• Etusivu
  • Kasvillisuus

Kanttarelli

Rakentajan toimitus
Päivitetty 12.12.2018
20119_27788.jpg

Kantarelli, keltavahvero, keltasieni

Rakkaalla lapsella on monta nimeä, niinpä kanttarelli tunnetaan myös keltavahverona, keltasienenä sekä kantarellina.

Esiintyminen

Ensimmäisiä kanttarelleja on voitu nautiskella jo kesäkuulla, mikäli kosteutta on ollut tarpeeksi. Satokausi kestää lokakuulle asti. Sienen parhaita kasvupaikkoja ovat sekametsät, joissa kasvaa enimmäkseen koivuja sekä muita lehtipuita. Kantarelli kasvaa useamman kasvukauden samoilla paikoilla, järvien rantamilla sekä saarissa. Kasvu tapahtuu usein ryppäissä, kun yhden sienen löytää, on yleensä kavereita lähellä. Sientä ei ole helppo löytää, se maastoutuu aluskasvillisuuteen, jolloin tarvitaan salapoliisin kykyjä, jotta se löydetään.

Tunnistaminen

Keltavahvero on helposti tunnistettava sieni. Se on kokonaisuudessaan väriltään oranssinkeltainen. Suppilomainen lakki voi olla kovinkin mutkainen reunaltaan. Vanhemmalla sienellä lakin reuna taittuu ylöspäin muuttuen terävämmiksi.
Vahverolla näyttää myös olevan heltat, jota ne eivät kuitenkaan ole. Koko sieni on yhtenäinen, siitä ei pysty erottamaan, milloin lakki päättyy ja jalka alkaa.

Käyttö

Keltavahverossa on harvoin toukkia. Se on syötävä vähän vanhempanakin vaikka sitkeähkö olisikin. Se voidaan pakastaa, kuivata tai syödä tuoreeltaan. Vahverossa säilyy myös jääkaapissa muutaman päivän.
Jos kantarelleja pakastaa, on ne hyvä käyttää kuumalla paistinpannulla (ilman rasvaa), jotta mikrobi- ja entsyymitoiminnat loppuvat. Lisäksi tarpeeton neste kiehahtaa pois. Samalla saadaan makuominaisuudet pysymään hyvinä. Mutta, jos pakastus on lyhytaikaista, ei em. käsittely ole välttämätön.
Kuivaus onnistuu parhaiten, kun sienet pilkotaan tarpeeksi pieniksi palasiksi ja annetaan niiden kuivahtaa miedossa lämmössä. Tämän jälkeen on vuorossa kunnon kuivaus. Kuivattu vahvero voi olla voimakkaan makuinen, joten annostelun tärkeys on muistettava.

Parasta sieni on kuitenkin tuoreena laitettuna esim. seuraavanlaisesti:

Kantarellimuhennos
1 sipuli
0,5 l puhdistettuja kantarelleja
2 rkl margariinia tai voita
suolaa, pippuria
1 rkl vehnäjauhoja
1 dl kasvislientä
2 dl kermaa

Sipuli hienonnetaan. Kuullotetaan rasvassa sipuli ja sienet. Maustetaan suolalla ja pippurilla. Ripotellaan jauhot rasvaan ja sekoitetaan. Lisätään liemi ja kerma koko ajan sekoittaen. Keitetään muhennosta n. 10 min välillä sekoittaen. Maustetaan tarvittaessa.

Lue lisää sienistä!

Suppilovahvero
Kangasrousku

Puutarha.netin valikosta löytyy lisää tietoa luonnon antimista - ja lisätietoa erilaisista sienistä. Tunnistatko rouskut, haperot... muistatko jokamiehenoikeudet? Tästä pääset kaiken tiedon pariin!

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20222_76802.jpg
Kylvä kesäkukkia!
Kesäkukat kasvatetaan yleensä yksivuotisina koristekasveina. Näihin lasketaan kylvökukat, sekä esikasvatettavat että suoraan maahan kylvettävät, mutta myös mukulasta kasvatettavat, kuivakukat, koristeheinät ja yksivuotiset köynnökset.
20148_40606.jpg
Poimi pöytään syötäviä kukkia
Moni tuttu kesäkukka sopii kahvi- ja ruokapöytään. Joissakin on erityisen hienostunut maku, toisissa miedompi, mutta kaikki kukat koristavat ruokia kauniisti!
20236_82268.jpg
Kesä - kotipuutarhurin parasta aikaa...
Ainakin sitä mieltä ovat kaikki ne koululaiset, jotka kesäkuun alkupäivinä kirmaavat kesälaitumille! No, samaa toki kertoo kalenteri – ja Suomen rehevä, kesäkuinen luonto ja kukkivat kukat: pihlajan valkoinen kukkahuntu, metsämarjojen kukinnot ja kauniit orvokit. Viis räntäsateesta ja kylmästä viimasta!
20219_72368.jpg
Lämmin syksy
Vaikka kuluva syksy olisi poikkeuksellisen lämmin, niin pitkään jatkunut lämmin sää tuskin vaikuttaa haitallisesti puihin tai muuhun kasvillisuuteen – saati eläimiin ja hyönteisiin. Kasvien ja eläinten talveen valmistumiseen lämmöllä on nimittäin vain vähän vaikutusta; kasvit asettautuvat talvilepoon ja linnut lähtevät muutolle pitkälti päivän pituuden mukaan. Vain katulamppujen voimakkaassa valossa lepoon asettuminen voi viivästyä.
20203_61735.jpg
Humala (humulus lupulus)
Jo keskiajalla Suomeen levinnyt, hamppukasvien heimoon kuuluva humalakasvaa nykyisin niin viljeltynä kuin luonnonvaraisena Rovaniemen korkeudella asti. Ruohovartisen humalan versot kuihtuvat talven tullen - mutta kasvavat taas tukeen kiertyen jopa usean metrin korkeuteen!
20199_60208.jpg
Syksy on parasta istutusaikaa!
Syksy on hyvää istutusaikaa ja istuttamista voi jatkaa maan jäätymiseen saakka. Syksyllä istutetut taimet lähtevät keväällä aikaisemmin kasvuun kuin keväällä istutettavat, sillä ne pystyvät hyödyntämään kevätkosteuden heti roudan sulettua. Taimet eivät aina ehdi juurtua ennen talvea. Siitä ei kuitenkaan ole haittaa, sillä lehdetön, lepotilassa oleva taimi ei haihduta vettä.Kastelua ei sovi unohtaa syksylläkään niin kauan kuin taimissa on lehtiä. Syksyllä istutettaessa riittää yleensä kerran viikossa kunnollinen kastelu. Maan kosteutta täytyy tarkkailla, vaikka olisikin sateista. "Tarkistathan, ettei taimen juurelle jää talveksi kuoppaa, johon vesi voi jäätyä", muistuttaa Tarja LeinoRengon Taimitarhalta. Kastelua jatketaan sitten keväällä pari kertaa viikossa kunnes taimet ovat juurtuneet. Juurtuneen kasvin tunnistaa siitä, että sen lehdet ja oksat kasvavat.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton