Omenapuu sopii jokaiseen pihaan
Omenapuun lajikkeita on paljon
Tiina Painokallio
Päivitetty 08.10.2024
Omenapuu upeassa kukassa. (Kuva: Pixabay)
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
Tarhaomenapuu (Malus domestica)
Mielenkiintoinen vaihtehto on ns. hillittykasvuinen omenapuu, jonka kasvua hillitsee perusrungon pienuus. Nillä on melko pieni juuristo, joten ne pitää tukea. Omenat ovat jopa hieman suurempia, terveempiä ja värikkäämpiä kuin tavanomaisissa puissa. Hillittykasvuiset omenapuut ovat kuitenkin melko lyhytikäisiä verrattuna "perusomenapuihin".
Pilariomenapuu sopii pikkuruiseenkin pihaan – vaikka kukkapenkkiin. Siinä omenat kasvavat lähelle runkoa ja se tuottaa satoa jo nuorena.
Perheomenapuussa on samaan runkoon vartettu useita eri lajikkeita. Lajike, johon muut lajikkeet on vartettu, kasvaa usein voimakkaammin, ja heikommin kasvavat lajikkeet ovat joskus vaarassa kuivua pois.
Muistathan, että...
Omenapuut tarvitsevat ristipölytyksen, johon tarvitaan toisen lajin läheisyyttä. Tiheään asutuilla alueilla tämä hoituu yleensä itsestään, mutta harvaan asutuilla seuduilla lajien valinnassa kannattaa muistaa niiden kyky pölyttää toisensa, etteivät omenapuut jäisi pelkiksi hedelmättömiksi koristeiksi.
Ohje
Tässä muutamia lajikkeita, joita Suomessa viljellään
Marjaomenia
- 'Dolgo' menestyy vyöhykkeillä I-V, tulipunainen, hyvä hillo-omena.
- 'Erstaa' menestyy vyöhykkeillä I-V, kestävä, hyvä sose- ja mehuomena.
- 'Martha' menestyy vyöhykkeillä I-V, hyvä talousomena.
- 'Pepinka Altaiskaja' menestyy vyöhykkeillä I-IV, runsassatoinen.
- 'Rintapähkinä' (Chestnut) menestyy vyöhykkeillä I-V, tiivismaltoinen, pähkinänmakuinen.
- 'Renown' menestyy vyöhykkeillä I-V, raikas ja mehukas.
Omenapuiden kesälajikkeita
Kesälajikkeita löytyy runsas valikoima.
- 'Aholan Aikainen Vaha' menestyy vyöhykkeillä I-V. Miedosti arominen.
- 'Astrakaani Gyllenkrok' menestyy vyöhykkeillä I-III. Säleikköpuuksi sopiva, herkullinen.
- 'Astrakaani Iso Kuulas', kestävä ja mehukas.
- 'Bergius' menestyy vyöhykkeillä I-III, hienonmakuinen.
- 'Borgowskoje' menestyy vyöhykkeillä III-VI, aikainen ja makea.
- 'Edelman' menestyy vyöhykkeillä I-IV, aikainen, herkullinen.
- 'Gallen' menestyy vyöhykkeillä I-V,hienoarominen.
- 'Goretscheff' menestyy vyöhykkeillä I-III, aikainen, makea.
- 'Huvitus' menestyy vyöhykkeillä I-IV, aikainen herkkuomena.
- 'Keltainen Nalif' menestyy vyöhykkeillä I-V, makea.
- 'Kersti' menestyy vyöhykkeillä III-V, aikainen makea.
- 'Lavia' menestyy vyöhykkeillä I-V, terve ja aromikas.
- 'Lepaan meloni' menestyy vyöhykkeillä IV-V, mehukas.
- 'Lohjan Kirkas' menestyy vyöhykkeillä I-III, miellyttävä.
- 'Maikki' menestyy vyöhykkeillä I-II, kookas.
- 'Mustialan Valkea menestyy vyöhykkeillä I-IV, mehevä, mausteinen.
- 'Pirja' menestyy vyöhykkeillä I-IV(V). FinE-kasvi. Tulee kypsäksi elokuun alkupuolella ja säilyy n. 2 viikkoa. Omenat ovat keskikokoisia tai pieniä, litteänpyöreitä. Pohjaväri on keltainen, jota peittävät punaiset viirut. Maku raikas. Hyvä syöntiomena. Omenarupi tarttuu 'Pirjaan'
- 'Ranger' menestyy vyöhykkeillä I-III, runsassatoinen, hyväarominen.
- 'Rupert' menestyy vyöhykkeillä I-III, valkeakuulasta muistuttava.
- 'Sokerimiron' menestyy vyöhykkeillä I-V, hyvä pölyttäjäpuu pohjoiseen.
- 'Suislepp' menestyy vyöhykkeillä II-V, vadelmanmakuinen.
- 'Tallinnan päärynäomena' menestyy vyöhykkeillä I-III, herkullinen.
- 'Valkea kuulas' kypsyy syyskuun alussa. Pyöreitä tai vähän kekomaisia. Kuoren reuna on teräväsärmäinen. Keltainen tai vaalea, isoja vaaleita korkkipilkkuja. Maku raikas ja hyvä. Pinta vaurioituu herkästi.
- 'Valkea Nalif' menestyy vyöhykkeillä I-V, kookas makeaviinihappoinen.
- 'Vuokko' kypsyy elokuun lopulla – syyskuun alussa. Isoja tai keskikokoisia, kekomaisen pyöreitä, joskus lieriömäisiä. Kannan tyvellä pyöreä kohouma. Pohjaväri keltainen, peiteväri ruskeanpunainen, korkkipilkkuja pinnalla. Maku on hyvä, sokerisen hapokas – ei hapan. Omenarupea ja muumiotautia.
Omenapuut houkuttelevat myös lapsia kiipeilemään niiden vahvoilla oksilla. (Kuva: Pixabay)
Omenapuiden syyslajikkeita
Syyslajikkeita löytyy myös runsaasti.
- 'Ananaskaneli' menestyy vyöhykkeillä I-V, voimakasarominen.
- 'Björn Lindberg' menestyy vyöhykkeillä I-V, mehukas.
- 'Charlottendal' menestyy vyöhykkeillä I-V, raikashappoinen talousomena.
- 'Esteri' menestyy vyöhykkeillä I-V, kestävä päärynäomena.
- 'Grenman' menestyy vyöhykkeillä III-V, mehukas, hienoarominen.
- 'Harlamowski' menestyy vyöhykkeillä I-V, runsassatoinen talousomena.
- 'Heta' menestyy vyöhykkeillä I-II. Kypsyy syyskuun puolivälissä ja säilyy 2–3 viikkoa. Suuri, pyöreä, kartiomainen, lähes kokonaan punainen. Malto voi olla värittynyt kuoren punaisella. Kuori kiiltävä, vahapeitteinen. Mehukas, miellyttävän makuinen. Omenarupea ja muumiotautia.
- 'Jaspi' menestyy vyöhykkeillä I-III. Kypsyy syyskuun puolivälissä ja säilyy loka-marraskuulle. Suuri tai keskikokoinen, litteänpyöreä. Kiiltävä ja vahapeitteinen. Kanta lyhyt. Pohjaväri kellanvihreä, hehkuvanpunainen peiteväri. Maku mieto miedon happoinen ja mausteinen. Omenarupea.
- 'Kavlås' menestyy vyöhykkeillä I-V, suurisatoinen, kookas.
- 'Keltakaneli' menestyy vyöhykkeillä I-VI, voimakasmausteinen.
- 'Make' menestyy vyöhykkeillä I-II. Kypsyy syyskuun puolivälissä ja säilyy marraskuulle. Suuria tai keskikokoisia, pyöreähköjä, hieman epäsäännöllisen muotoisia. Kannassa korkkiutumaa. Pohjaväri keltainen, peiteväri punaisina viiruina. Mehukas ja makea. Omenarupea.
- 'Melba' menestyy vyöhykkeillä I-III, aromikas, yksi parhaimpia.
- 'Pekka' kypsyy syyskuun puolivälin jälkeen. Tummanpunainen.
- 'Pohjolan Ruusu' menestyy vyöhykkeillä I-III, mureamaltoinen, aromikas.
- 'Punainen Melba' poimitaan syyskuun puolivälissä ja varastoidaan 2–3 viikkoa. Keskisuuri tai suuri, tasaisen pyöreä, vahapintainen. Vaaleankeltainen pohjaväri, auringon puolelta punainen. Heikkohappoinen, aromikas. Hedelmärupea.
- 'Punakaneli' menestyy vyöhykkeillä I-V, maukas.
- 'Raike' menestyy vyöhykkeillä I-III, raikas, mehukas.
- 'Rautell' menestyy vyöhykkeillä I-IV, raikas talousomena.
- 'Samo' menestyy I-III vyöhykkeillä. FinE-lajike. Kypsyy syyskuun alkupuolella ja säilyy lokakuulle. Liian kypsänä korjattuina ei säily. Keskikokoinen tai suuri. Pyöreä tai kartiomainen. Pohjaväri keltainen, peiteväri ruskeanpunainen. Maku miellyttävä, raikas ja happoinen. Omenarupea.
- 'Sandra' menestyy vyöhykkeellä I-II. FinE-kasvi. Kypsä syyskuun puolivälissä. Syöntikypsä syyskuun lopulla. Säilyy varastossa n. kuukauden. Keskikokoinen tai suuri, kartiomainen. Pohjaväri kellanvihreä, runsaasti punaista peiteväriä. Mehukas, maku miellyttävä. Omenarupea.
- 'Sariola' menestyy vyöhykkeillä I-IV, herkkuomena, pölyttäjäpuuta kaipaava.
- 'Silva' menestyy vyöhykkeillä I-III, maukas, terve.
- 'Snygg' menestyy vyöhykkeillä II-V, säleikköpuuksi sopiva, maukas.
- 'Syysjuovikas' menestyy vyöhykkeillä I-V, vanha talousomena.
- 'Särsö' menestyy vyöhykkeillä II-IV, hienomakuinen.
- 'Valkealan Syys' menestyy vyöhykkeillä I-IV, terve, vähähappoinen.
- 'Viikari' menestyy vyöhykkeillä I-III, iso, aromikas herkkuomena.
Ota vitamiinit talteen runsaasta omenasadosta. (Kuva: Pixabay)
Omenapuiden talvilajikkeita
Talvilajikkeet menestyvät useilla kasvuvyöhykkeillä.
- 'Andelin' menestyy vyöhykkeillä I-III, hieno.
- 'Anisovka' menestyy vyöhykkeillä IV-V, kestävä mehuomena.
- 'Antonovka' menestyy vyöhykkeillä I-V, hyvä talousomena.
- 'Aroma' menestyy vyöhykkeillä I-II. Kypsyy syyskuun lopussa, mutta syötävän kypsä vasta marras-joulukuussa. Keskisuuri, pyöreä. Pohjaväri vihreänkeltainen, auringon puolelta punainen, kiiltävä. Makean hapokas, herkullinen. Kolhiintuu helposti. Varastoidessa saattaa tulla hedelmälaikkutauti.
- 'Atlas' menestyy vyöhykkeillä I-II, aromikas herkku- ja talousomena.
- 'Eppulainen' menestyy vyöhykkeillä I-IV, säilyvä, aromikas.
- 'Hibernal' menestyy vyöhykkeillä I-V, kestävä, kookas.
- 'Kirkniemi' menestyy vyöhykkeillä I-III, aromikas, raikas.
- 'Konsta' menestyy I-II vyöhykkeellä. Kypsyy syyskuun loppupuolella. Syötävän kypsä kaksi viikkoa myöhemmin. Säilyy varastossa joulu-tammikuulle. Suuria tai keskikokoisia, punaisia. Maku hapan, aromi mieto. Sopii talouskäyttöön.
- 'Lepaan Liereä' menestyy vyöhykkeillä I-IV, kookas, talousomena.
- 'Lobo' kypsyy syyskuun puolivälistä alkaen, syötävän kypsiä marras-joulukuussa. Keskisuuria tai suuria, pyöreän litteitä. Kuori vahapeitteinen. Pohjaväri keltainen, usein kokonaan punaisen peittämä. Maku mehukas, mieto, lähes hapoton. Saa helposti omenaruven.
- 'Osmolan Talvi' menestyy vyöhykkeillä I-V, säilyvä, kypsänä makea.
- 'Paasikiven Talvi' menestyy vyöhykkeillä I-IV, parhaita talviomenia.
- 'Turso' menestyy vyöhykkeillä I-V, parhaita talousomenia.
- 'Åkero' menestyy vyöhykkeillä I-III, kovamaltoinen, hyvänmakuinen.
Omenapuu on kotipuutarhan kaunistus. (Kuva: Pixabay)
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:
Aiheeseen liittyvää
Miten villivadelmasta pääsee eroon?
Villivadelmaan pätee vähän sama kuin kriikunaan. Se tekee juurivesaa todella paljon, helposti ja aika pitkiäkin matkoja. Eli aikaisemmin sanoin, että kriikunan juurivesaa ei saa myrkyttää glyfosaatilla. Villivadelman juurivesoja kyllä sitten voi, jos siitä halutaan kokonaan eroon. Ja se vaatii kyllä useampia myrkytyskertoja tai torjuntakertoja, niinkuin kauniisti sanotaan.Glyfosaatti -valmisteita ovat esimerkiksi Roundup tai Glyfonova Bio. Glyfosaatin käytöstä ollaan tänä päivänä tietenkin montaa mieltä. Tällä hetkellä sen käyttö on Suomessa sallittu vielä 2022 vuoteen asti. Mutta jos sitä käyttää, niin kaikki käyttö- ja turvallisuusohjeet pitää sitten todella tarkkaan lukea. Esimerkiksi vesistöjen äärellä sen käyttö on todellakin kielletty! Eli täytyy olla tarkkana.Glyfosaatti puree villivadelmaan, mutta vaatii useamman käsittelykerran. Eli sanotaan näin: 2-3 viikon välein. Ehkä kaksi, jopa neljä kertaa ennenkuin se tosiaan taantuu ja kuolee pois.
Vadelma (Rubus)
Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja sitä voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja. Marjasadosta päästään nauttimaan Etelä-Suomessa heinäkuun lopulla ja pohjoisessa pari kolme viikkoa myöhemmin. Kypsän marjan tunnistaa siitä, että se irtoaa helposti kannastaan.
Huonekasveja hedelmistä
Eksoottiset hedelmätMonien eksoottisten lajien siemenet itävät helposti ja niistä voidaan saada erikoisia huonekasveja. Kypsistä hedelmistä talteen otetut siemenet kylvetään hiekkapitoiseen kylvömultaan (ei voimakkaasti lannoitettuun huonekasvimultaan), peitetään haihduttamisen vähentämiseksi ja asetetaan lämpimään ja valoisaan paikkaan. Kylvös on myös jatkossa pidettävä tasaisen kosteana. Paras kylvöaika näillekin siemenille on kevät ja alkukesä.Taimettamisen jälkeen kasvit tarvitsevat paljon valoa, lämpöä ja monet myös kasvutilaa. Kasteluvettä kannattaa seisottaa vuorokauden ja kasveja pitää myös sumutella. Useimmat taimista ovat alkujaan tropiikin lämmöstä, joten kylmää ja vetoa ne eivät siedä.Minkä hedelmän siemeniä sitten kannattaisi lähteä kokeilemaan ja kuinka tulisi toimia?Ps. Aihetta sivuten saattaisi kiinnostaa myös artikkeli: Matkalta mukaan: kotipuutarhurin kasvituliaiset
Avomaavihannesten tuotanto ja sadonkorjuu turvattava
PUUTARHALIITTO RY TIEDOTTAA: KAUSITYÖNTEKIJÖIDEN OSAAMINEN, SITOUTUMINEN JA JAKSAMINEN RATKAISEVAT ONNISTUMISEN!
Liljakukko, pieni kirkkaanpunainen kuoriainen
Liljakukko (Lilioceris lilii) on vähän alle sentin pituinen kovakuoriainen, jonka kapea keskiruumis on kirkkaanpunainen ja muut ruumiinosat mustia. Liljakukko talvehtii maassa karrikkeiden seassa, mistä se lähtee munimaan keväällä ja samalla se syö liljojen lehtiä, kukkia, nuppuja ja varsiakin.
Juurekset eivät kasva? Asiantuntija vastaa
Minulla on pieni kasvimaa, jossa olen yrittänyt kasvattaa myös porkkanaa, punajuurta ja sipulia. Kasvimaa on multainen, johon on vuosien varrella sekoitettu kompostia, hiekkaa ja hevosen lantaa. Keväisin laitan vähän kevätlannotetta, kanankakkaa tms. biolannoitetta, kalkkia ja viime keväänä myös luujauhoa. Tilli, salaatti, persilja ja herne kasvavat hyvin. Sipulin hyvin kasvunsa alkaneet varret happanevat, porkkanat ovat korkeintan pikkurillin kokoisia ja punajuuren kannan suoraan kompostiin, kun niistä ei mitään tule. Mikä avuksi?
Luetuimmat
Uusimmat