• Etusivu
  • Hoitotyöt

Pakkanen tuo haasteita kasveille

Talvilepo ja kuivat kaudet – näin kasvit sopeutuvat vuodenaikoihin

Tiina Painokallio
Päivitetty 10.06.2025
202310_83213.jpg

Lepojakso auttaa kasveja selviytymään epäsuotuisista sääolosuhteista. (Kuva: Adobe Stock)

Kasvit kasvavat ja kehittyvät omaan tahtiinsa vaihe vaiheelta. Ne reagoivat valon määrään, säähän ja vuodenaikoihin. Useimmat kasvit pitävät vuodenkierron jossakin vaiheessa lepotauon. Lämpimissä ja kuivissa maissa tämä sijoittuu kuivaan kauteen. Maapallon pohjoisosissa, jossa lämpötilavaihtelut vuoden aikana ovat suuria, lepojakso sijoittuu alhaisen lämpötilan jaksoon.

Syksy valmistaa kasveja pakkaskauteen

Terve ja hyväkuntoinen kasvi kestää pakkaskauden rasituksen parhaiten.

Kasvien valmistautuminen lepovaiheeseen alkaa päivän lyhetessä ja lämpötilan laskiessa. Lehtivihreä siirtyy väkevöittämään solunesteitä ja turvaaman talvehtimista kasvien varsiin ja juuristoon. Lehtipuut saavat ruskavärityksen ja lopulta irtoavat lehdet.

Ennen varsinaisen pakkaskauden alkua talvea harjoitellaan. Yöpakkaset antavat alkusoittoa tulevasta kylmästä jaksosta.

Suojaa kasvit syksyllä

Yksivuotisten kesäkukkien kauneudesta voi vielä nauttia pitkälle syksyyn siirtämällä amppeleihin, ruukkuihin ja laatikoihin istutettuja kukkia lämpimään pakkasöiksi. Myös erilaisilla harsoilla ja pakkaspeitteillä voi suojata kukkia pakkasyötä vasten.

Monivuotisten kasvien osalta talvisuojaus on erityisen tarpeellista menestymisalueensa äärirajoilla kasvaville kasveille ja nuorille taimille. Kasvien ehtiessä kunnolla juurtua ja karaistua varttuessaan, niiden talven kesto paranee.

Perennojen talvehtimista voi edesauttaa keräämällä niiden tyvelle 20–30 cm:n kerroksen kuivia lehtiä, laittamalla kuorikatetta tai levittämällä talvisuojaukseen tarkoitettua talvisuojausturvetta, joka on vettä hylkivää erikoisturvetta. Talvisuojaus laitetaan siinä vaiheessa syksyä, kun maa on kevyesti jäässä.

Arat juurakot, kuten daaliat ja gladiolukset nostetaan ylös, kun niiden varret ovat ensimmäisten yöpakkasten seurauksena kellastuneet. Mukulat peitellään kevyehköön turpeeseen ja varastoidaan noin +5 °C lämpötilassa.

Köynnökset kannattaa laskea alas ja suojata havuilla, joiden päälle satava lumi antaa kasveille lisäsuojaa. Kärhöjen suojaamisessa on tärkeätä suojata kasvin tyvi. Maan alla talvehtivien silmujen turvin kärhöt aloittavat uuden kasvun keväällä. Puuvartiset tai telineeseen tuetut köynnökset voi peittää pakkaspeitteellä.

Ikivihreät kasvit, kuten havukasvit, atsaleat ja alppiruusut on hyvä suojata jo syksyllä säkkikankaalla, varjostuskankaalla tai pakkaspeitteellä. Ikivihreät kasvit yhteyttävät vähäisissä määrin talvellakin. Yhteyttäminen vilkastuu kevätauringon alkaessa lämmittää kasveja. Viimeistään tässä vaiheessa ne tarvitsevat varjostusta.

<p data-block-key="a82qj">Monet kasvit reagoivat päivän pituuden ja lämpötilan muutoksiin. (Kuva: Adobe Stock)</p>
Monet kasvit reagoivat päivän pituuden ja lämpötilan muutoksiin. (Kuva: Adobe Stock)

Lumi suojaa kasveja pakkaselta

Kasvin eri osien välillä on kylmänkestävyydessä eroja. Parhaiten kylmää kestävät pintasolukot ja kasvulliset silmut. Kukkasilmujen talvenkestävyys on huonohko ja aroilla kasveilla, kuten onnenpensailla, kukkasilmut usein paleltuvatkin lumen yläpuolella.

Kasvien maanpäällisiä osia suojaa parhaiten lumi. Parhaan suojan antaa kuiva pakkaslumi, joka on kevyttä ja sen jääkiteiden väliin jää runsaasti lämpöä eristävää ilmaa. Lumen kerääntymistä kasvien suojaksi voi edesauttaa laittamalla ennen pakkaskauden alkua havuja kasvien päälle.

Huonoin pakkasenkesto on juuristolla. Pakkanen jäädyttää maan, jonka seurauksena muodostuu routaa. Routaa syntyy erityisesti sellaisina syksyinä, kun maa on sateiden jälkeen kosteaa tai suorastaan märkää. Routaa muodostuu, kun pakkasjakso alkaa ennen kuin lunta on satanut. Routa aiheuttaa kasveille juuristovauriota ja haittaa kasvin kasvuun lähtöä seuraavana keväänä. Routa ja pintamaan rouste aiheuttavat ongelmia ikivihreille kasveille kevätauringon alkaessa lämmittää. Kasvit alkavat yhteyttää ja tarvitsisivat vettä, mutta sitä ei irtoa jäätyneestä maasta.

<p data-block-key="05u2d">Talvella kasvit lepäävät ja keräävät voimia uutta kasvukautta varten. (Kuva: Adobe Stock)</p>
Talvella kasvit lepäävät ja keräävät voimia uutta kasvukautta varten. (Kuva: Adobe Stock)

Pakkasenkesto on parhaimmillaan kylmän kauden alussa, talvilevon ollessa syvimmillään. Kevättä kohti talvilepo laimenee ja kevättalvelle sijoittuva lämmin jakso saattaa saada kasvin aloittamaan kasvunsa. Tällaista seuraava pakkasjakso voi olla kasveille kohtalokas. Puutarhurin ei kannata olla keväällä liian hätäinen talvisuojauksia purkaessaan. Hyvät talvisuojaukset tarpeeksi pitkään paikallaan pidettynä suojaavat kasveja myös kevään vaihtelevissa lämpötiloissa.

Hoitotyöt
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20207_65901.jpg
Vadelmasadosta tulossa hyvä
Hedelmä- ja marjanviljelijäin liiton tiedotteen mukaan vadelmat ovat jo kypsyneet maan etelä- ja keskiosissa ja jatkaa nopeaa kypsymistään lähes koko maassa. Seuraavat viikot ovatkin vadelman pääsatokauden aikaa. Poimi vadelmat talteen talveksi!
202212_45234.jpg
Kun puutarha nukkuu, ideat versovat – talvi on suunnittelun aikaa
Kylmenevät ilmat ja lyhenevät päivät sekä tuuli, sade ja lumi ajavat ahkerimmatkin kotipuutarhurit talven tullen sisätiloihin. Kuluneen puutarhakauden muistot ja mielikuvat ovat vielä tuoreena muistissa, joten niitä kannattaa nyt hyödyntää. Talvi on hyvää aikaa suunnitella omaa puutarhaa ja miettiä tulevan kasvukauden projekteja ja hankintoja.
Ämpäri täynnä mustaherukoita
On juuri sopiva hetki säilöä herukoita – pakasta, hilloa tai keitä mehua talven varalle
Mehun keittäminen on yllättävän helppoa ja sitä voi valmistaa myös pakastetuista marjoista pitkin vuotta. Lisäksi smoothiet, marjasalaatit ja muut jälkiruoat ovat oivia käyttötapoja herukoille.
20226_77140.jpg
Aitapensaan valinnassa vaihtoehtoja ja reunaehtoja
Haluatko vapaasti kasvavan ja helppohoitoisen aidanteen vai jaksatko leikata ja muotoilla pensasaitaa säännöllisesti? Haluatko kukkivia lehtipensaita vai onko tärkeämpää, että aita toimii tiiviinä näkö-, melu- ja pölysuojana, myös talvella? Kuinka korkea aidan pitää olla? Tarvitaanko piikkistä pensasaitaa estämään asiatonta läpikulkua?
Lannoitus 20238_59486.jpg
Vehreä, kukkiva ja satoisa puutarha ensi kesänäkin ‒ Ethän unohda syyslannoitusta?
Monivuotiset kasvit, perennat, pensaat, puut sekä nurmikko kaipaavat lannoitusta syksyllä. Erityisesti siitä hyötyvät marja- ja hedelmäkasvit. Syyslannoitus auttaa kasveja valmistautumaan talveen, lisää talvenkestävyyttä ja parantaa keväällä alkavan kasvukauden satoa ja kukintaa.Lannoitus on varmin tehdä elo-syyskuussa, kun kasvukautta on vielä jäljellä – marjapensaiden ja hedelmäpuiden osalta heti sadonkorjuun jälkeen. Näin kasvit ehtivät käyttää ravinteet hyödykseen. Syyslannoitteet sisältävät kaliumia ja fosforia. Typpilannoitteita ei käytetä syksyisin, sillä typpi huonontaa kasvien talvenkestävyyttä.
20222_76860.jpg
Puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet
Suomi jaetaan yhdeksään vyöhykkeeseen kasvien menestymisen suhteen. Vyöhykejakoon vaikuttavat muun muassa kasvukauden pituus, tehoisan lämpötilan summa sekä talviolosuhteet.
20227_78632.jpg
Yksivuotisten kesäkukkien hoitoniksejä
Kesäkukat ovat kestäviä ja pitkään kukkivia yksivuotisia kasveja.Niillä voidaan tehdä kukkiva puutarha myös pieneen tilaan. Lisäksi kesäkukat ovat edullisia ja useimmiten helppohoitoisia. Istutusaika alkaa varhain keväällä ja jatkuu aina pitkälle syksyyn; kesäkukilla saadaan siis kukkaloistoa moneksi kuukaudeksi.
Puutarhan syystoimia.jpg
Kuusi ekovinkkiä syyspuutarhaan
Ennen talven pakkasten tulemista on osa syystöistä tehtävä, mutta niissä kiirehtiminen voi olla kohtalokasta; etenkin lämpimänä syksynä. Kun vuosi on ollut lämmin ja kuiva, se on muuttanut monen kasvin kasvurytmiä.
Kateviljely on helppoa.
Vinkkejä maanpeitteisten viljelymenetelmien käyttöön
Ryytimaata ei välttämättä tarvitse muokata. Muokkaustyön voit teettää madoilla. Ryytimaata ei välttämättä tarvitse edes harata eikä kitkeäkään. Rikkaruohojen kasvun voit estää katteilla. Peitä rivivälit ja käytävänkohdat mustalla muovilla, ja rivit 5‒10 sentin paksuudelta puunlehdillä, heinällä, oljilla tai levällä.
20208_66096.jpg
Valitse kotipihan kasvit oikein
Kotipihan kasveja valitessa kannattaa ensimmäiseksi huomioida kasvuolosuhteet – siis valon määrä sekä maaperän kosteus ja koostumus. Lisäksi kasvivalintoihin vaikuttaa pihan maantieteellinen sijainti. Suomi on pitkä maa ja mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä ankarammiksi kasvuolosuhteet muuttuvat.
201911_61382.jpg
Joulujuuresten viikko
Juurekset ovat kivunneet ruoan ammattilaisten ja ruokaharrastajien suosikeiksi. Juuressosekeitot, paahdetut juurekset ja juurespyreet ovat saaneet ystäviä. Juureksia on alettu nauttia juhlahetkinä hienoina terriineinä ja timbaaleina, piiraina ja gratiineina.
20237_82488.jpg
Mikä mato syö lumipalloheiden lehdet? Asiantuntija vastaa
Lumipalloheisi on voin 10 vuotta vanha ja noin 2,5 metriä korkea. Se on kukkinut hienosti pihassamme Tuusulassa, kunnes viime kesänä ja myös tänä kesänä kaikki sen lehdet on syöty niin, että vain lehtirangat on jäljellä. Nyt löytyi syyllinen – armeija noin 5 mm pitkiä mustia matoja. Miten saisin ne tuhottua ennen kuin ne tekevät lopun hienosta taimestamme?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton