. Kasveilla voidaan myös liittää rakennuksia ympäröivään luontoon ja pehmentää erilaisia rakenteita ja kulmia.

Puuvartisten kasvien valinnassa kiinnitetään huomiota mm. valon määrään, maaperän laatuun ja kosteusoloihin. Varjoon ei istuteta paahteisen paikan kasvia, eikä kosteaan maahan sovi kuivaa ja hiekkapitoista maata suosiva kasvi. Kasvin lopullinen koko on tiedettävä, jotta sille osataan varata riittävästi kasvutilaa: pieneen pihaan ei istuteta terijoensalavaa (Salix fragilis ’Bullata’), jonka latvus kasvaa jopa 12–15 metriä leveäksi!

Puuvartisille kasveille on määritelty menestymisvyöhykkeet. Vyöhykejakoon vaikuttavat mm. kasvukauden pituus, tehoisan lämpötilan summa sekä talviolosuhteet.

Puuvartiset koristepensaat ovat yleensä helppohoitoisia ja toimivat mainioina näkösuojina ja tilanjakajina. Pensaita voi käyttää yksittäisinä koristepensaina, leikattuina aitoina tai vapaasti kasvavina aidanteina. Kauniisti kukkivia pensaita kannattaa istuttaa lähelle oleskelualuetta. Monilla pensailla on komeat syysvärit, joten niistä on iloa pitkälle syksyyn saakka. Vaikka lehdet varisevatkin talveksi, tarjoaa tuuhea pensas suojaa myös talvella keräten päälleen kauniin lumikuorrutuksen.

Taimitarhoilta ja puutarhamyymälöistä löytyvät erilaiset pensaat niin suojaksi, koristeeksi kuin hyödyksi. Pensaan kasvutapa ja -korkeus on syytä tuntea, jotta välttyy turhilta yllätyksiltä. Aitataimina valikoimissa on muun muassa mehuksi sopivia marjoja tuottava koristearonia (Aronia x prunifolia entinen Aronia melanocarpa), leikattavaksi aidaksikin sopiva taikinamarja (Ribes alpinum) ja hyvän näkösuojan tarjoaa korkeaksi kasvava isotuomipihlaja (Amelanchier spicata).

Keväsin on tarjolla yleensä runsaasti erilaisia koristepensaita kuten runsain, valkoisin kukinnoin kesän alussa kukkiva norjanangervo (Spiraea 'Grefsheim'), runsain pitsimäisin, valkoisin kukinnoin elokuussa kukkiva mustilanhortensia (Hydrangea paniculata ’Mustila') sekä heinä-elokuussa kukkivat sievä keijunangervo (Spiraea japonica 'Little Princess') ja vaaleanpunaisena kukkiva loistoangervo (Spiraea japonica 'Odensala'), joka on erinomainen peittopensas rinteisiin ja muurien reunoihin.

Pihaan kannattaa istuttaa myös havuja. Ne luovat ilmeeseen vaihtelua sekä näyttävyyttä. Havuja arvostaa etenkin talvella, lehtipuiden ja pensaiden ollessa lehdettömiä.

Hyötykasveina löytyvät mm. herukat, pensasmustikat ja tyrnit.

Kasvien taimikoko valitaan tilanteen mukaan, leikattava aita voidaan istuttaa 1-versoisista piiskataimista tai 2-versoisista haaroittuneista aitataimista tai käyttää suurempia pensastaimia, joista vapaasti kasvava aidanne usein istutetaan ja joita käytetään myös pensasryhmiä tai yksittäisiä pensaita istutettaessa.

Taimet säilytetään juuret muovilla suojattuna tai maassa valeistutuksessa, juuret mullalla peitettynä. Juuret eivät saa kuivua missään vaiheessa. Ennen istutusta taimet upotetaan vesiämpäriin muutamaksi tunniksi. Istutus tehdään heti tämän jälkeen. Kasvualustan syvyydelle on olemassa ohjeet, joita tosiaan kannattaa noudattaa.

– Pensaille kaivetaan vähintään 50 cm ja puille vähintään 80 cm syvä kuoppa, leveyttä kuopalla saa olla enemmänkin, koska kasvin juuret leviävät sivusuunnassakin, kertoi Tarja Leino Rengon Taimitarhalta.
– Kaivettu kuoppa täytetään vedellä, jonka annetaan imeytyä pohjamaahan. Tämän jälkeen kuoppa täytetään peruskalkitulla ja -lannoitetulla kasvualustalla, kyseisen kasvin vaatimukset huomioiden. Avojuurisen taimen juuret levitetään kuoppaan ja multa tiivistetään kasvin ympäriltä. Astiataimesta poistetaan ruukku ja muovikääreet; juuripaakkua ei missään tapauksessa rikota. Taimet istutetaan samaan syvyyteen, missä ne ovat kasvaneet (poikkeus ryhmä- ja köynnösruusut sekä kärhöt). Kastellaan.

Istutuskastelu on kasville erityisen tärkeää: sillä saadaan tiivistettyä uusi kasvualusta juurten ympärille ja varmistetaan hyvä juurtuminen. Maata voi vielä kevyesti polkea, jotta juuristo varmasti saa kosketuksen multaan, mutta varo rikkomasta paakkua ja vahingoittamasta juurenniskaa. Sopivasti tiivistetty taimi ei irtoa maasta varovasti vetämällä.

Istutusetäisyydet riippuvat kasvin leveydestä ja halutusta peittävyydestä.

Istutusleikkauksessa on tarkoituksena saada taimi haaroittumaan alhaalta saakka ja näin tuuheampi ja kauniimpi lopputulos. Yksiversoiset taimet leikataan 10 cm korkeudelta maan pinnasta ja haaroittuneet taimet 10 cm haaroittumiskohdan yläpuolelta. Marjapensaat jätetään noin 20 cm mittaisiksi. Joillekin lajeille on omat ohjeensa. Eri lajeilla on omat vaatimuksensa hoitoleikkauksien suhteen.

Vie oman aikansa, että astiataimen juuret kasvavat riittävästi pohjamaahan saadakseen sieltä vettä, joten taimia kastellaan keväällä ja kesällä kaksi kertaa viikossa. Pensaille annetaan istutusvaiheessa 10–20 l vettä/taimi, puille muutama kymmenen litraa. Istutuksen jälkeen jokaisella kastelukerralla annetaan kymmenen litraa pensasta kohden. Mullan on kastuttava syvältä. Päivittäisestä parin litran liruttelusta on enemmän haittaa kuin hyötyä; juuret kasvavat kosteaan pintamaahan sen sijaan, että niiden pitäisi kasvaa syvälle.

Tuulisella, kuivalla säällä taimien lehdistöä voi sumutella päivittäin. Kastelun helpottamiseksi kasvin tyvelle voi jättää kastelusyvennyksen. Syksyllä kuoppa on ehdottomasti täytettävä jopa kumpareeksi. Mikään kasvi ei kestä tyvelleen jäätyvää vettä! Syksyllä riittää kastelu kerran viikossa eikä sumutusta tarvita.

Avojuuritaimi on lepotilassa, ilman juuripaakkua oleva taimi. Niitä on tarjolla keväisin, kylmävarastoon varastoituna. Esimerkiksi edullista aitaa ja aidannetta syntyy 10 kpl nipuissa toimitettavista avojuurisista aitataimista.

Astiataimi on ruukussa tai pussissa kasvatettu taimi. Juuripaakku pysyy kasassa, kun astia poistetaan. Istutusaika on koko sulan maan ajan, roudan sulamisesta maan jäätymiseen. Astiataimilla saat heti vihreää ja kukkivaa ilmettä pihaasi.