• Etusivu
  • Hoitotyöt

Kaunista pihaasi - istutuskausi jatkuu astiataimilla

Rakentajan toimitus
Päivitetty 07.06.2021
20208_66096.jpg

Astiataimi on ruukussa tai pussissa kasvatettu taimi. Juuripaakku pysyy kasassa, kun astia poistetaan. Taimia ei yleensä tarvitse leikata, koska ne ovat jo hyvin haarottuneita. Istutusaika on koko sulan maan ajan, roudan sulamisesta maan jäätymiseen. Astiataimilla saat heti vihreää ja kukkivaa ilmettä pihaasi.

Istuttaminen


Kastele taimia ennen istutusta astiassa niin, että koko juuristo varmasti kastuu. Juuripaakku ei saa kuivua missään vaiheessa. Jos säilytät taimia pidempiä aikoja, muista kastella kuin ruukkukukkaa ikkunallasi. Istutuskuoppa kastellaan, veden annetaan imeytyä pohjamaahan ja kuoppa täytetään mullalla. Astiataimesta poistetaan ruukku ja muovikääreet. Juuripaakkua ei missään tapauksessa rikota. Istuta niin, että paakun pinnan yläpuolelle tulee 2-5 cm multaa. Tiivistä multa varovasti kastelemalla ja polkemalla, rikkomatta paakkua ja varo vahingoittamasta juurenniskaa.

Kasteleminen


Astiataimi istutettunakin on kuin kukka ikkunalla! Juuret ovat kaikki juuripaakussa ja vie oman aikansa, että ne kasvavat riittävästi pohjamaahan saadakseen sieltä vettä. Keväällä ja kesällä taimia kastellaan kaksi kertaa viikossa. Pensaille annetaan istutusvaiheessa 10-20 l vettä/ taimi, puille vielä reilummin. Istutuksen jälkeen jokaisella kastelukerralla annetaan 10 litraa pensasta kohden. Mullan on kastuttava syvältä. Päivittäisestä parin litran liruttelusta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Juuret kasvavat kosteaan pintamaahan sen sijaan, kun niiden pitäisi kasvaa syvälle. Tuulisella, kuivalla kelillä taimien lehdistöä voi sumutella päivittäin.

Istutuskuoppaan reilusti vettä!
Istutuskuoppaan reilusti vettä!

Kastelun helpottamiseksi kasvin tyvelle voi jättää kastelusyvennyksen. Syksyllä kuoppa on ehdottomasti täytettävä tai muokattava jopa kumpareeksi. Mikään kasvi ei kestä tyvelleen jäätyvää vettä! Syksyllä riittää kastelu kerran viikossa eikä sumutusta tarvita.

Puutarhamyymälöissä valikoima pensaiden astiataimia

Hyviä peittopensaita kasviryhmiksi ja mataliin aidanteisiin löytyy pensasangervoiden (Spiraea) ryhmästä: tiheä, pystykasvuinen koivuangervo (Spiraea betulifolia) I-VI, kukkii valkoisin kukin heinä-elokuulla. Samanlainen pyöreä lehdistö on rinneangervolla (Spiraea densiflora) I-III, joka ruusunpunaisin kukin sopii samaan ryhmään. Kaunis väripari syntyy myös tummanroosana kukkivasta ruusuangervosta (Spiraea japonica 'Froebelii') I-IV ja valkokukkaisesta valkoruusuangervosta (Spiraea japonica 'Albiflora') I-IV. Kaikki nämä neljä kasvavat 50-100 cm korkuisiksi.

Koivuangervo
Koivuangervo

Muurien ja reunusten päälle sopii kauniin rentokasvuinen, hieman ruusuangervoa muistuttava, vaaleanpunaisin kukkiva loistoangervo (Spiraea japonica 'Odensala') I-VII. Havuryhmien piristäjäksi väliin voi istuttaa keijuangervon (Spiraea japonica 'Little Princess') I-VI. Rinteisiin maata sitomaan sopii maarönsyjä tekevä mökinangervo (Spiraea x rosalba) I-VII, joka kukkii heinä-elokuussa vaaleanpunaisin kukin.

Hanhikit kukkivat pitkälle syksyyn, heinäkuusta lokakuulle. Valkoinen pensashanhikki (ent.Potentilla, nyk. Dashipora fruticosa 'Abbotswood') I-III kasvaa 30-50 cm korkuiseksi, kymmenisen senttiä korkeammaksi pensashanhikki (Dasiphora fruticosa 'Goldteppich') I-V, jolla on tummankeltaiset kukat.

20208_5451.jpg
Hoitotyöt
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20236_63320.jpg
Liljakukko, pieni kirkkaanpunainen kuoriainen
Liljakukko (Lilioceris lilii) on vähän alle sentin pituinen kovakuoriainen, jonka kapea keskiruumis on kirkkaanpunainen ja muut ruumiinosat mustia. Liljakukko talvehtii maassa karrikkeiden seassa, mistä se lähtee munimaan keväällä ja samalla se syö liljojen lehtiä, kukkia, nuppuja ja varsiakin.
20234_81445.jpg
Milloin puiden ja pensaiden taimet kannattaa istuttaa?
Kevään kurkkiessa nurkan takaa alkaa puutarha taas heräilemään. Raskaan talven jälkeen se saattaa tarvita hieman apua päästäkseen taas loistoonsa. Kun kevään lumi ja routa sulavat, voidaan istutukset aloittaa. Vaikka kevään istutuskausi jatkuu juhannuksen tienoille asti, aikaa ei ole hukattavaksi. Jotkut taimilajit kannattaa istuttaa jo hyvissä ajoin.
20235_81687.jpg
Vadelma (Rubus idaeus) on luonnonvarainen herkku
Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja sitä voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja.
20224_77766.jpg
Lasitetulla terassilla lisää ihania hetkiä mökkielämään ja lisätilaa kasveille ja yrteille
Suomalaisille kesä ja mökki kuuluvat vahvasti yhteen ja mökkikauden alkaminen on monelle vuoden kohokohta. Mökkikaudesta kannattaakin ottaa kaikki irti, sillä talven pimeydessä on ihana muistella mökkiterassilla juotuja aamukahveja tai keskiyön auringon ihastelua. Toisinaan lyhyestä kesästä jää päällimmäisenä mieleen hankala sää – äkillisen sadekuuron pilaama ruokailuhetki tai terassille tuulen mukana ajautuvat risut, lehdet ja siitepölyt. Kuulostaako liiankin tutulta?
20_P_130642_1.jpg
Miten villivadelmasta pääsee eroon?
Villivadelmaan pätee vähän sama kuin kriikunaan. Se tekee juurivesaa todella paljon, helposti ja aika pitkiäkin matkoja. Eli aikaisemmin sanoin, että kriikunan juurivesaa ei saa myrkyttää glyfosaatilla. Villivadelman juurivesoja kyllä sitten voi, jos siitä halutaan kokonaan eroon. Ja se vaatii kyllä useampia myrkytyskertoja tai torjuntakertoja, niinkuin kauniisti sanotaan.Glyfosaatti -valmisteita ovat esimerkiksi Roundup tai Glyfonova Bio. Glyfosaatin käytöstä ollaan tänä päivänä tietenkin montaa mieltä. Tällä hetkellä sen käyttö on Suomessa sallittu vielä 2022 vuoteen asti. Mutta jos sitä käyttää, niin kaikki käyttö- ja turvallisuusohjeet pitää sitten todella tarkkaan lukea. Esimerkiksi vesistöjen äärellä sen käyttö on todellakin kielletty! Eli täytyy olla tarkkana.Glyfosaatti puree villivadelmaan, mutta vaatii useamman käsittelykerran. Eli sanotaan näin: 2-3 viikon välein. Ehkä kaksi, jopa neljä kertaa ennenkuin se tosiaan taantuu ja kuolee pois.
20229_79609.jpg
Kohdistetut kasvilamput vai kauttaaltaan hyvä led-valaistus?
Led-lamppujen käyttöä kasvivaloina esim. taimien kasvattamisessa on muutamien viime vuosien aikana alettu suosia muun muassa siksi, että led-lamput kasvivaloina eivät kuumene niin paljoa kuin energiansäästölamput, hehkulampuista puhumattakaan. Hyvät led-lamput ovat lisäksi energiatehokkaampia kuin energiansäästölamput. Myös kotoisat huonekasvimme tarvitsevat hyvälaatuista valoa. Valaisimissa kannattaa panostaa korkean CRI:n eli värintoistoindeksin led-yleisvalaisimiin, joiden valossa viihtyvät sekä ihmiset että kasvit.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton