• Etusivu
  • Kasvillisuus

Itujen kasvatus

Tiina Painokallio
Päivitetty 05.11.2024
Itukulho AdobeStock_302088221

Syötävien itujen kasvattaminen on hyvä keino saada tuoretta vihreää, kun pimeimpänä aikana haluaa vaihtelua ulkomaisiin vihanneksiin. Idut sisältävät B-, E-, A- ja C-vitamiineja ja niissä on lisäksi hyvälaatuista proteiinia, entsyymejä, runsaasti kuitua ja kivennäisaineita, kuten rautaa ja sinkkiä.

Itujen kasvattamisessa tarvitaan:

  1. Lasipurkki ja sen suulle verkkoa tai sideharsoa, joka kiinnitetään kuminauhalla. (Vaihtoehtoisesti käy tiheä lävikkökin - ahkerat idunkasvattajat ostavat erityisen idätyslaatikon.)
  2. Siemeniä. Niitä saa luontaiskaupasta tai marketeista. Varmista, että ne ovat syötäväksi tarkoitettuja.

Helpointa on aloittaa alfalfan eli sinimailasen tai mung-pavun siemenistä (mung-pavun siemenet voivat olla kovia vielä idätyksen jälkeenkin). Voit idättää muitakin: adzukipapua, linssiä, ruista, vehnää…

Ohjeet itujen kasvattamiseen

Huuhtele kukkurainen teelusikallinen siemeniä tai papuja, poista tummuneet ja vahingoittuneet. Pane märät siemenet lasipurkkiin ja kiinnitä verkko suuaukkoon. Aseta tölkki esimerkiksi astiankuivauskaappiin siten, että liika vesi pääsee valumaan ulos ja ilma tölkissä vaihtumaan.

Huuhtele siemeniä kerran pari päivässä ja kaada vesi pois. Idut ovat valmiita syötäväksi, kun ne ovat 1–5 cm pitkiä. Tähän kuluu 3–5 päivää.

Nosta valmiit idut päivänvaloon muutamaksi tunniksi, niin ne saavat vihreää väriä – klorofylliä eli lehtivihreää sanotaan elämän eliksiiriksi.

Huuhtele idut vielä ennen syöntiä kylmällä vedellä. Kikherneen ja soijapavun idut pitää kiehauttaa (3–4 min) ennen käyttöä. Idut voi syödä sellaisenaan tai sekoitettuna salaattiin tai wokkiin.

Ituja voi kasvattaa ympäri vuoden.

Kasvillisuus
hyötykasvit
kasvatus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Kukkia ja yrttejä ruukuissa
Ryhdy ruukkupuutarhuriksi
Hyötykasviharrastus on edelleen megatrendi niin meillä kuin muualla. Eikä ihme. Silmänilon lisäksi kasvit tarjoavat myös makunautintoja. Parvekepuutarhan sadot eivät ole suuria, mutta sitäkin tuoreempia ja maukkaampia. Parvekkeelle voi loihtia vihreän keitaan pelkistä hyötykasveista tai vehreyden sekaan voi lisätä väri-ilottelua käyttämällä kesäkukkia.Ahkerimmat parvekepuutarhurit pääsevät nauttimaan kasveista jo keväällä. Esimerkiksi orvokit, esikot, kaunokaiset, lemmikit, jaloleinikit ja muratit kestävät muutaman asteen yöpakkasia. Yksittäiset ruukut ja amppelit on helppo nostaa sisälle, jos ilma yllättäen kylmenee.Syötävän hyvää nopeastiParvekekasvatukseen sopivia hyötykasveja on paljon, eikä mikään estä tekemästä mielenkiintoisia kokeiluja. Aina ei edes tarvitse aloittaa ihan alusta.
Porkkana
Porkkanan kasvatus
Porkkana (Daucus carota subsp. sativus) on meillä yleisesti viljelty terveellinen vihannes. Porkkanan oranssi väri tulee karotenoideista, erityisesti beetakaroteenista, joka muuttuu elimistössä A-vitamiiniksi. Lisäksi porkkana sisältää esimerkiksi K- ja C-vitamiinia, B-ryhmän vitamiineihin kuuluvaa foolihappoa, kaliumia, magnesiumia ja seleeniä sekä kuitua. Siinä on myös runsaasti sokeria (4,5 %).
20232_69345.jpg
Näin kasvatat varhaisperunoita juhannuspöytään
Perunan kasvatukseen ei tarvita suurta pihaa, kasvimaata tai palstaa, vaan voit kasvattaa niin sanottua "ruukkuperunaa" myös parvekkeella tai terassilla. Kasvatusastian olisi hyvä olla noin 10 litraa – tarkoitukseen sopii vaikka pohjasta rei’itetty ämpäri.
20218_72211.jpg
Nauti oman pihan sadosta ja valmista herkullista omenapannukakkua
Pannari on varmasti jokaisessa perheessä yksi suurimmista herkuista. Mutta kyllästyttääkö perussetti; pannari ja hillo? Mitäpä jos maustaisimme pannarin esimerkiksi kauden hedelmillä? Omenapannukakku on hauska tapa tuunata tavallista pannarireseptiä. Pannari sopii nälästä riippuen korvaamaan ruokaa illalla, tai nälkäiselle nuorisolle välipalaksi sekä tietysti kaikille jälkiruoaksi.
20235_81687.jpg
Vadelma (Rubus)
Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja sitä voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja. Marjasadosta päästään nauttimaan Etelä-Suomessa heinäkuun lopulla ja pohjoisessa pari kolme viikkoa myöhemmin. Kypsän marjan tunnistaa siitä, että se irtoaa helposti kannastaan.
20241_83360.jpg
Istutusetäisyydet
Yleensä kasvit kannattaa istuttaa yhtenäisiin ryhmiin. Näin puutarhaan saadaan selkeä tilajako ja kasveja on helpompi hoitaa. Perennoita, pensaita ja lehtipuita voi istuttaa toukokuusta syyskuulle, eli koko kasvukauden ajan. Paakut kastellaan hyvin sekä ennen istutusta että sen jälkeen.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton