• Etusivu
  • Kasvillisuus

Makeaa satoa omasta puutarhasta: Herkullinen vadelma, vattu, vaarain

Tiina Painokallio
Päivitetty 23.06.2025
20235_81687.jpg

Marjasadosta päästään nauttimaan Etelä-Suomessa heinäkuun lopulla ja pohjoisessa pari kolme viikkoa myöhemmin. Kypsän marjan tunnistaa siitä, että se irtoaa helposti kannastaan (Kuva: Adobe Stock)

Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja vadelmaa voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja.

Paras paikka vadelmalle

Lämmin, tuulensuojainen ja aurinkoinen paikka on omiaan vadelmalle. Se viihtyy lämpimässä ja multavassa maassa. Maan tulisi olla runsasmultaista, tuoretta, kuohkeaa ja hyvin kalkittua (pH 6–6,5).

Vadelmaa ei kannata istuttaa luonnonvatukon lähelle, vaan etäisyyttä tulisi olla vähintään 50 metriä, sillä kasvitaudit saattavat tarttua herkästi.

Vadelman kasvatus

Istutusvälit

  • Taimiväli 50 cm.
  • Riviväli 2–2,5 metriä.
  • Istuta rivit etelä-pohjoissuuntaan.

Istutus

  • Paljasjuuriset taimet istutetaan keväällä tai elo-syyskuussa.
  • Istuta entiseen syvyyteen.
  • Älä tiivistä multaa polkemalla, sillä uusien versojen silmut vahingoittuvat.
  • Uudet taimet istutetaan eri paikkaan kuin entiset, jos vain suinkin on mahdollista.

Istutusleikkaus

Katkaise taimet 15–30 cm:n pituisiksi. Jos istutetaan syksyllä, versot lyhennetään seuraavana keväänä.

Lannoitus

Kompostia pintaan tai vähätyppistä, marjakasveille tarkoitettua väkilannoitetta. Hyvä on pH 6. Anna kalkkia 10–20 kg aarille.

Hoitoleikkaus

  • Leikkaa kaikki marjoneet versot pois tyvestä asti varhain keväällä.
  • Jätä uusia versoja 10–12 kpl juoksumetrille.
  • Leikkaa joka kevät tai heti sadonkorjuun jälkeen. Pisimmät versot voi lyhentää keväällä 140-170 sentin mittään, jolloin marjojen poiminta on helpompaa.

Tuenta

Tee vadelmariveille tueksi aitaus, jossa langat rivin molemmin puolin 1 ja 1,5 metrin korkeudella. Tue versot lankoihin. Muitakin tuentatapoja on, taiteellisiakin. Niin sanottu pensasvadelmia ei tarvitse tukea, sillä ne haaroittuvat hyvin ja jäävät suhteellisen mataliksi.

<p data-block-key="bm045">Makeaa satoa omasta puutarhasta. Vadelma tarvitsee tuulensuojaisen kasvupaikan ja huolellista hoitoa. Marjoneet versot leikataan keväällä, ja uudet versot tuetaan kasvamaan vahvoiksi. Oikealla hoidolla nautit herkullisista marjoista vuodesta toiseen. (Kuva: Adobe Stock)</p>
Makeaa satoa omasta puutarhasta. Vadelma tarvitsee tuulensuojaisen kasvupaikan ja huolellista hoitoa. Marjoneet versot leikataan keväällä, ja uudet versot tuetaan kasvamaan vahvoiksi. Oikealla hoidolla nautit herkullisista marjoista vuodesta toiseen. (Kuva: Adobe Stock)

Viljelyaika

10 vuotta, tämän jälkeen uusiminen suotavaa kasvitautien lisääntyessä.

Maan kattaminen

Puun kuori käy hyvin vadelman katteeksi. Luontaisestihan vadelma kasvaa metsissä ja hakkuualueilla, joissa on runsaasti lahoavaa puuta ja neulasia. Kate suojaa ja ehkäisee maan kuivumista, josta lähellä maan pintaa oleva vadelman juuristo hyötyy. Katetta levitetään 5–10 sentin kerros ja katteen maatuessa katetta lisätään vuosittain.

Kuorikate ei sisällä haitallisia aineita, ellei puuta ole käsitelty torjunta-aineilla esimerkiksi pitkästä varastoinnista johtuen tuhohyönteisiä vastaan. Myös sahanpurua voidaan käyttää katteena, mutta tämänkin kohdalla on varmistuttava ettei puuta ole käsitelty esimerkiksi lahonsuoja-aineilla. Kate estää tarpeeksi paksuna kerroksena rikkakasvien kasvua.

Tosin juolavehnä on niin voimakaskasvuinen, että se tulee katteen lävitsekin. Kate jonkin verran hidastaa maan lämpiämistä ja vadelman kasvuunlähtöä keväällä. Lannoitukseen tällaiset eloperäiset katteet vaikuttavat siten, että uutena kate sitoo jonkin verran omaan lahoamiseensa typpeä, mutta myöhemmin katteesta vapautuu typpeä vähäisiä määriä vadelman käyttöön. Eli pieni typpilisäys lannoituksessa on suositeltavissa.

Vadelmalajikkeita

Muskoka

  • marjat pyöreitä, kiinteitä ja keskikokoisia, syvän tummanpunaisia, maku aromikas ja makea
  • marjat irtoavat helposti kannasta
  • runsas, mutta vaihteleva sato
  • talvenkestävä, altis versotaudille, mutta ei härmänaltis
  • versot pitkiä ja vähäpiikkisiä, versoo runsaasti
  • kasvukorkeus 150–200 cm
  • I–VI

Suomessa jalostettuja lajikkeita ovat muun muassa 'Jatsi', 'Jenkka' ja 'Maurin Makea'.

Jatsi

  • marjat pitkulaisia, suuria ja maukkaita, pinta himmeä ja vaaleahko
  • marjat tiukasti kannassa kiinni
  • satoisa lajike, keskimyöhäinen, talvenkestävä
  • versot jäykkiä
  • erinomainen, makea tuoremarja
  • kasvukorkeus 200–250 cm
  • I–V
<p data-block-key="53oho">Vadelman viljely onnistuu pitkälle pohjoiseen. Luonnonvaraisena kaikkialla kasvava vadelma viihtyy parhaiten lämpimässä, aurinkoisessa ja multavassa maassa. Muista oikeat istutusvälit ja säännöllinen hoitoleikkaus, niin saat runsaan sadon. (Kuva: Pixabay)</p>
Vadelman viljely onnistuu pitkälle pohjoiseen. Luonnonvaraisena kaikkialla kasvava vadelma viihtyy parhaiten lämpimässä, aurinkoisessa ja multavassa maassa. Muista oikeat istutusvälit ja säännöllinen hoitoleikkaus, niin saat runsaan sadon. (Kuva: Pixabay)

Jenkka

  • marjat kiinteitä, pyöreitä ja kiiltävänpunaisia, keskikokoisia ja makeita
  • talvenkestävä, satoisa ja viljelyvarma lajike
  • versot pitkiä, ohuita ja rentoja
  • kasvukorkeus 170–230 cm
  • I–V

Maurin Makea

  • marjat keskikokoisia ja -punaisia, hieman pitkulaisia, maku luonnonvadelmien kaltainen
  • marjat irtoavat helposti kannasta
  • matala, versot pysyvät noin metrin korkuisina ja haarovat hyvin
  • FinE-lajike
  • pensasvadelma, puutarhavadelman ja luonnonvadelman risteymä
  • hyvät pakastusominaisuudet
  • kasvukorkeus 100–130 cm
  • I–V

Muita vadelmalajikkeita ovat muun muassa hillaa muistuttava keltavadelma 'Fallgold' , piikitön 'Glen Ample', aikaisin kypsyvä, runsas- ja pitkäsatoinen 'Preussen' ja ruukkukasvatukseen erinomaisesti sopiva 'Ruby Beauty'.

Puutarhavadelmiin kuuluu myös niin sanottuja syysvadelmia, joilla on pitkä satokausi. Satoa kerätään aluksi edellisen kesän versoista ja uusista versoista elokuussa. Talvenkestävyys on kuitenkin ollut heikko.

Ohje

Ohje

Kasvillisuus
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20238_60540.jpg
Valkosipulin historia: tuhansien vuosien maustekasvi ja luontaislääke
Valkosipuli (Allium sativum) on eräs maailman vanhimmista viljelykasveista. Sen esi-isä on ilmeisesti joku aasialainen luonnonlaji. Valkosipulia on siis käytetty jo vuosituhansien ajan sekä ruoan mausteena että lääkkeenä. Eurooppaan se on tullut ensimmäisten viljelykasvien mukana. Pohjoismaiden luostareissa sitä viljeltiin lääkkeeksi jo keskiajalla. Viljely oli välillä Suomessa unohduksissa muutamia vuosisatoja. Nykyään sen käyttö ja viljely on jälleen yleistynyt, etenkin lääkinnällisten vaikutusten ansioista. Tieteellinen lajinimi "sativum" tarkoittaa viljeltyä.
20227_78632.jpg
Yksivuotisten kesäkukkien hoitoniksejä
Kesäkukat ovat kestäviä ja pitkään kukkivia yksivuotisia kasveja.Niillä voidaan tehdä kukkiva puutarha myös pieneen tilaan. Lisäksi kesäkukat ovat edullisia ja useimmiten helppohoitoisia. Istutusaika alkaa varhain keväällä ja jatkuu aina pitkälle syksyyn; kesäkukilla saadaan siis kukkaloistoa moneksi kuukaudeksi.
20218_72067.jpg
Siementen kylväminen on hauskaa
Useimmat monivuotiset kasvit kukkivat vasta kylvöä seuraavana vuonna, jotkut aikaisin kylvettyinä jo samana kesänä. Yleensä perennat kylvetään maalis-heinäkuussa, mutta yhtä hyvin ne voi kylvää juuri ennen talven tuloa.
Kateviljely on helppoa.
Vinkkejä maanpeitteisten viljelymenetelmien käyttöön
Ryytimaata ei välttämättä tarvitse muokata. Muokkaustyön voit teettää madoilla. Ryytimaata ei välttämättä tarvitse edes harata eikä kitkeäkään. Rikkaruohojen kasvun voit estää katteilla. Peitä rivivälit ja käytävänkohdat mustalla muovilla, ja rivit 5‒10 sentin paksuudelta puunlehdillä, heinällä, oljilla tai levällä.
202111_73580.jpg
Mikä avokadoa riivaa?
Lukija kysyy: "Olen kasvatellut useamman vuoden avokadoa ja se onkin jo puolitoistametrinen puuntaimi, mutta nyt se taitaa valitettavasti kuolla. Aikaisemman kasvun puoleen väitän, että vettä, valoa ja lannoitetta pitäisi olla sopivasti, mutta siitä huolimatta lehdet kuivuvat, käpristyvät ja kuolevat oksa kerrallaan.Oireet alkoivat sen jälkeen kun vaihdon tuon kesällä suurempaan ruukkuun. Laitoin kyllä kiviä pohjalle. Veikkaan, että mullan mukana tuli öttiäisiä. Öttiäiset ovat vaaleita ja alle puolen millin mittaisia ja niitä on lehtien pinnoilla harvakseltaan. Suihkuttelin kasvia ensin mäntysuopaliuoksella ja sittemmin huonekasvi Raidilla, mutta aina tulevat takaisin.Mitähän ne ovat ja miten niistä pääsisi eroon? Vai teenkö jotain muuta väärin ja öttiäiset ovat vaan sattumalta paikalla?"
20208_66096.jpg
Valitse kotipihan kasvit oikein
Kotipihan kasveja valitessa kannattaa ensimmäiseksi huomioida kasvuolosuhteet – siis valon määrä sekä maaperän kosteus ja koostumus. Lisäksi kasvivalintoihin vaikuttaa pihan maantieteellinen sijainti. Suomi on pitkä maa ja mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä ankarammiksi kasvuolosuhteet muuttuvat.
20207_65901.jpg
Vadelmasadosta tulossa hyvä
Hedelmä- ja marjanviljelijäin liiton tiedotteen mukaan vadelmat ovat jo kypsyneet maan etelä- ja keskiosissa ja jatkaa nopeaa kypsymistään lähes koko maassa. Seuraavat viikot ovatkin vadelman pääsatokauden aikaa. Poimi vadelmat talteen talveksi!
20232_80935.jpg
Viirivehka (Spathiphyllum) – sisustajan suosikki ja tehokas ilmanpuhdistaja
Viirivehka on helppohoitoinen kaunotar, joka tuo kotiin vehreyttä ja rauhaa. Erikokoiset lajikkeet sopivat niin pieniin tiloihin kuin näyttäviksi katseenvangitsijoiksi – löydä oma suosikkisi ja anna viirivehkan puhdistaa huoneilmaa tyylillä.
Ämpäri täynnä mustaherukoita
On juuri sopiva hetki säilöä herukoita – pakasta, hilloa tai keitä mehua talven varalle
Mehun keittäminen on yllättävän helppoa ja sitä voi valmistaa myös pakastetuista marjoista pitkin vuotta. Lisäksi smoothiet, marjasalaatit ja muut jälkiruoat ovat oivia käyttötapoja herukoille.
Lannoitus 20238_59486.jpg
Vehreä, kukkiva ja satoisa puutarha ensi kesänäkin ‒ Ethän unohda syyslannoitusta?
Monivuotiset kasvit, perennat, pensaat, puut sekä nurmikko kaipaavat lannoitusta syksyllä. Erityisesti siitä hyötyvät marja- ja hedelmäkasvit. Syyslannoitus auttaa kasveja valmistautumaan talveen, lisää talvenkestävyyttä ja parantaa keväällä alkavan kasvukauden satoa ja kukintaa.Lannoitus on varmin tehdä elo-syyskuussa, kun kasvukautta on vielä jäljellä – marjapensaiden ja hedelmäpuiden osalta heti sadonkorjuun jälkeen. Näin kasvit ehtivät käyttää ravinteet hyödykseen. Syyslannoitteet sisältävät kaliumia ja fosforia. Typpilannoitteita ei käytetä syksyisin, sillä typpi huonontaa kasvien talvenkestävyyttä.
20225_78264.jpg
11 vinkkiä kauniin ruukkupuutarhan kasvattamiseen
Kukita puutarhasi kausikasveilla, iloittele väreillä tai tyylittele lehtimuodoilla. Yksivuotisten kasvien talvehtimisesta ei tarvitse huolehtia, ovathan ne tarkoitettu yhdelle kaudelle. Eikä niihin kyllästy, sillä ne ovat sesongin kasveja. Hyvillä mielin voit istuttaa uutta silloin kun siltä tuntuu.
Kosteikkojen suojelu voi auttaa vesilintuja sopeutumaan ilmaston lämpenemiseen
Ilmaston lämmetessä kosteikkojen suojelu tarjoaa vesilinnuille paremmat edellytykset selviytyä
Tuoreen tutkimuksen mukaan EU:n toteuttamat suojelutoimet vesilintujen elinalueilla tukevat lajien sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton