Isohapero

Sekametsissä piileskelevä sieniTätä helposti tunnistettavaa sientä löytyy yleisesti koko Suomesta, mutta pohjoisessa niitä on harvemmassa. Vaikka heinäkuussakin saattaa näitä sieniä löytää, niin etenkin elo-syyskuu on torvisienten aikaa. Toki löytöjä voi tehdä lokakuussakin. Yleensä, kun yhden on bongannut, muut löytyvät helposti. Tarkkuutta etsimisessä tarvitaan, sillä mustatorvisieni on sen verran taitava piiloutumaan.Sekametsät ovat varmimpia löytöpaikkoja. Metsän on kuitenkin oltava kostea ja rehevä. Sieni on paikkauskollinen, joten vuosi toisensa jälkeen voi hyvin suunnata askeleensa samoille apajille!

Herkkusienilajeja on Suomessa kaksi; kuusi- ja peltoherkkusieni.

Arvostettu sienikaunotarHaaparouskua löytyy koko maasta; esiintymät harvenevat kuitenkin pohjoiseen mennessä. Heinäkuusta lokakuulle voi tämän kaunottaren bongata seka-, mänty- ja kuusimetsistä sekä nevoilta, joilla kasvaa joko koivuja tai kuusia.Haaparouskuja löytyy kohtalaisen helposti, ilman suurempaa etsimistä. Esiintymät voivat olla joko yksittäisiä sieniä siellä täällä tai isompi rypäs. Haaparouskukin on kauppasieni ja näin ollen arvostettu sieni, joten se kannattaa napata metsästä mukaan, jo sellaisen löytää.

Graavaaminen eli tuoresuolaus on tapa raakakypsyttää kalaa. Muita raakakypsytystapoja ovat esimerkiksi hapolla kypsentäminen, jota käytetään cevicheä valmistaessa. Kun kala graavataan, se ikään kuin haudataan suolaan: ruotsin sana grav tarkoittaa hautaa, ja siitä tulee graavikalan nimikin. Muuta ei oikeastaan tarvitsekaan tehdä – suolattu kala nostetaan jääkaappiin, ja graavattavan fileen koosta riippuen graavikala on valmis herkuteltavaksi yleensä seuraavana päivänä!

Herkuttele tuoreilla luumuilla ja kirsikoilla. Käytä ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa tai säilö talven varalle.Luumuista, sen alalajista kriikunasta ja kirsikoista kannattaa valmistaa erilaisia hilloja, marmeladeja ja mehuja piristämään pimeää talvea. Jos satoa tulee runsaasti, voi hedelmiä myös pakastaa sopivina annoksina.– Poista hedelmistä kivet ja käytä tuoreen tavoin leivonnassa ja ruoanvalmistuksessa. Jos tiedät keittäväsi niistä myöhemmin mehua, voit pakastaa ne kokonaisina, matkailu- ja ruoka-asiantuntija Janita Kylänpää Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisista neuvoo.

eli mitä parvekepuutarhurin tulisi muistaa:SuunnitteluParvekkeen istutusten suunnittelussa voi miettiä samoja asioita kuin pihankin suunnittelussa. Eli mitä parvekkeella halutaan tehdä, mitä siellä halutaan kasvattaa, paljonko näihin toimintoihin tarvitaan tilaa. Sijoitetaanko sinne oleskeluryhmä, leikkivätkö lapset parvekkeella, toivotaanko satoa vai kukkaloistoa, käytetäänkö vain kesäkukkia vai kasvatetaanko myös monivuotisia kasveja? Jokainen parvekepuutarhuri käyttää - ja täyttää - tilan omalla tavallaan. Parvekkeesta saa oivan oleskelupaikan, hienon hyötypuutarhan ja vaikka villin viidakon; miten vain haluaa!RuukutMonivuotiset kasvit istutetaan parvekkeelle isoihin ruukkuihin tai astioihin. Olisi hyvä, jos kasvatusastiassa olisi pyörät alla tai erilliset siirreltävät alustat, niin astian siirtely esimerkiksi parveketta siivotessa olisi helpompaa. Talvea vastaan parvekkeella säilytettävät ruukut suojataan styroxilla ja peitetään harsolla tai pakkaspeitteellä - astia voidaan lisäksi vuorata jo kasvin istutusvaiheessa kuplamuovilla. Multatilan pitäisi olla vähintään 50 cm syvä. Yksivuotisille kasveille riittää pienempi amppeli tai parvekelaatikko.SijoitteluOleskeluryhmän paikka on isoimman kasvin katveessa. Pienemmät kasvit mahtuvat parvekkeen laitamille, ikivihreät ja lehtensä varistavat perennat ja kesäkukat lomittain. Näin saadaan parvekkeelle elävyyttä. Toinen vaihtoehto on sijoittaa ikivihreät omaksi ryhmäkseen, joka jää talven koristukseksi parvekkeelle. Tämän ryhmän saa koottua syksylläkin, jos vie osan kasveista talvehtimaan kellariin.KasteluKasvit kuluttavat eri tavalla vettä, joten istuta samanlaisia (lehtien koko, lehden pinta ) ja samankokoisia kasveja yhteiseen ruukkuun. Kasteluväliä saa pidennettyä istuttamalla kasvit altakasteluruukkuun. Tällaisia ruukkuja saa ostaa puutarhamyymälöistä sekä tavarataloista, jotka myyvät vihersisustamistarvikkeita. Toinen vaihtoehto on hankkia tai tehdä itse puinen istutusastia. Muista kuitenkin, että ylimääräisen kasteluveden on päästävä pois eli multatila ei saa muodostaa allasta.Lasittamattomallakin parvekkeella lämpötila saattaa nousta aurinkon paistaessa huomattavasti, mikä lisää myös kasvien vedenkulutusta. Kastele siis kasvejasi niiden tarpeen mukaan. Haihduntaa lisää valon ja lämmön ohella tuuli, joten jano saattaa yllättää pilvisempänäkin päivänä.VarjostusKeväällä parvekkeella talvehtineet kasvit heräilevät talvilevosta aikaisemmin kuin pihaan istutettuna. Aikaisen kasvuunlähdön ja tästä seuraavan vioituksen estämiseksi kasveja varjostetaan aurinkoisina päivinä esim. harsolla. Erityisen tärkeää tämä on ikivihreille kasveille. Kevätauringon alkaessa paistaa on hyvä myös sulatella ruukkujen multaa ja auttaa kasvia saamaan vettä kastelemalla kasveja lämpimällä vedellä. Kesälläkin tämä varjostaminen saattaa olla tarpeen.LannoitusMonivuotisia kasveja hoidetaan parvekkeella kuten maahankin istutettuna. Taimia lannoitetaan keväällä. Typpipitoisilla lannoitteilla ei lannoiteta heinäkuun puolenvälin jälkeen, vaan tämän jälkeen lannoittamiseen käytetään typetöntä syyslannoitetta. Lannoittamiskerroiksi riittävät yksi kerta keväällä ja yksi loppukesällä. Jos joudut esim. helteisen kesän tai pienestä istutusruukusta johtuen kastelemaan kasveja runsaasti, saattaa esiintyä ravinnepuutoksia. Nämä voit hoitaa sekoittamalla kasteluveteen moniravinteista kastelulannoitetta.LeikkausHoitoleikkaukset kasveille tehdään samaan tapaan kuin maahan istutetuillekin kasveille.Lue lisää pihan -ja parvekkeen- suunnittelusta