Herkullinen vadelma, vattu, vaarain (Rubus idaeus)
(Kuva: Adobe Stock)
Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja sitä voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja. Marjasadosta päästään nauttimaan Etelä-Suomessa heinäkuun lopulla ja pohjoisessa pari kolme viikkoa myöhemmin. Kypsän marjan tunnistaa siitä, että se irtoaa helposti kannastaan.
Paras paikka vadelmalle
Lämmin, tuulensuojainen ja aurinkoinen paikka on omiaan vadelmalle. Se viihtyy lämpimässä ja multavassa maassa. Maan tulisi olla runsasmultaista, tuoretta, kuohkeaa ja hyvin kalkittua (pH 6–6,5).
Vadelmaa ei kannata istuttaa luonnonvatukon lähelle, vaan etäisyyttä tulisi olla vähintään 50 metriä, sillä kasvitaudit saattavat tarttua herkästi.
Vadelman kasvatus
Istutusvälit
- Taimiväli 50 cm.
- Riviväli 2–2,5 metriä.
- Istuta rivit etelä-pohjoissuuntaan.
Istutus
- Paljasjuuriset taimet istutetaan keväällä tai elo-syyskuussa.
- Istuta entiseen syvyyteen.
- Älä tiivistä multaa polkemalla, sillä uusien versojen silmut vahingoittuvat.
- Uudet taimet istutetaan eri paikkaan kuin entiset, jos vain suinkin on mahdollista.
Istutusleikkaus
Katkaise taimet 15–30 cm:n pituisiksi. Jos istutetaan syksyllä, versot lyhennetään seuraavana keväänä.
Lannoitus
Kompostia pintaan tai vähätyppistä, marjakasveille tarkoitettua väkilannoitetta. Hyvä on pH 6. Anna kalkkia 10–20 kg aarille.
Hoitoleikkaus
- Leikkaa kaikki marjoneet versot pois tyvestä asti varhain keväällä.
- Jätä uusia versoja 10–12 kpl juoksumetrille.
- Leikkaa joka kevät tai heti sadonkorjuun jälkeen. Pisimmät versot voi lyhentää keväällä 140-170 sentin mittään, jolloin marjojen poiminta on helpompaa.
Tuenta
Tee vadelmariveille tueksi aitaus, jossa langat rivin molemmin puolin 1 ja 1,5 metrin korkeudella. Tue versot lankoihin. Muitakin tuentatapoja on, taiteellisiakin. Niin sanottu pensasvadelmia ei tarvitse tukea, sillä ne haaroittuvat hyvin ja jäävät suhteellisen mataliksi.
Viljelyaika
10 vuotta, tämän jälkeen uusiminen suotavaa kasvitautien lisääntyessä.
Maan kattaminen
Puun kuori käy hyvin vadelman katteeksi. Luontaisestihan vadelma kasvaa metsissä ja hakkuualueilla, joissa on runsaasti lahoavaa puuta ja neulasia. Kate suojaa ja ehkäisee maan kuivumista, josta lähellä maan pintaa oleva vadelman juuristo hyötyy. Katetta levitetään 5–10 sentin kerros ja katteen maatuessa katetta lisätään vuosittain.
Kuorikate ei sisällä haitallisia aineita, ellei puuta ole käsitelty torjunta-aineilla esimerkiksi pitkästä varastoinnista johtuen tuhohyönteisiä vastaan. Myös sahanpurua voidaan käyttää katteena, mutta tämänkin kohdalla on varmistuttava ettei puuta ole käsitelty esimerkiksi lahonsuoja-aineilla. Kate estää tarpeeksi paksuna kerroksena rikkakasvien kasvua.
Tosin juolavehnä on niin voimakaskasvuinen, että se tulee katteen lävitsekin. Kate jonkin verran hidastaa maan lämpiämistä ja vadelman kasvuunlähtöä keväällä. Lannoitukseen tällaiset eloperäiset katteet vaikuttavat siten, että uutena kate sitoo jonkin verran omaan lahoamiseensa typpeä, mutta myöhemmin katteesta vapautuu typpeä vähäisiä määriä vadelman käyttöön. Eli pieni typpilisäys lannoituksessa on suositeltavissa.
Vadelmalajikkeita
Muskoka
- marjat pyöreitä, kiinteitä ja keskikokoisia, syvän tummanpunaisia, maku aromikas ja makea
- marjat irtoavat helposti kannasta
- runsas, mutta vaihteleva sato
- talvenkestävä, altis versotaudille, mutta ei härmänaltis
- versot pitkiä ja vähäpiikkisiä, versoo runsaasti
- kasvukorkeus 150–200 cm
- I–VI
Suomessa jalostettuja lajikkeita ovat muun muassa 'Jatsi', 'Jenkka' ja 'Maurin Makea'.
Jatsi
- marjat pitkulaisia, suuria ja maukkaita, pinta himmeä ja vaaleahko
- marjat tiukasti kannassa kiinni
- satoisa lajike, keskimyöhäinen, talvenkestävä
- versot jäykkiä
- erinomainen, makea tuoremarja
- kasvukorkeus 200–250 cm
- I–V
Jenkka
- marjat kiinteitä, pyöreitä ja kiiltävänpunaisia, keskikokoisia ja makeita
- talvenkestävä, satoisa ja viljelyvarma lajike
- versot pitkiä, ohuita ja rentoja
- kasvukorkeus 170–230 cm
- I–V
Maurin Makea
- marjat keskikokoisia ja -punaisia, hieman pitkulaisia, maku luonnonvadelmien kaltainen
- marjat irtoavat helposti kannasta
- matala, versot pysyvät noin metrin korkuisina ja haarovat hyvin
- FinE-lajike
- pensasvadelma, puutarhavadelman ja luonnonvadelman risteymä
- hyvät pakastusominaisuudet
- kasvukorkeus 100–130 cm
- I–V
Muita vadelmalajikkeita ovat muun muassa hillaa muistuttava keltavadelma 'Fallgold' , piikitön 'Glen Ample', aikaisin kypsyvä, runsas- ja pitkäsatoinen 'Preussen' ja ruukkukasvatukseen erinomaisesti sopiva 'Ruby Beauty'.
Puutarhavadelmiin kuuluu myös niin sanottuja syysvadelmia, joilla on pitkä satokausi. Satoa kerätään aluksi edellisen kesän versoista ja uusista versoista elokuussa. Talvenkestävyys on kuitenkin ollut heikko.
Ohje
Lue lisää vadelmasta Kasvikortistossa.
Myös Keskustelupalstalla on oma ketjunsa vadelmalle.