• Etusivu
  • Hoitotyöt

Pakkanen tuo haasteita kasveille

Rakentajan toimitus
Päivitetty 10.10.2023
202310_83213.jpg

(Kuva: Adobe Stock)

Kasvit kasvavat ja kehittyvät omaan tahtiinsa vaihe vaiheelta. Ne reagoivat valon määrään, säähän ja vuodenaikoihin. Useimmat kasvit pitävät vuodenkierron jossakin vaiheessa lepotauon. Lämpimissä ja kuivissa maissa tämä sijoittuu kuivaan kauteen. Maapallon pohjoisosissa, jossa lämpötilavaihtelut vuoden aikana ovat suuria, lepojakso sijoittuu alhaisen lämpötilan jaksoon.

Syksy valmistaa kasveja pakkaskauteen

Terve ja hyväkuntoinen kasvi kestää pakkaskauden rasituksen parhaiten.

Kasvien valmistautuminen lepovaiheeseen alkaa päivän lyhetessä ja lämpötilan laskiessa. Lehtivihreä siirtyy väkevöittämään solunesteitä ja turvaaman talvehtimista kasvien varsiin ja juuristoon. Lehtipuut saavat ruskavärityksen ja lopulta irtoavat lehdet.

Ennen varsinaisen pakkaskauden alkua talvea harjoitellaan. Yöpakkaset antavat alkusoittoa tulevasta kylmästä jaksosta.

Suojaa kasvit syksyllä

Yksivuotisten kesäkukkien kauneudesta voi vielä nauttia pitkälle syksyyn siirtämällä amppeleihin, ruukkuihin ja laatikoihin istutettuja kukkia lämpimään pakkasöiksi. Myös erilaisilla harsoilla ja pakkaspeitteillä voi suojata kukkia pakkasyötä vasten.

Monivuotisten kasvien osalta talvisuojaus on erityisen tarpeellista menestymisalueensa äärirajoilla kasvaville kasveille ja nuorille taimille. Kasvien ehtiessä kunnolla juurtua ja karaistua varttuessaan, niiden talven kesto paranee.

Perennojen talvehtimista voi edesauttaa keräämällä niiden tyvelle 20–30 cm:n kerroksen kuivia lehtiä, laittamalla kuorikatetta tai levittämällä talvisuojaukseen tarkoitettua talvisuojausturvetta, joka on vettä hylkivää erikoisturvetta. Talvisuojaus laitetaan siinä vaiheessa syksyä, kun maa on kevyesti jäässä.

Arat juurakot, kuten daaliat ja gladiolukset nostetaan ylös, kun niiden varret ovat ensimmäisten yöpakkasten seurauksena kellastuneet. Mukulat peitellään kevyehköön turpeeseen ja varastoidaan noin +5 °C lämpötilassa.

Köynnökset kannattaa laskea alas ja suojata havuilla, joiden päälle satava lumi antaa kasveille lisäsuojaa. Kärhöjen suojaamisessa on tärkeätä suojata kasvin tyvi. Maan alla talvehtivien silmujen turvin kärhöt aloittavat uuden kasvun keväällä. Puuvartiset tai telineeseen tuetut köynnökset voi peittää pakkaspeitteellä.

Ikivihreät kasvit, kuten havukasvit, atsaleat ja alppiruusut on hyvä suojata jo syksyllä säkkikankaalla, varjostuskankaalla tai pakkaspeitteellä. Ikivihreät kasvit yhteyttävät vähäisissä määrin talvellakin. Yhteyttäminen vilkastuu kevätauringon alkaessa lämmittää kasveja. Viimeistään tässä vaiheessa ne tarvitsevat varjostusta.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Lumi suojaa kasveja pakkaselta

Kasvin eri osien välillä on kylmänkestävyydessä eroja. Parhaiten kylmää kestävät pintasolukot ja kasvulliset silmut. Kukkasilmujen talvenkestävyys on huonohko ja aroilla kasveilla, kuten onnenpensailla, kukkasilmut usein paleltuvatkin lumen yläpuolella.

Kasvien maanpäällisiä osia suojaa parhaiten lumi. Parhaan suojan antaa kuiva pakkaslumi, joka on kevyttä ja sen jääkiteiden väliin jää runsaasti lämpöä eristävää ilmaa. Lumen kerääntymistä kasvien suojaksi voi edesauttaa laittamalla ennen pakkaskauden alkua havuja kasvien päälle.

Huonoin pakkasenkesto on juuristolla. Pakkanen jäädyttää maan, jonka seurauksena muodostuu routaa. Routaa syntyy erityisesti sellaisina syksyinä, kun maa on sateiden jälkeen kosteaa tai suorastaan märkää. Routaa muodostuu, kun pakkasjakso alkaa ennen kuin lunta on satanut. Routa aiheuttaa kasveille juuristovauriota ja haittaa kasvin kasvuun lähtöä seuraavana keväänä. Routa ja pintamaan rouste aiheuttavat ongelmia ikivihreille kasveille kevätauringon alkaessa lämmittää. Kasvit alkavat yhteyttää ja tarvitsisivat vettä, mutta sitä ei irtoa jäätyneestä maasta.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Pakkasenkesto on parhaimmillaan kylmän kauden alussa, talvilevon ollessa syvimmillään. Kevättä kohti talvilepo laimenee ja kevättalvelle sijoittuva lämmin jakso saattaa saada kasvin aloittamaan kasvunsa. Tällaista seuraava pakkasjakso voi olla kasveille kohtalokas. Puutarhurin ei kannata olla keväällä liian hätäinen talvisuojauksia purkaessaan. Hyvät talvisuojaukset tarpeeksi pitkään paikallaan pidettynä suojaavat kasveja myös kevään vaihtelevissa lämpötiloissa.

Hoitotyöt
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20236_63320.jpg
Liljakukko, pieni kirkkaanpunainen kuoriainen
Liljakukko (Lilioceris lilii) on vähän alle sentin pituinen kovakuoriainen, jonka kapea keskiruumis on kirkkaanpunainen ja muut ruumiinosat mustia. Liljakukko talvehtii maassa karrikkeiden seassa, mistä se lähtee munimaan keväällä ja samalla se syö liljojen lehtiä, kukkia, nuppuja ja varsiakin.
20234_81445.jpg
Milloin puiden ja pensaiden taimet kannattaa istuttaa?
Kevään kurkkiessa nurkan takaa alkaa puutarha taas heräilemään. Raskaan talven jälkeen se saattaa tarvita hieman apua päästäkseen taas loistoonsa. Kun kevään lumi ja routa sulavat, voidaan istutukset aloittaa. Vaikka kevään istutuskausi jatkuu juhannuksen tienoille asti, aikaa ei ole hukattavaksi. Jotkut taimilajit kannattaa istuttaa jo hyvissä ajoin.
202211_80183.jpg
Mistä kyse, kun pikkuluumu­tomaatti kasvattaa valtavia pallomaisia kukintoja? Asiantuntija vastaa
Idätin kaupan pikkuluumutomaattien siemeniä ja yksi niistä on erikoinen. Se kasvattaa valtavia pallomaisia kukintoja, joissa on satoja tomaatinalkuja kussakin. Koko kasvi on silkkaa kukkaa. Mistä on kyse?
20201_62050.jpg
Kasvien tehoaineet kevään mörköjä vastaan
Valokuvissa kevät näyttää aina kauniilta ja lämpimältä - varastojen perältä kaivetaan kesämekot, polkupyörä ja poljetaan piknikille puistoon, jossa kukat kukkivat jo täydessä loistossaan. Meille suomalaisille kevät ei ole kuitenkaan aina ihan tätä. Välillä on lunta ja välillä taas ei. No, siinä välissä on vettä. Ja loskaa. Toki ne kukat ja muut kasvit sieltä alkavat aikanaan kurkkimaan, ja linnut palaavat lopulta hermolomiltaan. Harmittavan usein tämä kaikki menee kuitenkin melkoisen lähelle kesää, jolloin suurin osa keväästä on monelle melkoisen harmaata ja ilotonta. Tutkitusti suomalaiset ovatkin keväisin onnettomimmillaan.
20235_81687.jpg
Vadelma (Rubus idaeus) on luonnonvarainen herkku
Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja sitä voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja.
20224_77766.jpg
Lasitetulla terassilla lisää ihania hetkiä mökkielämään ja lisätilaa kasveille ja yrteille
Suomalaisille kesä ja mökki kuuluvat vahvasti yhteen ja mökkikauden alkaminen on monelle vuoden kohokohta. Mökkikaudesta kannattaakin ottaa kaikki irti, sillä talven pimeydessä on ihana muistella mökkiterassilla juotuja aamukahveja tai keskiyön auringon ihastelua. Toisinaan lyhyestä kesästä jää päällimmäisenä mieleen hankala sää – äkillisen sadekuuron pilaama ruokailuhetki tai terassille tuulen mukana ajautuvat risut, lehdet ja siitepölyt. Kuulostaako liiankin tutulta?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton