Mitkä sisäkasvit ovat myrkyllisiä lapsille?
Kirjovehka (kuva: Adobe Stock)
Maisteluikäisen pienokaisen äitinä haluaisin tietää, mitä sisäkasveja pitäisi lapsiperheessä välttää? Monet myrkyllisiksi luokitellut kasvit eivät onneksi ole tappavan myrkyllisiä, mutta saattavat aiheuttaa ripulia tai muita oireita. Useat myrkylliset kasvit maistuvat kitkerälle tai polttavalle, joten niitä ei suuria määriä yleensä edes pysty syömään. Vakavat myrkytykset ovat siis onneksi harvinaisia.
Mutta mitä pienempi lapsi tai lemmikki on kyseessä, niin sitä vaarallisempi tilanne saattaa olla. Kasvimyrkytystä epäiltäessä on aina heti otettava yhteyttä lääkäriin.
Tilastokeskuksen kuolemansyytilastojen mukaan vuosina 1969‒2009 ei raportoitu yhtään kasvien aiheuttamaa kuolemantapausta, mutta sienimyrkytyksiin kuoli yhdeksän ihmistä. Aiemmilta vuosilta on kuitenkin julkaistu yksittäisiä tapausselostuksia kasvimyrkytyskuolemista, kuten raparperin aiheuttamasta tapauksesta.
Myrkytystietokeskuksen 50-vuotisen toiminnan aikana on myös raportoitu joitakin vakavia ukonhattu- ja myrkkykeisomyrkytyksiä, mutta nämä ovat hyvin harvinaisia. (Lähde: Duodecim)
Tuttuja, vaan ei täysin turvallisia
Monet tavalliset kasvit, kuten esimerkiksi hyasintti ja tulppaani ovat - ainakin joiltain osiltaan - myrkyllisiä, mutta eivät pieninä määrinä syötynä yleensä aiheuta mitään oireita.
Myös muun muassa omenan, luumun, kirsikan, persikan ja kriikunan siemenet ovat myrkyllisiä. Niiden siemeniä tuskin kukaan jaksaa popsia niin runsaasti, että siitä olisi vakavaa haittaa. Pienten lasten kanssa kannattaa kuitenkin nämäkin aina muistaa.
Huomio
Yleisimmät myrkylliset sisäkasvit, joita kannattaa varoa, ovat:
- anopinkieli (Sansevieria trifasciata)
- atsalea (Rhododendron simsii)
- flamingokukka (Anthurium)
- kirjovehka (Dieffenbachia)
- muratti (Hedera helix)
- oleanteri (Nerium oleander)
- syklaami (Cyclamen persicum)
- huone-esikko (Primula obconica)
Myrkyllisiä sisäkasveja
Myrkylliset sisäkasvit voivat olla vaarallisia erityisesti lapsille, jotka ovat uteliaita ja saattavat maistella kasvien lehtiä tai kukkia. Yksi yleisimmistä myrkyllisistä viherkasveista on muratti (Hedera helix), joka voi aiheuttaa vatsavaivoja, pahoinvointia ja oksentelua, jos sitä syödään.
Toinen yleinen myrkyllinen kasvi on kirjovehka (Dieffenbachia), jonka lehdet ja varret sisältävät ärsyttäviä aineita, jotka voivat aiheuttaa suun ja kurkun turvotusta sekä kipua.
Vaikka joulutähdellä (Euphorbia pulcherrima) on huono maine, on se kuitenkin joulukukkasistamme turvallisin. Joulutähteä on yleisesti pidetty hyvin myrkyllisenä. Perustana on tapaus, jossa kuvattiin joulutähteä syöneen lapsen kuolleen vuonna 1918 Havaijilla. Kysymyksessä ei ollut lainkaan meidän tuntemamme joulutähti, kertoo Duodecim-lehti. Joulutähti voi aiheuttaa ihoärsytystä ja suun polttelua.
Lisäksi flamingokukka (Anthurium) on tunnettu myrkyllisyydestään. Flamingokukka voi aiheuttaa suun ja kurkun ärsytystä sekä vatsavaivoja.
Hengenvaaralliset sisäkasvit
Jotkut sisäkasvit voivat olla myös hengenvaarallisia, jos niitä nautitaan suuria määriä tai jos niiden myrkyt vaikuttavat erityisen voimakkaasti. Tässä muutamia esimerkkejä:
- Oleanteri (Nerium oleander) sisältää sydämen toimintaan vaikuttavia glykosideja, jotka voivat olla hengenvaarallisia nautittuna.
- Kultaköynnös (Epipremnum aureum) on hyvin yleinen kasvi sisätiloissa. Sen nauttiminen voi aiheuttaa vakavia oireita, kuten hengitysvaikeuksia ja sydämen rytmihäiriöitä.
Huomio
Maustevaroitus!
Antikolinergisesti vaikuttavat kasvit ovat Suomessa melko harvinaisia sekä luonnonvaraisina että koristekasveina. Tämän ryhmän kasveista muskottipähkinää (Myristica fragrans) myydään mausteena. Sillä on suurina annoksina hallusinogeeninen vaikutus. (Lähde: Duodecim)
Ensiapu
Myrkyllistä kasvia syönyttä ei saa laittaa oksentamaan, vaan hänelle annetaan ensiapuna lääkehiiltä. Apteekissa myytävä lääkehiili on tehokkain ensiapu lääke-, kasvi- ja sienimyrkytyksissä. Myrkytysten hoidossa tarvittava lääkehiilimäärä on suuri: yliannostuksen vaaraa ei ole.
Hiilijauhepullo sisältää aikuisellekin riittävän kerta-annoksen (50 g). Lapsille lääkehiiltä annostellaan myrkytyksissä 1 g/kg. Nopeasti annettu lääkehiili estää myrkyllisten aineiden imeytymistä mahalaukusta.
Jos selkeitä myrkytykseen viittaavia oireita ei ole, mutta epäilet myrkytyksen mahdollisuutta - tai haluat neuvoja ja toimintaohjeita, niin soita Myrkytystietokeskukseen (avoinna 24 t/vrk), maksuton numero 0800 147 111.
Selvitä ennen Myrkytystietokeskukseen soittamista mitä kasvia ja kasvinosaa epäilet. Katso sitten näkyykö suussa jälkiä kasvista ja haistele, tunnetko hengityksessä jonkin tietyn hajun. Selvitä myös mahdollisuuksien mukaan niellyn aineen määrä ja kauanko tapahtuneesta on kulunut aikaa.
Noudata Myrkytystietokeskuksesta saamiasi ohjeita esimerkiksi lääkehiilen annostuksesta.
Hätätilanteessa soita hätänumeroon 112.
Seuraa autettavan tilaa ammattiavun tuloon saakka ja soita 112 uudestaan, jos tila selkeästi muuttuu.