• Etusivu
  • Kasvillisuus

Itujen kasvattaminen – helppo tapa lisätä ruokavalioon tuoretta vihreyttä

Tiina Painokallio
Päivitetty 07.06.2025
Itukulho AdobeStock_302088221

Itujen kasvattaminen kotona on vaivatonta ja tarjoaa raikasta, ravinteikasta lisää ruokavalioon ympäri vuoden. (Kuva: Adobe Stock)

Syötävien itujen kasvattaminen on hyvä keino saada tuoretta vihreää, kun pimeimpänä aikana haluaa vaihtelua ulkomaisiin vihanneksiin. Idut sisältävät B-, E-, A- ja C-vitamiineja ja niissä on lisäksi hyvälaatuista proteiinia, entsyymejä, runsaasti kuitua ja kivennäisaineita, kuten rautaa ja sinkkiä.

Itujen kasvattamisessa tarvitaan:

  1. Lasipurkki ja sen suulle verkkoa tai sideharsoa, joka kiinnitetään kuminauhalla. (Vaihtoehtoisesti käy tiheä lävikkökin - ahkerat idunkasvattajat ostavat erityisen idätyslaatikon.)
  2. Siemeniä. Niitä saa luontaiskaupasta tai marketeista. Varmista, että ne ovat syötäväksi tarkoitettuja.

Helpointa on aloittaa alfalfan eli sinimailasen tai mung-pavun siemenistä (mung-pavun siemenet voivat olla kovia vielä idätyksen jälkeenkin). Voit idättää muitakin: adzukipapua, linssiä, ruista, vehnää…

Ohjeet itujen kasvattamiseen

Huuhtele kukkurainen teelusikallinen siemeniä tai papuja, poista tummuneet ja vahingoittuneet. Pane märät siemenet lasipurkkiin ja kiinnitä verkko suuaukkoon. Aseta tölkki esimerkiksi astiankuivauskaappiin siten, että liika vesi pääsee valumaan ulos ja ilma tölkissä vaihtumaan.

Huuhtele siemeniä kerran pari päivässä ja kaada vesi pois. Idut ovat valmiita syötäväksi, kun ne ovat 1–5 cm pitkiä. Tähän kuluu 3–5 päivää.

Nosta valmiit idut päivänvaloon muutamaksi tunniksi, niin ne saavat vihreää väriä – klorofylliä eli lehtivihreää sanotaan elämän eliksiiriksi.

Huuhtele idut vielä ennen syöntiä kylmällä vedellä. Kikherneen ja soijapavun idut pitää kiehauttaa (3–4 min) ennen käyttöä. Idut voi syödä sellaisenaan tai sekoitettuna salaattiin tai wokkiin.

Ituja voi kasvattaa ympäri vuoden.

Kasvillisuus
hyötykasvit
kasvatus
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Kukkia ja yrttejä ruukuissa
Parvekepuutarhurin opas – syötävää ja silmäniloa ruukuissa
Hyötykasviharrastus on edelleen megatrendi niin meillä kuin muualla. Eikä ihme. Silmänilon lisäksi kasvit tarjoavat myös makunautintoja. Parvekepuutarhan sadot eivät ole suuria, mutta sitäkin tuoreempia ja maukkaampia. Parvekkeelle voi loihtia vihreän keitaan pelkistä hyötykasveista tai vehreyden sekaan voi lisätä väri-ilottelua käyttämällä kesäkukkia.
Porkkana
Porkkanan kasvatus
Porkkana (Daucus carota subsp. sativus) on meillä yleisesti viljelty terveellinen vihannes. Porkkanan oranssi väri tulee karotenoideista, erityisesti beetakaroteenista, joka muuttuu elimistössä A-vitamiiniksi. Lisäksi porkkana sisältää esimerkiksi K- ja C-vitamiinia, B-ryhmän vitamiineihin kuuluvaa foolihappoa, kaliumia, magnesiumia ja seleeniä sekä kuitua. Siinä on myös runsaasti sokeria (4,5 %).
20232_69345.jpg
Kasvata varhaisperunat ämpärissä – satoa vaikka parvekkeelta
Perunan kasvatukseen ei tarvita suurta pihaa, kasvimaata tai palstaa, vaan voit kasvattaa niin sanottua "ruukkuperunaa" myös parvekkeella tai terassilla. Kasvatusastian olisi hyvä olla noin 10 litraa – tarkoitukseen sopii vaikka pohjasta rei’itetty ämpäri.
Punainen kypsä mansikka lehtien keskellä
Sato suoraan amppelista – napostelupuutarha myös parvekkeelle
Hyötykasvien viljelyn kasvava suosio on lisännyt kiinnostusta myös syötäviin amppelikasveihin. Perinteisen amppelimansikan rinnalle on noussut valikoima, johon kuuluu muun muassa tomaattia, kurkkua, paprikaa ja chiliä – täydellinen valinta viherpeukaloille, jotka haluavat kasvattaa satoa vaikka parvekkeella. Kompaktikin tila riittää, kunhan kasvupaikka on lämmin ja valoisa. Näin syntyy helposti satoisa ja viehättävä napostelupuutarha käden ulottuville.
202312_62210.jpg
Luonnossa elää monia hassun nimisiä kasveja
Kasvien kansanomaiset nimitykset ovat syntyneet eri tavoin. Ne kertovat paitsi kasvien ulkonäöstä ja kasvupaikasta myös uskomuksista ja käyttötavoista.
20226_78893.jpg
Hyötykasvit – kauneutta ja hyötyä puutarhaasi helposti yhdistettävillä lajeilla
Hyötykasveista, esimerkiksi vihanneksista, juureksista, yrteistä, marjoista ja syötävistä kukista saat itsellesi hyödyllisen ja kauniin puutarhan. Tässä muutama esimerkki lajeista, joita yhdistelemällä saat itsellesi mieluisan puutarhan:
20226_78579.jpg
Vitamiinirikas vihreä voimavara – kasvata talvella omat versosi helposti
Talvella, kun ihminen tarvitsee vitamiineja ja voimaa, kannattaa kokeilla vihreiden versojen kasvattamista. Versottaminen on syötävien taimien kasvattamista vähässä mullassa. Se on hauskaa ja hyödyllistä!
20241_83360.jpg
Oikea istutusetäisyys takaa rehevän ja terveenä kasvavan puutarhan
Yleensä kasvit kannattaa istuttaa yhtenäisiin ryhmiin. Näin puutarhaan saadaan selkeä tilajako ja kasveja on helpompi hoitaa. Perennoita, pensaita ja lehtipuita voi istuttaa toukokuusta syyskuulle, eli koko kasvukauden ajan. Paakut kastellaan hyvin sekä ennen istutusta että sen jälkeen.
chian siemeniä purkissa ja leikkuulaudalla
Tutustu chia-siemeniin: kuitua, proteiinia ja terveyttä yhdellä lusikallisella
Chian siemenet ovat nousseet suureen suosioon terveystietoisten ruokailijoiden keskuudessa ja syitä on monia. Nämä pienet siemenet sisältävät huomattavan määrän ravintoaineita, jotka tukevat muun muassa sydämen, suoliston ja luuston terveyttä. Lisäksi ne sopivat hyvin monipuoliseen käyttöön niin vanukkaissa kuin leivonnassakin.
20236_63320.jpg
Liljakukko, pieni kirkkaanpunainen kuoriainen
Liljakukko (Lilioceris lilii) on vähän alle sentin pituinen kovakuoriainen, jonka kapea keskiruumis on kirkkaanpunainen ja muut ruumiinosat mustia. Liljakukko talvehtii maassa karrikkeiden seassa, mistä se lähtee munimaan keväällä ja samalla se syö liljojen lehtiä, kukkia, nuppuja ja varsiakin.
Kaiverretut kurpitsat
Pienten lasten halloween: nappaa vinkit lasten juhlaan
Halloween on Amerikasta Suomeen rantautunut uudenlainen perinne, joka tuo jotain jännittävää ja ehkäpä vähän mystistäkin syksyn hämyisiin ja vähän viileneviinkin iltoihin. Isommat lapset perinteisesti saattoivat lähteä pienelle karkki vai kepponen -kierrokselle, mutta mitäpä nyt, kun sosiaalista kanssakäymistä tulisi tai halutaan välttää?
202112_74246.jpg
Moni selviäisi häiriötilan­teessa yli viikon käymättä kaupassa
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tekemän tutkimuksen mukaan, lähes kolmannes suomalaisista arvioi, että selviäisi häiriötilanteessa jopa yli viikon käymättä ruokakaupassa. Vuonna 2018 vain yhdeksän prosenttia arvioi kotivaransa riittävän yli viikon. Tiedot käyvät ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) tutkimuksesta. Kotitalouksien varautuminen ja resilienssi -tutkimuksessa kysyttiin tuhannelta suomalaiselta häiriötilanteisiin varautumisesta, niissä pärjäämisestä, auttamishalusta, luottamuksesta ja varautumisuskomuksista.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton